Qazaqstan uyğurliri häqqidä kitap näşir qilindi

0
1 226 ret oqıldı

Yeqinda Astanada R.Süleymenov namidiki Şäriqşunasliq instituti Uyğurşunasliq märkiziniŋ baş ilmiy hadimi, tarih pänliriniŋ doktori, professor Ablähät Kamalovniŋ qazaq vä rus tilida «Qazaqstan uyğurliri» namliq kitavi yoruq kšrdi. Mäzkür kitap alimniŋ sotsiologiya pänliriniŋ doktori Aygül Sadvaqasova rähbärligidiki Qazaqstan Prezidenti yenidiki Dšlät başquruş akademiyasiniŋ ilmiy layihisi dairisidä jürgüzgän ilmiy-tätqiqatiniŋ nätiҗisi bolup hesaplinidu. Mäzkür ämgäk Qazaqstan hälqi Assambleyasi, Bilim vä pän ministrliginiŋ pän komiteti vä Qazaqstan Prezidenti yenidiki Dšlät başquruş akademiyasiniŋ tamğisi astida näşir qilindi. Uniŋ җavapkär muhärriri Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari Erali Toğjanov.

Kitap häҗimi җähättin härhil bolğan bäş baptin ibarät. Uniŋ birinçi babi «Uyğurlar» däp atilip, uyğurlarniŋ şäkilliniş tarihi qisqiçä tählil qilinidu häm uyğur-qazaq munasivätliri tarihiğa tohtilidu. İkkinçi bap Qazaqstan uyğur җämiyitiniŋ şäkilliniş tarihiğa beğişlanğan bolup, bu җähättin ikki mavzuğa diqqät qilinidu: 1) İli šlkisi uyğurliriniŋ Yättisu vilayitigä kšçüşi. 2) Qazaqstan uyğurliriniŋ sani vä demografiyalik alahidilikliri. Kitapniŋ üçinçi babi «Qazaqstan uyğurliri häqqidä etnografiyalik mälumatlar» däp atilidu. Uniŋda uyğurlarniŋ än°äniviy egiligi, Yättisudiki uyğur yeziliri vä šyliriniŋ alahidilikliri, milliy kiyim vä tamaqliri, şundaqla uyğurlarniŋ Uluq Vätän uruşi jillirida mäydanda häm arqa säptä kšrsätkän qährimanliği häqqidä hekayä qilinidu.

«Qazaqstan uyğurliri» kitaviniŋ äŋ çoŋ qismi Qazaqstan mustäqilligi dävridä uyğur җämiyitidä yüz bärgän iҗtimaiy җäriyanlarni tätqiq qilişqa beğişlanğan.

Kitap Qazaqstan uyğurliriniŋ etnomädäniy birläşmiliri vä җämiyätlik täşkilatliriniŋ paaliyitini, ularniŋ uyğurlarni häm җämiyätniŋ kün tärtividiki muhim mäsilirini häm dšlätlik ähmiyätkä egä väzipilärni häl qilişqa säpärvär qoşqan tšhpisini muhakimä qiliş bilän tamamlinidu.

«Qazaqstan uyğurliri» kitavi mämlikitimizniŋ uyğur җämiyitidä yüz bärgän iҗtimaiy җäriyanlarni ilmiy җähättin çüşinişniŋ däsläpki urunuşi bolup hesaplinidu.

Mäzkür monografiyalik ämgäkni oqurmänlärniŋ  qiziqiş bilän qarşi alidiğanliğiğa işänçimiz kamil.

Risalät KÄRİMOVA, R. Süleymenov namidiki Şäriqşunasliq instituti Uyğurşunasliq märkiziniŋ rähbiri,

Rähmätҗan YÜSÜPOV, Uyğurşunasliq märkiziniŋ yetäkçi ilmiy hadimi. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ