Ävladim — bayliğim däp yaşidi

0
604 ret oqıldı

Ana. Moşu bir eğiz sšz insan balisi jüriginiŋ soquşi tohtiğiçä uniŋ hatirisiniŋ äŋ tegidä saqlinip qalidu. Ana degändä hayaҗanlinip tävränmäydiğan jüräk, illiq sezimlar quçiğiğa bšlänmäydiğan insan bolmisa keräk. Һärqandaq adäm üçün Ana pütkül insaniyätniŋ esil bayliği. Bir qoli bilän bšşükni, bir qoli bilän duniyani tävrätküçi küç. Biz duniyağa kšz açqinimizda aniniŋ aq süti bilän küç-quvät alimiz, uniŋ quçiğiğa bšlinip, mehir-muhäbbitigä erişimiz. Äşu mehrivan qayaşimizniŋ tün uyqisini tšrtkä bšlüp, astimizni quruğdiğaç, qosiğimizni toyğuzğini üçünla tirigidä altundin yadikarliq ornitip, asmandiki Ayni hoylisiğa çüşirip bärsäk, azliq qilidiğanliği häq. Aniniŋ azğina külümsiräp, beşiŋni siypiğaç, peşanäŋdin purap, sšyüp qoyuşi hayatliqniŋ җimiki qiziği vä şatliğidin miŋ hässä oşuq.

Ana häqqidä sšz qozğilip qalsa, märhum animiz Şämşinur Mäsimahun qizi Baqieva kšz aldimizğa kelidu. Çeläk yezisida maşiniçi Mäsimahun bilän Heliçämniŋ ailisidä üçinçi pärzänt bolup duniyağa kšz açqan animiz on yaşqa yätmäy turup mehrivan anisidin, yänä on jil štüp, qädirdan atisidin ayrildi. Һayatniŋ helä qiyinçiliqliriğa duç käldi. Şundaq bolsimu tirişip-tirmişip, җämiyättin munasip orun egiläşkä intildi vä mähsitigä yätti. Öziniŋ täkitlişiçä, Taşkänttiki ana җämät tuqqanliri qanitiniŋ astiğa alğan ekän. Şularniŋ qollap-quvätlişidä 1955-jili Ottura Aziya dšlät universiteti Şäriq fakul'tetiniŋ uyğur bšlümigä oquşqa çüşidu. Uni tamamlaş aldida bir kurs juquri oquvatqan atimiz Nur Mäsimov bilän ailä qurup, universitetni tamamlap, här ikkisi däsläp Malivayda, keyin hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä jutimiz Ğäyrättä, İsmayil Sattarov namidiki mäktäptä uyğur tili vä ädäbiyati, rus tili vä ädäbiyati pänliridin däris bärdi. Üç pärzänt quçup, nävrä sšydi. Animiz çävrilär külkisidin şat boluş bähtigä erişti.

Apam häqiqätänmu häm šydä, häm mäktäptä bizgä ustaz edi. Һätta härbirimiz är yetip, aililik bolğandimu, bizgä mäslihätlirini berip turatti. Qädirdanimniŋ «Aililik boluş — hoquqliriŋni helä çäkläp, җavapkärligiŋni ikki hässä aşuruş demäktur. Ailäviy hayatta är-ayal bir-biriniŋ pikir-mulahiziliri, etiqatliri, his-tuyğuliri vä qiziqiş-intilişliri bilän hesaplişişi keräk. Şundaq bolğandila ailidä inaqliq hšküm sürüp, bärikät dariydu», däp bärgän mäslihätliri helikäm quliğimda yaŋrap turidu.

Qädirdanimiz imkaniyiti bolsila, kişilärgä yardäm qolini sozuşqa, hiҗalitidin çiqişqa tirişatti. Başta eytqinimdäk, maşiniçi Mäsimahunniŋ qizi bolğaçqa, animiz tikinçilik hünirinimu yahşi šzläştürgän edi. Şuŋlaşqa yaş vaqtida atisidin yaldama qalğan «Zinger» tikinçilik maşinisida uruq-tuqqanlar bilän dost-qurbiliriniŋ kšynäklirini šzi piçip, šzi tikip berivatqanliğiniŋ talay guvaçisi bolğanmän. Eytmaqçi, şu maşina hazir çoŋ šyümizdä tävärrük zat süpitidä saqlinip kälmäktä.

Moşu qurlarni yezivetip tšvändiki vaqiä yadimğa kelip qaldi: sentyabr' ayliri bolidiğan. İnstitutniŋ ahirqi kursida oquvatqan päytim. Däm eliş künliriniŋ biridä mäligä kälsäm, apam nan yeqivetiptu. Kelip amanlişip turuşumğa bir top studentlar işigimizniŋ aldidin štti. Tolisi qizlar. Tamaka sariyidin lager'ğa qaytqan ekän. Apam şularniŋ birini çaqirivelip, ikki nepiz nanni bärdi. Ular rähmitini eytip kätkändä, «siŋilliriŋma yeza egiligi işliridiğu. Ularğimu bir mehrivan ana şundaq kšz qirini selip qoysa, häҗäp ämäs», degän gäplärni qildi.

Bir qiziq yeri aridin ikki-üç kün štüp, şu qizlarniŋ ikkisi kelip, «Bizniŋ jutniŋ häsili. Tünügün ata-animiz elip käptu. Tämini tartip kšrüŋ», däp yänä bir qetim minnätdarliğini bildürüp ketiptu. Buni män keyin apamdin aŋliğan edim.

Şundaq studentliq künlirimniŋ biridä yolğa atlanmaqçi bolğan maŋa tamaq qilivatqanda, tonuşlarniŋ biri kirip qaldi. Apamniŋ ätigändila tamaqqa tutuş qilivatqininiŋ sävävini bilgändin keyin: «Һädä, härqaçan baliliriŋiz kälgändä, moşundaq paypetäk bolupla ketisiz. Äşundaq hämmisini ohşaşla yahşi kšrämsiz?» degän soalni qoydi. Uniŋ bu soaliniŋ yä häzil ekänliginiŋ, yä rast ekänliginiŋ tegigä yetälmäy turğinimda, apamniŋ: «Bilämsiz, bir anidin baliliriniŋ qaysisini kšpiräk yahşi kšridiğanliğini soriğinida: «Kiçigini çoŋ bolğiçä, betap bolup qalğinini saqiyip kätkiçä, šydin bir yaqqa çiqip kätkinini qaytip kälgiçä, hämmisini ahirqi demim qalğiçä yahşi kšrimän» degän ekän», däp җavap bärgänligi helimu yadimda. Tonuşumizniŋ apamniŋ җavavidin qandaq hulasä çiqarğanliği maŋa namälum. Amma җavap süpitidä kältürülgän rivayätniŋ näqädär hayatqa uyğun ekänligini keyiniräk çüşändim, älvättä. Һäqiqätänmu apam adaqqi näpäsi qalğiçä bizniŋ ğemimiz bilän yaşidi.

Asmandin gšhär yağsimu šzi almay, bälki älgä yamğur tiläp, šzigä qariğanda šzginiŋ ğäm-täşvişi bilän yaşiğan animizniŋ äynä şundaq hislätliri bizgä mäŋgü šçmäs miras bolup, qälbimizdä ta äbät saqlinidu.

Äslidä insan härdayim arzu-arman bilän yaşaydu, keläçäkkä çoŋ ümüt-işänçilär bilän qaraydu. Amma ämäliyatta kšp ähvallarda turmuş nurğun mäsililärni başqiçä, yäni šz päyliçä häl qilidu. Täğdir bizgä boysunmay, bälki tamamän başqa täräpkä burap ketidu. Biraq šz vaqtida seniŋdä päyda bolğan intiliş yoqimaydu. Uni sän ändi pärzäntliriŋdä kšrüşni arman qilisän, šzäŋ yetälmigän pällilärgä şularniŋ yetişini tiläysän vä şuniŋğa küç çiqirisän. Pasibanimizmu beşiğa qançiliq eğirçiliqlarniŋ çüşkänligini bizgä säzdürmäy, oqutup qatarğa qoşti. Qolğa kältürgän härbir utuğimizğa bizdin artuq hoşal boldi.

Uruq-tuqqan, qom-qerindaş, holum-hoşna, qudiliriğa päqät šzigila has iltipatliq bilän munasivät qilip, pärzänt-nävrilirini dayim büyük çoqqilarğa yetiligän, ularniŋ utuqliriğa hoşal bolup, çävriliriniŋ tatliq tilliridin beşi kškkä yätkän kšŋli aq, qälbi pak qädirdanimizniŋ panidin baqiğa säpär çäkkinigä bir jil boldi. Uniŋ qälbimizdiki ornini heçkim almaşturalmidi. Һeçkimniŋ Aniğa täŋ kelälmäydiğanliğiğa kšzümiz yätti. Ävladim – bayliğim däp, bähtini, hoşalliğini pärzäntliri bilän nävrä-çävriliriniŋ şat külkisidin izdäydiğan pasibanimizniŋ yarqin qiyapiti mäŋgü hatirimizdä saqlinidu.

Һä, alämgä yoruqluq bähş ätkän qudrätlik küç — Ana häqqidä yeziş üçün bäribir til aҗizliq qilidekän. Şuŋlaşqa män äslimämni šzäm qädir tutidiğan bir şair akamniŋ

Siz ketip, kšŋlimiz hästä, aniҗan,

Ayriliş Sizdin bäk tästä,  aniҗan.

Rohiŋiz saq bolğay, yetiŋ hatirҗäm,

Eqidä, mehriŋiz ästä, aniҗan.

Yaşiğan šmriŋiz ibrättur bizgä,

Sizni yad äylimäk hšrmättur bizgä.

Җayiŋiz җännättä bolğay, aniҗan,

Rohiŋiz — mäŋgülük mädättur  bizgä —

degän jüräk qetidin çiqqan misraliri bilän ayaqlaşturmaqçimän.

Şšhrät MÄSİMOV.

Bälüşüş