Jutiğa ämgäk äҗrini tškkän insan

0
272 ret oqıldı

1998-jil edi. Män u jilliri «Uyğur avazi» gezitiniŋ Panfilov nahiyäsi boyiçä šz muhbiri väzipisini atquruvatattim. Bu elimiz mustäqillikkä erişkän däsläpki ihtisadiy eğir jillardin bolup, asasiy küç-quvitimiz gezitimiz muştiriliri sanini tšvänlätmäy, aşuruşqa säpärvär qilindi. Bu mähsättä nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi, mähällä jigitbaşliri bilän yeqin munasivättä iş elip berişqa toğra käldi. U jilliri hämmidä milliy ğurur üstün bolğaçqa, alğa qoyulğan väzipilärni orunlaş üçün birkişidäk säpärvär bolatti. Bolupmu Tohtär Vasilov alahidä paaliyätçanliği bilän kšzgä çüşkändi. Şu jilliri uniŋ bilän qoyuq arilişip, aka-ukidäk bolup kättuq. Özi җämiyätlik işlarni pütkül vuҗudi bilän atquratti, mädäniyitimizniŋ, gezitimizniŋ, maaripimizniŋ häqiqiy җankšyäridin. Birdä koçilarni, birdä mäktäplärni arilap, täşviqat işliri bilän bänt bolup jürginini kšrättuq. U šz väzipisigä nahayiti çoŋ җavapkärlik bilän qaratti. Uniŋ bilän pat-pat billä bolup, koça arilap turğunlar arisida çüşändürüş işlirini jürgüzduq. U päytlärdä päqät gezit toğriliqla ämäs, urpi-adätlirimizni, mädäniyitimizni, maaripimizni rivaҗlanduruş vä başqimu mäsililär ätrapida gäp bolatti. Nätiҗidä mähällidiki gezitimiz muştiriliriniŋ sani ilgärkigä qariğanda, tšrt-bäş hässä aşti. Başqa işlardimu ular ülgä-nämunä boldi. «Jigitbeşi Tohtär akidäk bolsa…», degän gäp jutlarara tarap kätti…

Moşundaq bir mähsättä işläp jürüp, Tohtär aka Vasilovniŋ, müҗäz-hulqini, içki duniyasini ubdan bilivaldim. U täbiitidin dili pak, uttur sšzlük, huşhoy, dilkäş insan. Ottura boyluq qäddi-qamiti, tetik härikiti, mähsät-muddiasi adämlärgä päqät yahşiliq qilişqa maslaşqandäk bilinätti. “Mundaq hislätlär uniŋğa udumidin dariğan”, deyişidu dšŋmälilik mštivärlär.

Tohtär akiniŋ äҗdadimu äsli yarkäntlik-dšŋmälilik. Ular HİH äsirniŋ ahirida tirikçiliktin sada yoq dala — Ösäk boyiğa çiqip җaylişidu. Ämgäkçan häliq bu çšl-dalanimu bağu-bostanliqqa aylanduridu vä şundaq qilip, hazirqi havasi sağlam, süyi süzük Dšŋmäligä turaqlişidu. Tohtärniŋ dadisi İvrayim aka moşu juttiki inavätlik aililärniŋ biridin çiqqan Büvisaräm isimliq qiz bilän oy-oçaqliq bolup, tirikçiligini davamlaşturdi.

Ötkän äsirniŋ ottuzinçi jilliri ular Dšŋmälidä «Eltay» kolhozini täşkil qilip, uniŋ ihtisadini kštiriş yolida ämgäk qildi. Zaman eqimini çüşinidiğan İvrayim, keyin oqup, mal dohturi mutähässisligini egilidi. Bu sahada qizğin ämgäk qilivatqan päyttä tuyuqsiz uruş başlinip kättidä, umu mälidä birinçilärdin bolup, mäydanğa atlinidu. Qisqa täyyarliqtin keyin leytenant unvani bilän däsläp Leningrad yšnilişidiki şiddätlik җäŋlärgä qatnişidu. Moşu yärdin šyigä hät kelidu, uniŋda ändi Ukrainini düşmändin azat qiliş җeŋigä qatnişidiğanliğini yeziptu. Bu uniŋ ahirqi heti bolup qaldi, şuniŋdin keyin yarkäntlik җäŋçiniŋ täğdiri namälum boyiçä qaldi… Ailiniŋ barliq eğirçiliği, bäş balini tärbiyiläş Büvisaräm aniniŋ zimmisigä çüşidu. Pärzäntliriniŋ tunҗisi Tohtärgä baliliği bilän ätigän hoşlişişqa toğra kelidu. Uruş jilliri kolhoz melini baqidiğan adäm bolmiğaçqa, räis Tohtärgä bir otar qoyni tapşurup bärdi. U jilliri bir baş malni çiqimğa uçritiş җinayät hesaplinatti. Çopan tayiğini qoliğa tutqan yaş jigit buni ubdan çüşängän halda adil ämgäk qildi. Qoy beqişniŋ qir-sirini çapsan üginip, plan-mäҗburiyitini orunlap, ilğarlar qataridin orun aldi. Mundaq eytqanda, u çopan bolup işligän on jil mabaynida egilik meliniŋ kšpiyişigä munasip ülüşini ülüşini qoşti. Uniŋ mäydisigä qadalğan «1941 – 1945-uruş jilliridiki җasarätlik ämgigi üçün» medali şuniŋ yarqin misalidur.

Ğalibiyättin keyinmu älniŋ turmuşi birdin yahşi bolup kätkini yoq. Tirikçilikniŋ eğir eqimi bärpakarliq ämgäkkä ulaşti, hayatta çoŋ yeŋiliqlar, šzgirişlär, ilgiriläşlär yüz berişkä başlidi. 1951-jili «Eltay» yeza egiligi arteli «Oktyabr'niŋ 40 jilliği» kolhozi tärkivigä qoşuldi. Bu jilliri uniŋ räisi Nikolay Nikitiç Golovatskiy bayliq mänbäsi – dehançiliqni täräqqiy ätküzüş lazimliğini çüşinip, bahaliq ziraät kšmüqonaq šstürüşni qät°iy qolğa alğan edi. Bu kütüm-pärvişni kšp täläp qilidiğan ziraätni tehnikisiz ämälgä aşuruş mümkin ämäsligini kšzdä tutup, mehanizator kadrlar sepini toluqturuş çarilirini kšrdi. Tallanğanlar qatarida Tohtärmu oqup, mehanizator käspini šzläştürüvalidu. Amma u biraz vaqit işligändin keyin härbiy borçini štäşkä atlandi.

1956-jili kolhozda yänä bir kšmüqonaq šstürüş komsomol-yaşlar zvenosi täşkil qilinğanda, egilik rähbärligi ikkilänmäyla uni ämgäktä kšrüngän Tohtär Vasilovqa tapşurdi. Şu jili zvenoğa 50 gektar yär bäkitilip berildi. Äzaliğiğa Dilbär Sasiqova, Һakim Musaev, Güli Yaqupova vä başqimu işlämçan yaşlar tallavelindi. Ular hämkarliqta tinmay ämgäk qilip, kšmüqonaq šstürüşniŋ barliq işlirini agrotehnikiliq täläplärgä layiq ämälgä aşurup, «Vir-156» kšmüqonaq sortiniŋ här gektaridin ottura hesap bilän 80 tsentnerdin hosul eliş kšrsätküçini qolğa kältürdi.

Tohtär komsomol-yaşlar zvenosini bäş jil başqurdi. Moşu jillar mabaynida zveno bir uçastkidin paydilinip, kšmüqonaq sortiniŋ hosuldarliğini gektariğa çaqqanda, yüz tsentnerğa yätküzdi. Uniŋ ismimu daŋliq dehanlar qatarida tilğa elindi. Şunimu eytiş keräkki, Tohtärniŋ rähbärligidiki zvenoniŋ äzasi Dilbär Sasiqova keyin šz aldiğa zveno başqurup, hosul yetiştürüştä juquri kšrsätküçlärgä yätkini üçün Lenin ordeni bilän mukapatlandi. Şu jilliri Tohtär Vasilov «Һšrmät Bälgüsi» ordeni vä VLKSM Märkiziy Komitetiniŋ Pähriy yarliği bilän täğdirländi. Şundaqla pütkülittipaqliq häliq egiligi muvappäqiyätliri kšrgäzmisini ziyarät qilip, uniŋ altun vä bronza medal'lirini elişqa muyässär boldi.

Täҗribilik dehan Tohtär Vasilov keyinki on jilğa yeqin kolhozniŋ kšktat šstürüş brigadisiğa yetäkçilik qilip, bu sahaniŋ rivaҗlinişiğimu munasip ülüşini qoşti. Uniŋ bevasitä küç çiqirişi tüpäyli kšktat mäydani käŋäytildi. Ziraät türliri kšpäytilip, ulardin mol hosul elindi. Kolhozçilarniŋla ämäs, şähär ahalisiniŋmu bu җähättin ehtiyaҗliri qanaätländürüldi. Tohtär aka moşu yärdin 1993-jili hšrmätlik däp elişqa çiqti…

Dšŋmälä – şähärdiki ahalisi nurğun jutlarniŋ biri, kšpçiligini uyğurlar täşkil qilidu, başqa millät väkillirimu bar. Mundaq çoŋ  jutni başquruş oŋay ämäs. Turğunliriniŋ muŋ-muhtaҗliri, häl qilinidiğan mäsililär, ämälgä aşuridiğan işlar yetivatatti. Tohtär aka buni çoŋqur his qilğan halda işiğa biläk türüp kirişti. Şu jilliri şähärniŋ juqurida bärpa qilinğan «Novostroyka» mähällisi turğunliriniŋ iltimasiğa bola u Dšŋmälä tärkivigä qoşuldi. Baş jigitbeşiniŋ täşäbbusi vä dadil härikiti tüpäyli mäzkür mähälligä su tartilip, kolonkilar ornitildi, koçiliri täkşilinip, şehil yeyitildi.

Tohtär aka rähbärlik qilğan on jil mabayida mähällidä ämälgä aşurulğan izgü işlarniŋ hämmisini atap çiqiş mümkin ämäs. Uni dšŋmäliliklär, şähärliklär, hätta nahiyä ahalisimu yahşi bilidu.

Tohtär Vasilov 2000-jili җumhuriyät Prezidenti N.Ä. Nazarbaevniŋ Täşäkkürnamisini vä 2008-jili «Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini» şäräplik namini elişqa muyässär boldi.

Tohtär aka Vasilov bu künllärdä hayatiniŋ şanliq 85-davaniğa kštirildi. Şu munasivät bilän uni çin qälbimizdin qizğin täbrikläp, mustähkäm salamätlik vä ailäviy bähit tiläymiz.

Abdukerim TUDİYaROV. Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş