Һäqiqiy polkovnik

0
1 322 ret oqıldı

—  «Ana yär» vä «Ana jut» — moşu muqäddäs sšzlär häqiqätänmu Qazaqstan җämiyitini yeŋilaşniŋ asasiğa, ändi «Mäŋgilik El» umummilliy ideyasi bolsa, dšlätniŋ ideologiyalik platformisiğa aylanmaqta, —  däp hesaplaydu Qazaqstan Җumuriyiti Milliy gvardiyasi «Ortalıq» regional qomandanliği äskärliri qomandaniniŋ orunbasari, polkovnik Sävirdin İmirov. U mana 33 jildin oşuq vaqit mabaynida  Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Milliy gvardiyasidä hizmät qilivatidu. Uniŋ 28 jilini şähsiy tärkip arisida ideologiyalik häm tärbiyäviy iş jürgüzüş bilän štküzdi.

U ailidiki bäş baliniŋ äŋ çoŋi. Anisi Җanarhan pütkül hayatini maarip sahasiğa beğişliğan bolsa, dadisi Karl içki işlar organlirida 26 jil hizmät qilğan. Şu närsä diqqätkä sazavärki, İmirovlar sulalisidin yättä adäm Qazaqstan içki işlar organliri sistemisida hizmät qilğan yaki hizmät qilivatidu. Ularniŋ umumiy härbiy staji – 139 jil. Bu çäk ämäs, çünki Sävirdin İmirov hazirmu hizmät qilivatsa, uniŋ oğli bilän җiyäni härbiy hizmitini yeŋidin başlidi.

Hitay bilän çegaridaş territoriyadä šskän Sävirdin Karl oğli yeziğa yeqin yärdä Çonҗa çegara otryadiniŋ orunlaşqanliği vä balilar pat-patla otryadta häm çegara zastavilirida mehmanda bolup turidiğanliğini äsläydu. U kiçik çeğidin tartipla «Çegariçilarniŋ yaş dosti» šmiginiŋ äzasi edi, ofitserlarğa ohşiğusi kelätti. Biraq şundaq bolsimu dadisi hayatidiki äŋ asasiy adäm bolup, uniŋ üçün ählaq häm adilliq ülgisi bolup hesaplinatti. Mana moşuniŋ hämmisi Sävirdinniŋ kälgüsi käspini tallavelişida çoŋ rol' oynidi.

— Mäktäptin keyin män SSSR İçki işlar ministrligi Novosibirsk aliy härbiy komandiliq uçiliöeğa çüştüm, — däp äsläydu u yaşliq çağlirini. – Yahşi oqudum, moşu yärdä KPSS äzasi boldum, uçiliöeni tamamliğandin keyin, Moskvadiki mähsus qisimlar diviziyasigä hizmätkä ävätildim. Bu İçki işlar ministrligi içki äskärliriniŋ qoşuni bolup, Moskva vä Podmoskov'egä orunlaşqan edi. Diviziyaniŋ väzipisi strategiyalik häm mudapiä ähmiyitigä egä alahidä muhim dšlät ob°ektlirini qoğdaş bolup hesaplinatti. Etirap qiliş keräkki, maŋa intizami ançila yahşi ämäs vzvodni tapşurdi. Özämniŋ birär närsigä ärziydiğanliğimni ispatlaş üçün kšp işläşkä toğra käldi vä kšp štmäy vzvodni ilğar bšlünmilär qatariğa elip çiqtim. Şu çağda meniŋ toğriliq diviziya gezitida yezilip, qisimniŋ partiya jiğinida alahidä tilğa alğan edi. Keyin män rota komandiriniŋ säyasiy işlar boyiçä orunbasari bolup tayinlandim. Äynä şuniŋdin etivarän, härbiy hizmitim bevasitä tärbiyäviy iş bilän bağliq boldi.

Sävirdin İmirov Moskvada hizmät qilivatqanda SSSR parçilandi vä u heç oylanmastinla Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaev namiğa raport yezip, Vätinigä almaşturuş toğriliq iltimas qilidu. Almutida novättiki ämgäk däm elişida bolğinida raport selinğan konvertni Prezident qarargahi yenidiki poçta yaöigigä taşlavetidu vä hetiniŋ qarilidiğanliğiğa ançila ümüt qilmaydu. Bir ay štüpla, Moskva qomandanliğiniŋ namiğa uni Qazaqstanğa yštkäş toğriliq iltimasnamä ävätkänligi toğriliq җavap hät kälgändä Sävirdinniŋ hoşalliğida çäk bolmaydu.

U İçki äskärlärniŋ Qarakemir vä Almuta brigadilirida hizmät qilip, näq mämlikät vä uniŋ äskärliri şäkillinivatqan muräkkäp jillarda rota, batal'on, qisim komandiriniŋ tärbiyä vä iҗtimaiy-hoquq işliri boyiçä orunbasari lavazimlirida šzigä jüklängän väzipini abroy bilän štäydu.

Sävirdin İmirov 1994-jili alahidä mähsättiki ayrim motoatquçlar batal'oni komandiriniŋ orunbasari bolup tayinlinidu. Uni äskärlär tarihida däsläpki qetim Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev ziyarät qilip, şähsiy tärkipniŋ җäŋgivar häm ählaqiy-psihologiyalik täyyarliğiğa juquri baha beridu. Sävirdin Karl oğliğa bolsa, Prezident namidin Täşäkkür elan qilinidu.

1995-jili iyun'da u teçliqpärvärlik väzipini orunlaş vä MDҺniŋ taşqi çegarilirini qoğdaş üçün Taҗikstan-Avğanstan çegarisiğa ävätilidu.

1997-jili mayor unvaniğa erişkän u Qazaqstan Җumhuriyiti içki äskärliri qomandanliğiniŋ baş başqarmisiniŋ ofitseri bolup tayinlinip, 1998-jili yeŋi paytäht Aqmoliğa (Astana) atlinidu. Başquruş paaliyitidä täҗribä topliğan Sävirdin İmirov Pavlodar konvoy polki komandiriniŋ orunbasari bolup tayinlinidu. 2001-jili dekabr'da Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Mustäqilliginiŋ 10 jilliği munasiviti bilän mämlikät Prezidentiniŋ Täşäkkürnamisigä erişidu.

2002 – 2009-jillarda җäŋgivar hizmitini mämlikätniŋ ğärbiy vä şärqiy regionlirida davamlaşturup, Ğärbiy vä Şärqiy içki äskärlär qoşunliri komandiriniŋ orunbasari lavazimlirida hizmät qilidu.

2006-jili şähsiy tärkipni tärbiyiläş işidiki utuqliri üçün polkovnik unvani berilsä, 2008-jili Prezident Pärmani bilän İİ däriҗilik «Aybın» ordeniğa sazavär bolidu.

Sävirdin İmirov işiniŋ nurğun boluşiğa qarimay, moşu vaqit içidä käspiy maharitini mukämmälläştürüşkimu alahidä kšŋül bšlidu. Ğärbiy Qazaqstan tillar vä menedjment institutiniŋ diplomini alidu, andin keyin Rossiya Federatsiyasi Mudapiä ministrliginiŋ Һärbiy universitetini Altun medal' bilän tamamlaydu. Täkitläş keräkki, 90 jilliq tarihqa egä moşu härbiy oquş orni keŋäş dävridä «V.İ. Lenin namidiki härbiy-säyasiy akademiya» däp atilatti.

2012-jili polkovnik Sävirdin İmirov Qazaqstan Milliy gvardiyasi tärbiyä vä iҗtimaiy-hoquq işliri Baş başqarmisiniŋ başliği bolup tayinlinidu. U Milliy gvardiya toğriliq yeŋi qanun layihisini täyyarlaş boyiçä iş topiğa kiridu, härbiy hizmätçilärni iҗtimaiy himayä qiliş mäsililiri boyiçä qanun layihilirini täyyarlaşqa qatnişidu. U qisimlarda tärbiyäviy işni uyuşturuş boyiçä ämäliy täҗribisini umumlaşturup, ustazi, general-mayor Muhametqali Satovniŋ rähbärligidä şähsiy tärkip bilän tärbiyäviy vä iҗtimaiy-hoquq işlirini uyuşturuş boyiçä rähbiriy hšҗҗätlärni yezip çiqidu. Şu närsä diqqätkä sazavärki, ular hazir härbiy qisimlarda utuqluq qollinilmaqta.

Sävirdin Karl oğli härbiy paaliyitini şähsiy tärkipni tärbiyiläş işi bilän bağlaşturğanliğidin pähirlinidu vä tärbiyäviy iş җäŋçilärniŋ härbiy rohini saqlaş vä aşuruşniŋ asasiy amilliriniŋ biri ekänligini qayta-qayta täkitläydu.

Bügünki taŋda Milliy gvardiya qatarida hizmät qiliş — mämlikitimizniŋ yaşliri üçün häqiqätänmu vätänpärvärlik, ärlik vä dostluq mäktivigä aylanmaqta. Bu yaşlarni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş mäktivi. Çünki armiyagä çaqirtilğan jigit härbiy qäsämyad qobul qilğandin keyin җäŋgivarliq väzipini orunlaşqa kirişkändä, Vätininiŋ näqädär bepayan ekänligini vä uniŋğa šz Vätininiŋ behätärligi üçün çoŋ җavapkärlikniŋ jüklinivatqanliğini eniq his qilişqa başlaydu. Ändi şähsän meniŋ üçün bizniŋ Prezident, Qazaqstan Җumhuriyiti Quralliq küçliriniŋ Aliy Baş qomandani, Millät Lideri Nursultan Äbiş oğli Nazarbaev häqiqiy qazaqstanliq vätänpärvärlikniŋ, šz hälqigä vä eligä sadiqliqniŋ ülgisi bolup hesaplinidu, — däydu polkovnik Sävirdin İmirov alahidä pähirliniş ilkidä. – Dšlät rähbiri härqaçan yaşlar toğriliq gäp qilğanda, «Qazaqstanniŋ keläçigi yaşlarniŋ qolida, ular häqiqiy vätänpärvärlärdin boluşi keräk, šzliriniŋ ämgäk vä җäŋgivarliq җasariti bilän mämlikitimizniŋ şšhritini aşuruşi vä mustäqillik utuqlirini himayä qilişi keräk», däp täkitläydu. Demäk, tärbiyäviy vä iҗtimaiy-hoquq organlirimu җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaşqa vä qazaqstanliqlarni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläşkä munasip hässä qoşup kelivatidu. Sšzsizki, buniŋda mustäqil Qazaqstan җäŋçilirini ideologiyalik җähättin tärbiyiläş bilän şuğullinip kelivatqan polkovnik Sävirdin İmirovniŋ hässisi bar, däp häqliq türdä eytalaymiz.

Sävirdin BAQİEV.

Astana şähiri.

Bälüşüş