Maygül muällim

0
635 ret oqıldı

Şšhrät MÄSİMOV, «Uyğur avazi»/ Muällim. Moşu sšzni aŋliğanda härqandaq kişiniŋ yadiğa heçbir täşvişi yoq, päqät qosaq olaş bilän oyunniŋla ğemi bilän yaşaydiğan beğubar baliliq vä šsmürlük dävirniŋ kelidiğanliği, alahidä hayaҗanğa bšlünüp, illiq sezimlarğa çšmülidiğiniŋ täbiiy ohşaydu. Mänmu redaktsiyaniŋ tapşuruği bilän gezitniŋ novättiki sanliriniŋ birigä peşqädäm märipätçi, Qazaqstan maarip älaçisi Maygül Qadirova häqqidä maqalä yeziş üçün  kälgüsi material qährimani bilän uçrişişqa ketip barğinimda, şundaq yeqimliq his-tuyğularda ilkidä  qelip, ariliq yeqin bolsimu, däris bärgän ustazlirim, pütkül mäktäp hayatim kšz aldimdin štti desäm, heç mubaliğä ämäs. Һä, häqiqätänmu muällim  yaş ävlatqa bilim bärgüçi ustazla ämäs, u şundaqla härqandaq adäm hatirisiniŋ äŋ tegidin mäŋgü orun alidiğan şähs, alahidä tilsim küçkä egä insan. Ägär obrazliq  qilip eytsaq, «bilim beğiniŋ bağvini», «insan qälbiniŋ injeneri». Rast, keŋäş dävridin qalğan bu ohşitişlar hazirqilarğa  ğälitä yaki җaraŋliq tuyulidiğandu. Amma çüşängän adäm üçün moşu kämgiçä šziniŋ mäzmun-mahiyitini yoqatmidi, yoqatmaydu häm.

Һayatiniŋ  qiriq jilğa yeqinini milliy maarip täräqqiyatiğa beğişliğan Maygül Qadirova äynä şundaq häliq bärgän ataq-unvanlarğa munasip muällim. U yaqniŋ šzini tutişidin, siliq-sipayiliğidin, gäp-sšzidin, muamilisidinla härqandaq  kişi birdinla muällim ekänligini bilivalidu, desäm hatalaşmaymän. Һärhalda, Maygül hädä meniŋdä şundaq täsirat qaldurdi.

Äsli dovunluq bolsaqmu, dadam Qadir Näsäkov Kätmändä yeza istimalçilar җämiyitidä buhgalter bolup işlävatqinida, şu yärdä tuğuluptimän, – dedi u meniŋ bilän bolğan sšhbättä hayat sähipilirini varaqlap. – Apam Mervanäm ikkisi säkkiz bala tepip šstürdi. Hudağa şükri, şu pasibanlirimizniŋ  mehir-muhäbbiti,bilim elişqa dävät qilişi tüpäyli hämmimiz hayattin munasip ornimizni taptuq.

Sšhbätdişimniŋ eytişiğa qariğanda, u yättinçi sinipni Dovunda tamamliğandin keyin, oquşini Kiçik Dehan yezisida, bovisi İmir, momisi Gülşadihanniŋ qolida turup, Oktyabr' ottura mäktividä davamlaşturuptu. Mäktäpnimu şu yärdä tügitiptu. U bolupmu  tağisi İsrapulniŋ qilğan eqidisini alahidä mämnuniyät bilän tilğa elip, uniŋdin mäŋgü razi ekänligini qayta-qayta tilğa aldi.

– Ändi tallavalğan käsip-mutähässisligimgä kälsäm, – dedi u gepini davamlaşturup, – meniŋdä pedagogika sahasiğa bolğan iştiyaq-qiziqişni matematika päni muällimimiz, heli märhum Muzäppär aka Һasanov oyğatqan edi, däp eğiz toltirip eytalaymän. Rämiti däris štkändä, pütkül zehnim bilän berilip tiŋşattim. Muällimimizmu heç zerikmäy-terikmäy, härbir formulini nahayiti täpsiliy çüşändüridiğan. U biz üçün ülgä-ibrät edi vä sinipimizdikilärniŋ tolisi  ustazimizğa ohşiğumiz  kelätti. Şuŋlaşqimu oquğuçi çağlirimdila, muällim, yäni «ilimlar padişasi» hesaplanğan matematika päniniŋ muällimi boluşni arman qilattim. Bu mähsitimgä yetiş üçün qoşumçä därislärmu aldim.

Äynä şu izgü arman-mähsät yeza qizini Almutiğa elip kelidu. Bu 1965-jil edi. Kiçigidin tirişip,yahşi oquğan u qobul qiliş emtihanliridinmu sürünmäy štidu. Ändi u Qizlar pedagogika instituti  fizika-matematika fakul'tetiniŋ studenti. Maygül üçün šzäŋniŋ nemigä qadir ekänligiŋni kšrsitidiğan häqiqiy sinaq jilliri başlinidu. İnstituttiki lektsiya, seminarlar, kitaphanilarniŋ oquş zallirida täyyarliniş – uniŋ üçün adättiki, kündilik iş-väzipigä aylinidu.

– Һäqiqätänmu bizniŋ studentliq çağlirimiz asasän oqup bilim eliş bilän štti, –däydu Maygül hädä şu kälmäskä kätkän gšzäl päytlärni äskä elip. – Kursdaş dostlarniŋ hämmisi degidäk yahşi oqattuq. Rast, yaş bolğanliqtin jutdaşlar bir yärgä jiğilip, mäyrämlärnimu billä nişanlaydiğan än°änimiz bar edi. Һazirqilar işänmäsligi mümkin, amma u jilliri Almutidiki uyğur studentliriniŋ täŋdin tolisi bir-biriniŋ qäyärdin kelip,qaysi oquş ornida bilim alidiğanliğini bilätti.

Şundaq qilip, hoşalliği bilän eğirçiliği qädämmu-qädäm maŋidiğan studentliq jillarmu šz pällisigä yetidu. Bu 1969-jil bolup, qoliğa diplom alğan yaş muällimä jutiğa, yäni Uyğur nahiyäsiniŋ Çarin yezisiğa atlinidu.

– Mäktäp kollektivi nahayiti illiq qarşi aldi, – dedi sšhbätdişip maarip sahasidiki tunҗa qädämliri häqqidä. – Rast, institutta alğan bilimni birdinla ämäliyatta paydiliniş yenik ämäs. Çünki näzäriyä bilän ämäliyatni bağlaşturuş mälum täҗribinimu täläp qilidu. Ändi tünügünki studentniŋ  täҗribisiniŋ qançelik däri­җidä ekänligini šziŋizmu bilsiŋiz keräk. Däsläptä helä qiynalğanliğim rast. Äynä şundaq päytlärdä maŋa pedagoglar kollektivi qol-qanat boldi. Çoŋlar därislirimgä kirip, kamçiliqlirimni tüzitişkä yeqindin yardäm qilsa, meniŋdin bir-ikki jil ilgiri kälgänlär härtäräplimä qollap-quvätläp turdi. Özämmu peşqädäm muällimlärniŋ därislirigä qatnişip, mavzuni çüşändürüş, uni puhtilaşniŋ hilmu-hil usul-sirlirini üginişkä tiriştim. Pedagogika sahasiğa ait gezit-jurnallarni yazduruvelip, oqup ügändim.

Hulläs, jillar štüp, yaş muällim däris štüş metodikisini šzläştürüp, täҗribisimu aşidu. Şu arqiliq kollektiv, oquğuçilar, hätta jut-җamaätçilik arisida abroy-inavitimu šsidu. Arida on jilğa yeqin mudirniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari lavazimini atquridu.

– Umumän, män çarinliq jutdaşlirimdin bäk minnätdarmän, – däydu u sšhbätara. – Millitidin qät°iy näzär, nahayiti mehrivan, dilkäş, dästihini käŋ mehmandost häliq.Ulardin kšp hislätlärni šzläştürdüm. Şuŋlaşqimu bügünki taŋda boyumdiki barliq izgü päzilätlär çarinliqlardin juqqan däp, işäşlik eytalaymän.

Yaş pedagog päqät mäktäptiki paaliyiti bilänla çäklinip qalmaydu. Özi işlävatqan bilim därgahiniŋ, Sverdlov namidiki kolhozniŋ җämiyätlik  vä etiz-eriq işliriğimu yeqindin arilişidu. Maygül hädiniŋ täkitlişiçä,  u kolhozniŋ barliq brigadiliriniŋ yärlirini besip štkän.

Öz novitidä Maygül Qadirovaniŋ  pedagogika sahasini täräqqiy ätküzüş, yaş ävlatqa puhta bilim beriş  işiğa qoşqan hässisi juquri bahalinip, 1982-jili Qazaqstan maarip älaçisi atiğiğa sazavär bolidu. Uniŋdin taşqiri Pähriy yarliqlar,  täşäkkürnamilär, bahaliq soğilar häm bar. Biraq, šziniŋ alahidä mämnuniyät bilän täkitlişiçä, bilim bärgän şagirtliri bilän jutdaşliriniŋ hšrmiti uniŋ üçün äŋ aliy mukapat hesaplinidu.

Moşu yärdä Maygül Qadirovaniŋ ailisi toğriliq eytip štmisäk azliq qilidu, däp oylaymän. Yoldişi, heli märhum Marat Җälilov  mutähässisligi boyiçä zootehnik. Umu Sverdlov namidiki kolhozda käspi boyiçä işläp, nahiyäniŋ çarviçiliq sahasini täräqqiy ätküzüşkä  nurğun hässä qoşqan salahiyätlik kadrlarniŋ biri. İkkisi 1970-jili  ailä qurup, 44 jil billä hayat käçürüptu. İkki qiz sšyüp, qatarğa qoşuptu.  Ular aliy oquş orunliriğa çüşkändä,  qiynilip qalmisun däp, 2005-jili Almutiğa kšçüp kälgän ekän. Qizlarniŋ çoŋi Aidäm – pediatr, känҗisi Al'fiya – buhgalter. Äpsus, yoldişi 2014-jili  panidin baqiğa säpär çäkkän ekän. Tšrt nävrisi bar. Ularniŋ çoŋi aliy oquş orni tamamlaş aldida turuptu. Ana hazir kiçik qiziniŋ qolida. 2015-jili Mäkkä-Mukarämidä bolup, musulmançiliq  qärzini štäp käptu.

Sšhbätdişim küyoğul­liri­niŋmu ibrätlik jigitlärdin bolup, qudiliriniŋ häqiqätänmu «miŋ jilliq quda» däp, eğiz toltirip eytqidäk aililärdin ekänligini tilğa aldi.

Bu yärdä u yaqniŋ yänä bir hislitini eytip štüşni toğra kšrüvatimän. Maygül haҗim häqiqätänmu güllär şäydasi ekän. Kšp qävätlik šyniŋ birinçi qävitidä turğanliqtin, balkondin işik eçip, aldidiki šlçük yärni gülzarliqqa aylanduruvaptu. İkki-üç tüp mevilik däräqlärmu bar.

– Yärgä işläp ügängäçkä, iş puşiğini besiş üçün moşu «oranjeriyani» bärpa qilivaldim, – dedi u häzil arilaş. – Güllär eçilğanda kšrüŋ, tehi. Ätisi-ahşimi anda-munda tänni härikätkä kältürgänniŋmu ziyini yoqqu. Bir küni  moşu büglüktä oltarsam, meni bayqimidi ätimalim, ikki ayalniŋ  štüp ketip berip, «birinçi qävättä uyğurlar turidiğan ohşaydu, güllärni qaraŋa» deginini  aŋlap, hoşal bolup qaldim.

Maygül hädä ikkimiz u küni maarip sahasiniŋ hazirqi ähvali toğriliqmu biraz pikirläştuq. Peşqädäm märipätçi dšlätniŋ mäzkür sahağa çoŋ diqqät bšlüvatqanliğini täkitläp, utuqlarni mämnuniyät bilän tilğa aldi. Şundaqla orun elivatqan kamçiliqlarniŋ eçinduridiğanliğinimu yoşurmidi.  Milliy maarip toğriliq gäp qilip, biz üçün pärzäntlärni ana tilda oqutuşniŋ hayatiy zšrür ekänligini qayta-qayta täkitlidi.

– Meniŋçä, mäktäpniŋ väzipisi päqät oquğuçilarğa bilim beriştin,  ularda şu bilimni mustäqil toluqturuş, hayat eqimida šzini munasip tutuş maharitini tärbiyiläştinla ämäs, şuniŋ bilän billä alğan bilimi asasida mustäqil hulasä çiqirişni, ätrapta yüz beridiğan vaqiä-hadisilärni toğra bahalap, tählil qilişni ügitiştin vä iҗadiy täpäkkürni yüksäldürüştin ibarät. Pedagogika kursidin oquğan boluşiŋiz keräk, uluq rus-keŋäş märipätçisi Vasiliy Aleksandroviç Suhomlinskiyniŋ  «Mäktäp bilim kani ämäs, bälki täpäkkür oçiği boluşi keräk», däp täkitlişi bekar ämäs. Meniŋçä, hazirqi mäktäp näq moşu täräpkä diqqät bšlüşi keräkmekin, – däp šzini bearam qilivatqan oyliri bilänmu bšlüşti.

Һäqiqätänmu şundaq. Ösüvatqan ävlatniŋ qandaq yetilişi, ätiki künimizniŋ qandaq boluşi kšp җähättin muällimniŋ paaliyitigä bağliq. Çünki pedagog – ävlatlarni bağlaşturup turğan zänҗirniŋ muhim halqisi. U hazirqi zaman estafetisini keläçäkkä tapşurğuçi…

Bälüşüş