Astana – Taşkänt: munasivätlärniŋ yeŋi sähipisi

0
186 ret oqıldı

Ötkän häptidä Özbäkstan Prezidenti Şavkät Mirziёev däsläpki qetim Qazaqstanda dšlät säpiri bilän boldi.Qazaqstan Prezidenti šzbäk käsipdişini Aqordida sämimiy kütüvaldi. Män Sizni Qazaqstan yeridä qerindaşlarçä alqişlaymän! Biz Sizni nahayiti kütkän, — dedi Nursultan Nazarbaev. — Bu Sizniŋ prezident süpitidiki däsläpki säpiriŋiz. Özbäkstan bizniŋ strategiyalik şerigimiz, hoşnimiz, qerindaş mämlikät. Qazaqstan, bizniŋ ahali gülliniş vä paravänlik tiläydu. Şundaqla keläçäktä — häm ihtisatta, häm mädäniy-gumanitarliq mäsililärdä — biz Özbäkstanğa, şähsän Sizgä җiddiy ümüt qilimiz.

Şavkät Mirziёev җavap sšzidä Qazaqstan rähbiriniŋ štkän jili sentyabr'dä Özbäkstanğa qilğan säpirini äskä aldi. Uniŋ pikriçä, bu säpär Qazaqstan — Özbäkstan munasivätliridä buruluş päyda qildi.

Siz Qazaqstan vä Özbäkstan härdayim billä bolidu degän sšzlärni eyttiŋiz. Biz hoşalliğimizni täŋ bšlüşimiz, eğir päytlärni billä baştin käçürimiz. Moşu pikirlär bizni yeqinlaşturdi vä Sizniŋ sšzliriŋiz pütkül šzbäk hälqiniŋ häqiqiy dost vä qerindaşniŋ yardimini sezişi üçün asas boldi. Һeyt küni Siz Özbäkstan Җumhuriyitiniŋ tunҗa prezidenti, šziŋizniŋ dosti İslam Kärimovniŋ rohiğa tazim qiliş üçün mähsus käldiŋiz. Äynä şuniŋdin etivarän bizdä tamamän başqa šzara munasivätlär başlandi.

Җümlidin Şavkät Mirziёevniŋ täkitlişiçä, päqät soda-ihtisadiy munasivätlärla ämäs, bälki başqa muhim sahalardiki munasivätlärmu tamamän yeŋi basquçqa çiqivatidu.

Oylaymänki, bu qetimqi muzakirilär, bu qetimqi säpär tarihiy ähmiyätkä egä bolidu! — däp işänçä bildürdi Taşkänttin kälgän aliy däriҗilik mehman. — Meniŋ däsläpki säpärlirimniŋ biridä Astanada boluvatqinim nurğun närsidin dalalät beridu. Däsläpki qetim bizniŋ delegatsiyamizniŋ tärkividä parlament, mudapiä ministrliginiŋ rähbärliri boluvatidu.

Qazaqstan Prezidentimu Özbäkstanniŋ hazirqi prezidentiniŋ Astanağa qilğan säpiriniŋ ikki mämlikät otturisidiki šzara munasivätlärniŋ yeŋi tarihiy basquçini eçivatqanliğini täkitlidi. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, keyinki 25 jilda biz kšpäsirlik qerindaşliq vä dostluq riştilirini küçäytişkä tiriştuq. Moşu vaqitta türlük sahalarda yüzdin oşuq kelişim tüzüldi. Mäŋgü dostluq vä strategiyalik şeriklik toğriliq şärtnamilär ularniŋ arisida asasiy orunni egiläydu. Ändi ihtisat bolsa, ikkitäräplimä munasivätlärdä asasiy orunda turğan vä buniŋdin keyinmu şundaq bolidu: Astana bilän Taşkänt Märkiziy Aziyadiki soda sahasidiki yetäkçi şeriklärdur.

2016-jili närq bahaliri kon°yunkturisiniŋ 9 payiz tšvänlişigä qarimay, ikki dšlät otturisidiki soda 16 payizğa šsti. Ändi keyinki bäş ayda bolsa, bu kšrsätküç 30 payizğa šskän. İkki mämlikätniŋ 500 tiҗarätçisiniŋ qatnişişi bilän Astanada štkän biznes-forumda avtomobil' yasaş, neft'-gaz, yeza egiligi, himiya mähsulatini yätküzüş ohşaş sahalarda bahasi milliard dollarğa yeqin 75 şärtnamä imzalandi.

— Bizniŋ moşu jillardiki tarihimizda däsläpki qetim şundaq boluvatidu, — däp täkitlidi Qazaqstan Prezidenti. — Һazir Qazaqstanda Özbäkstan kapitaliniŋ qatnişişi bilän 800gä yeqin karhana bar.

Prezidentlar şundaqla Aral deŋizi ätrapidiki ähvalğa, çegarilarara däriyalarniŋ süyini paydilinişqa munasivätlik mäsililärnimu muhakimä qildi.

Märkiziy Aziyaniŋ su resursliriniŋ umumiy bayliq bolup hesaplinidiğanliğini yänä bir qetim tästiqliduq vä biz qerindaş hoşnilirimizniŋ moşu däriyalarniŋ tšvänki eqimida turuvatqan başqa barliq mämlikätlär üçün ziyan yätküzmästin sudin paydiliniş hahişini toluq çüşinimiz. Onliğan, millionliğan adämlärniŋ täğdiri, regiondiki turaqliq vä paravänlik, demäk, dostanä munasivätlärni vä mämlikätlirimiz otturisidiki işänçini küçäytiş moşu sudin äqilgä muvapiq paydilinişqa bağliq, — däp bildürdi Nursultan Nazarbaev.

Şavkät Mirziёev çegarilarara däriyalarni paydiliniş mäsilisiniŋ konstruktiv yandişiş vä häliqara hoquq normiliriğa muvapiq murassägä keliş asasida häl qilinişi keräkligini täkitlidi.

Bu mäsilidä biz BDTniŋ Amudäriya vä Sirdäriya su resurslirini teҗämlik häm adalätlik paydiliniş boyiçä häliqara konventsiyani tüzüş toğriliq täşäbbusini qollap-quvätläymiz, — däp nahayiti muhim bildürüş qildi Özbäkstan Prezidenti.

Dšlät rähbärliri buniŋdin keyin pat-pat uçrişip turuşqa kelişti. Şavkät Mirziёev Nursultan Nazarbaevni Özbäkstanğa täklip qildi.

Öz novitidä Qazaqstan rähbirimu ikki mämlikät otturisidiki munasivätlärniŋ buniŋdin keyin päqät mustähkämlinidiğanliğini bildürdi.

Umumän, muzakirilär yäküni boyiçä Prezidentlar Qazaqstan Җumhuriyiti vä Özbäkstan Җumhuriyiti otturisida Strategiyalik şeriklikni tehimu çoŋqurlitiş vä yahşi hoşnidarçiliqni küçäytiş toğriliq birläşkän deklaratsiyani imzalidi. Uniŋdin taşqiri Prezidentlarniŋ qatnişişi bilän Qazaqstan vä Özbäkstan hškümätliri otturisida birqatar hšҗҗätlär imzalandi.

Muzakirilär ayaqlaşqandin keyin Nursultan Nazarbaev bilän Şavkät Mirziёev Qazaqstan paytähtiniŋ diqqätkä sazavär җaylirini kšzdin käçürdi. Җümlidin ular «Astana Opera» opera vä balet teatrida bolup, «Qiz Jibek» operisiniŋ repetitsiyasini kšrdi. Nazarbaev Universitetini ziyarät qiliş davamida aliy oquş orniniŋ master-plani, sanaätni avtomatlaşturuş laboratoriyasi, oquş orniniŋ tätqiqat sahasidiki layihiliri vä fizika-matematika laboratoriyasini ziyarät qildi. Şundaqla MEGA Silk Way soda-oyun-tamaşä märkizini räsmiy eçiş dairisidä märkäzniŋ soda-kšrgäzmä pavil'onlirini kšzdin käçürdi. Ahirida «Astana EKSPO-2017» kšrgäzmä kompleksi quruluşiniŋ ketip berişi bilän tonuşti.

Javap qalduruŋ