Şayar qälämturuçi

0
522 ret oqıldı

Äҗdatlirimiz nahayiti uzun jillar ilgiri qälämturuçni iҗat qilğan. Şinҗaŋda Yeŋisar, Yäkän qälämturuçliri ohşaş, Şayar qälämturuçiniŋmu abroyi bälänt. Şayar nahiyäsi – Ögän vä Tarim däriyaliriniŋ tutaşqan җayiğa orunlaşqan, qedimiy zamanda Küsän bägligigä qaraşliq äziz diyardur. Şayar qälämturuçi mäzkür nahiyäniŋ Yantaq şähär yezisida barliqqa kälgän.

Şayar qälämturuçiniŋ tarihini Hän sulalisi dävrigä sürüşkä bolidu. Buni härhil jillarda tepilğan yazma hatirilär bilän qezivelinğan mädäniy yadikarliqlar ispatlaydu. Küsänniŋ metall tavlaş tehnikisiniŋ Hän sulalisi dävridä güllängänligini şu päyttä quyulğan pul vä yasalğan härbiy qural-yaraqlar bilän billä häliq turmuşida qollinilidiğan buyumlardin kšrüşkä bolidu. Şu mäzgillärdä çarviçilar üçün muhim bolğan tiğliq äsvaplar barliqqa kälgän.

Şayar qälämturuçi häqqidä gäp qilğanda, uni Yeŋisarniŋ daŋliq qälämturuçidin päriqlinidiğan alahidä halätkä kältürgän Taş Ğalip isimliq usta toğriliq eytmay mümkin ämäs. U 1900-jili Şayar nahiyäsiniŋ Qaylo yezisida tuğulğan. Kiçigidinla tšmürçilik käspigä häväs bağliğan. 22 yeşida qälämturuç yasaşni üginip, 25 yeşida šz aldiğa tšmürçilik dukinini açqan häm dehançiliqqa haҗätlik türlük saymanlarni vä piçaqlarni yasiğan. Ällik yeşida җiraq-yeqinğa tonulğan daŋliq usta bolup yetilgän. Taş Talip 75 yaşta duniyadin štkän. Ömriniŋ ahiriğiçä qälämturuç yasaş bilän şuğullinip, uniŋ qolidin çiqqan mähsulatlarniŋ daŋqi çät ällärgiçä kätkän.

Taş Talipniŋ mis, tšmür vä ustihandin işligän qälämturuçliri nahayiti kšrkäm häm sipta, bisi štkür, elip jürüşkä äplik bolğan. Ularğa quyaş, ay, meçit vä här türlük hayvanlarniŋ sürätliri oyulup, җäzbidarliği tehimu aşqan. Ustiniŋ yolini davamlaşturğan oğulliri Rizaq, Obul, Rahman vä Ähmät — kšpkä tonulğan äҗayip hünärvänlärdur. Ularniŋ şagirtliri hazir Şayar, Toqsu, Kuça, Aqsu, Oŋsu täväliridä šz aldiğa qälämturuç dukanlirini eçip, bu hünär-käsipni tehimu käŋ qanat yaydurmaqta.

Şinҗaŋ häliq radiostantsiyasi.

Bälüşüş