Qaldurğan izi mäŋgülük

0
249 ret oqıldı

 

Däqämdä oltirip muŋdişalmiğan adäm häqqidä yeziş qiyin ekän. Biraq u toğriliq hšҗҗätlärmu kšp närsilärdin uçur beridu… Nävirdin Qämirdin oğli Qämirdinov 1906-jili Yättisu guberniyasiniŋ Yarkänt ueziğa qaraşliq qedimiy uyğur jutliriniŋ biri Dolata yezisida tuğulğan. 1924-jili yezidiki mäktäpni tamamliğandin keyin Almuta yeza egiligi tehnikumida tähsil kšridu. Mäzkür bilim därgahini tamamlap, Sämärqänt şähiridä aliy partiya mäktividä šz bilimini mukämmälläştüridu. 1929 – 1932-jilliri Almuta şähiridiki 7-uyğur ottura mäktividä däsläp muällim, andin mudiriniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari lavazimini atquridu. Partiya vä hškümät Nävirdin Qämirdin oğliniŋ ämgigini juquri bahalaydu. U jigirmä altä yeşida, yäni 1932 – 1934-jilliri Almuta vilayätlik häliq deputatliri iҗraiy komitetida instruktor,  Uyğur nahiyäsiniŋ Avat vä Çoŋ Aqsu yeziliridiki ottura mäktäplärdä mudir bolup işläydu, şu yärdin u 1941-jili uruşqa atlinidu.

Ğalibiyätni Berlinda qarşi elip, 1945-jili noyabr'da ana jutiğa qaytip kelidu. 1945-jildin 1967-jilğiçä Uyğur nahiyälik iҗtimaiy täminat bšlüminiŋ başliği, nahiyälik iҗraiy komiteti räisiniŋ orunbasari, nahiyälik yol yasaş mähkimisiniŋ rähbiri bolidu. Ägär biz bu dävirniŋ uruştin keyinki äŋ eğir jillar ekänligini kšz aldimizğa kältüridiğan bolsaq, uniŋ šz zimmisigä qançilik eğir jükni artqanliğini täsävvur qilişimiz qiyin ämäs.

Nävirdin Qämirdinov 1967-jili 61 yeşida alämdin štti. Uniŋ toğriliq jutdaşlar hatirisidä illiq gäp-sšzlär qaldi. Äҗdatlirimiz «İnsan balisi šlgän künila šlmäydu, ävlatliri tügigän küni šlidu» däp eytqinidäk, Qämirdinovlarniŋ ävlatliri bar ekän, uniŋ ämgäk-äҗri heçqaçan šlmäydu häm šçmäydu. Uniŋ qaldurğan izi mäŋgülük. Demäk, uniŋ hayat paaliyitini ävlatlarğa ülgä qilip kšrsitiş – bizniŋ muqäddäs borçimiz.

Mirzähmät ҖÄMİEV. Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş