Navaiydäk Şahaniy — Şair bolsaŋ ärziydu

0
392 ret oqıldı

Bahavuddin RÄҺİMİ (İdiqut)

Seni oylaymän

Taŋ süzülüp atqanda

Qarap zumrät asqanğa.

Quyaş külüp baqqanda, Vätän seni oylaymän!

Qutluq kädäm basqanda,

Jürigim här soqqanda.

Äl uyqiğa patqanda,

Vätän seni oylaymän!

Dutarimni çalğanda,

Kšzümgä yaş alğanda.

Hälqim kep kšz aldimğa,

Vätän seni oylaymän!

Һär misrani tizğanda,

Aylinisän ilhamğa.

Һär җahanda, här җayda,

Vätän seni oylaymän!

Kštirilip asmanğa,

Qonsammu Ay – Çolpanğa,

İşän maŋa här җayda,

Vätän seni oylaymän!

Tilavät qip namiŋni,

Demimdimu adaqqi.

…Oqup sürä, «Yasinni»,

Vätän seni oylaymän!

…Başqa kimni oylaymän?!

Män jiğlaymän…

Almaşqandäk künüm tüngä,

Rohsizlinip kündin-küngä.

Män jiğlaymän, Vätändin çät

Ötüp kätkän šmrümgä!

Aylanğandäk otum külgä,

Tozup kätti ümüt-ğunçä.

Män jiğlaymän, jutqa zar bop,

Ötüp kätkän šmrümgä!

Suğa täşna çšllirimgä,

Qurup kätkän kšllirimgä.

Män jiğlaymän, tola jiğlap –

Çeqip kätkän kšzlirimgä!

Bulbul qonmay güllirimgä,

Pütüp kätkän ünlirimgä.

Män jiğlaymän, kšŋlüm külmäy –

Öksüp štkän künlirimgä!

Yätmäy murat-mähsitimgä,

Qaytalmay šz äslimizgä.

Män jiğlaymän, beqinda bop,

Tenäp jürgän näslimizgä.

. Bar jiğisin jiğlap ketäy,

Külkäm qalsun Vätinimgä!!!

Sumbat

(Şairä Sumbat Ğeniyarovağa)

Һäqiqätni ya Alla,

Tartaymän guvağa.

Kšpäysun däp ğäzällär,

Yaralğansiz duniyağa.

Şairäsiz – şairä,

Şair qizi şairä.

Uyğurğa siz mäŋgülük,

Dadiŋizdin hatirä.

Şeiriyät tähtigä,

Sahipҗamal sähnigä.

Uyğuranä sän°ätkä,

Bir – dävirdin hädiyä.

Sumbat desä sumbatsiz,

Һeç inkarsiz, talaşsiz.

Nazugumdäk bääyni,

Şan-şäräpkä bayraqsiz.

İsmiŋizdäk җismiŋiz,

İşqiŋizdäk mehriŋiz.

Yälpünidu bostandäk,

Sizniŋ sumbul çeçiŋiz.

Sumbat desä sumbatsiz.

Mšldür – zäm-zäm bulaqsiz.

…Hudayimğa amanät,

Aman boluŋ, omaq qiz!!!

Bär bizä

Taşqiniŋdin sorimay,

Aşqiniŋdin bär bizä.

Tatliğiŋdin sorimay,

Aççiğiŋdin bär bizä!

Saqliğiŋdin sorimay,

Ağriğiŋdin bär bizä.

Aqliğiŋdin sorimay,

Pakliğiŋdin bär bizä.

Şatliğiŋdin sorimay,

Därtliriŋdin bär bizä.

Şatliğiŋni sorimay,

Yaşliriŋdin bär bizä.

Salliriŋdin sorimay,

Yayliğiŋdin bär bizä.

Narliriŋdin sorimay,

Tayliğiŋdin bär bizä.

Mayliriŋdin sorimay,

Qaynimiŋdin bär bizä,

Pişqiniŋdin sorimay,

Hamliriŋdin bär bizä.

Bayliğiŋdin sorimay,

Çayliğiŋdin bär bizä.

Qaymiğiŋdin sorimay,

Qetiğiŋdin bär bizä.

Altuniŋdin sorimay,

Yalquniŋdin bär bizä,

Şavquniŋdin sorimay,

Dolquniŋdin bär bizä.

Ötmüşiŋdin sorimay,

Bügüniŋdin bär bizä.

Öksigiŋdin sorimay,

Ümütiŋdin bär bizä.

Atiğiŋdin sorimay,

Çatiğiŋdin bär bizä.

Şahliğiŋdin sorimay,

Ahliriŋdin bär bizä.

Etiziŋdin sorimay,

Eŋiziŋdin bär bizä.

Beliğiŋdin sorimay,

Deŋiziŋdin bär bizä.

Dšŋliriŋdin sorimay,

Saminiŋdin bär bizä.

Saŋliriŋdin sorimay,

Haminiŋdin bär bizä.

Ränҗişim yoq, heçkimgä,

Bärmisimu heçnemä.

…Uyğurumğa «ah» päläk,

Amitiŋdin bär bizä!

Җenästä

(Şu namliq nahşiğa hämahaŋ)

Җenästä häy, җenästä,

Käldim saŋa keŋäşkä.

İçimdiki därdimni,

İlaҗim yoq, demäskä!

Җenästä häy, җenästä,

Yiltiz tartip sän nägä?

Yaki izdäp kättiŋmu,

Meni ana Vätängä?!

Äl häsrättä, män därttä,

Zar-zar ana-Vätängä.

Täğdir şundaq kajmedi,

Sän egizdä, män pästä?

Җenästä häy, җenästä,

Baldur piştiŋ nemişkä?

Sänçu mändäk baharni,

Aldiramsän kšrmäkkä?

Җenästä häy, җenästä,

Mälhäm därtmän jüräkkä.

…Şu hislitiŋ tüpäyli,

Mädhiyiläymän äbätkä!!!

Täläp, täklip…

Һärkimniŋ oti yansun,

Lavlap šz oçiğida.

Һärkimniŋ yari külsun,

Öz yari quçiğida.

Һärkim nahşisin eytsun,

Öziniŋ koçisida.

Yaraşqan kiyim kiysun,

Dälläp šz uçisiğa.

Һärkim šz süyin içsun,

Öziniŋ buliğida.

Һärkim šz nurin çaçsun,

Parlap šz çiriğida.

Һär teŋi külüp atsun,

Һärkimniŋ asminida.

Dähilsiz, aman yätsun,

Kšzligän arminiğa!

Bulbuli qanat qaqsun,

Öz beği – baharida.

Öz melin šzi satsun,

Bayaşayät bazirida!

Muhtaҗ qilma bändäŋni –

Bändilärgä, Hudayim.

…Sämiŋlärgä havalä –

Täläp, täklip… muddayim!!!

Һäҗäp…

Jiğlisam küldüŋ,

Һäҗäva-häҗäp.

Tillisaŋ kšndüm,

Һäҗäva-häҗäp!

Kät, desäŋ, kättim,

Һäҗäva-häҗäp.

Päs kšrdiŋ häqtin,

Һäҗäva-häҗäp!

Bolsammu män häq,

Boldiŋ yat täräp.

Yäklidiŋ nahäq,

Һäҗäva-häҗäp!

Kšnmäy, kšydürdiŋ,

Һäҗäva-häҗäp.

Sšymäy, sšydürdiŋ,

Һäҗäva-häҗäp!

Baqsam, baqmidiŋ,

Һäҗäva-häҗäp.

Neçün yaqmidim,

Eytçu, nä säväp?!

Şäpqätsizmu yä,

Aşiqliq şundaq?

Jüräk-bağrimni,

Kättiğu dağlap…

Täŋsizlik ğalip –

Kälsä täŋliktin,

Sšygüdin bähtiŋ,

Tapalaydu kim?!

…Täŋliksiz bähtin,

Tapalmas heçkim!

Oytumar

(Qizimğa)

Kälgändinmu soraymän,

Kätkändinmu soraymän.

Täşvişlinip däymän,

Därtmändinmu soraymän.

Ötkändinmu soraymän,

Kšçkändinmu soraymän.

Aram tapmay ğäm kšŋlüm,

Öçmändinmu soraymän.

Seğinğandin soraymän,

Sarğayğandin soraymän.

Otlirida hiҗranniŋ,

Yanğanlardin soraymän.

Bügündimu soraymän,

Ätämdinmu soraymän.

Ähvaliŋni Şairäm,

Sorap-sorap toymaymän.

Kinäp seni yoqlaymän,

Yolliriŋğa qaraymän.

Yollar tosaq… qanatsiz,

Qandaq uçup baraymän?!

Oylirimğa oytumar,

Toylirimğa toytumar.

…Täğdir taҗim – han qizim,

Amanitim bolğaymän!!!

Siz bilän biz…

Siz bilän biz, bir tomurdin,

Tšrälgän bir uruqtin.

Şahiyanä uluq süpät,

Zatiy paklar – biz burundin.

Ay bayraqliq mšrimiz bar,

Täŋriqut… Kšk bšrimiz bar.

Mäydimizni muşlap turup,

Sšzläydiğan җšnimiz bar!

Bizdin aşqan kim bar däysän,

Qur°an tutup qilay qäsäm.

Märtligigä äҗdadimniŋ.

Tarihta yoq, kälgänlär täŋ!

Ata bolğan, ana bolğan,

Muhitlarğa pana bolğan.

İlmu-hekmät җahaniğa,

Ustaz bolğan… dana bolğan!

Özbäk, qirğiz, taҗik… qazaq,

Därt-muŋiğa bolğan ortaq.

Toz-toz bolğan qandaşlarğa,

Biz härqaçan yayğan quçaq!

Bulansaqmu, talansaqmu,

Bizdäk sehi-märt häq barmu?

Bizdin därman, aram tapqan,

Rus, ukrain… tatarlarmu!

Altun, kümüç… tähtinimu,

Ataq-mänsäp, käypinimu.

Qizğanmiğan, ayimiğan,

Aliy hislät täkti bizğu!

Särdar qazaq – Tazabekkä,

(Yeŋilgändä täŋsiz җäŋdä).

Lät qilğan yat generalin,

Җäŋgä çillap yäkmu-yäkkä…

Uyğur Sultani Älahan,

Qandaşlarğa bolğan pasiban.

Mustäqillik Sultanliğin,

Qazaq üçün qilğan qurvan!

Һäqiqiti tarihniŋ bu,

Sahavättä ğalibiŋ şu.

Äҗayiplar häyran qalğan,

Bir karamät şahidim şu!

Uyğur-qazaq җäŋdaş-qandaş,

Tän yaratqan Täŋrim tutaş.

Bu uluqluq horlansa gär,

Bizgä ränҗip, külmäs Quyaş!

Kšp aldanğan, kšp omilip,

Bäk az külgän… kšp qayğurup.

Ärkäk ämäs, eytalmiğan –

Һäqiqätni biz toğriliq.

Jürigimni dağlap boldum,

Һäsritimgä jiğlap boldum.

… Halislarğa hainlarni,

Subhanallah, saŋa, qoydum!!!

Talaşmaŋlar

Talaşmaŋlar, җšlişip,

Talaşsiz häqiqätmän.

Һäqiqät şarabidin,

Şirkäyip bolğan mäsmän!

Һämmiŋdin kšp bilimän,

Özäŋ toğriliq šzäm,

Şahiyanä şair qip,

Hilliğan meni, Egäm!

Millitimgä bähşändä,

Mändärmän, märt-märdanä.

Uyğur üçün uyğursän,

Yaralğandäk yeganä.

Bolmisimu hizmitim,

Jutumğa häväs-näväs.

Uyğuranä šzämgä –

Özäm, qilimän häväs.

Yaralmisam uyğur bop,

Tuğulmattim uyğur bop.

İsmiğa mas җisim yoq,

Älpaziŋni kšrgüm yoq!

Şäksiz İman, ilahim,

İstedatim imanim –

Kšrsät bulbul şairğa,

Mustäqillik Baharin!

…Uyğurlirim, muradiŋ –

Һasil bolsun, ilahim!!!

Meniŋ millitim

Һäqiqätkä qip, šzämni qiyas,

Oyumni halis qilimän inkas.

Qobul qilsaŋ hop, qilmisaŋ mäyliŋ,

Oy-tarazimda šlçäp baq adaş!

Deginim – degän, eytqinim eytqan,

Kälmisimu oy-tähliŋgä mas.

Ärkin šzäŋniŋ, mäyliŋ šzäŋniŋ –

Bolsimu, zäŋ sep, meni tiŋşap baq.

Öz nämiŋgä naynaqlavärmäy,

Pärqigä säp sal, gül vä tikänniŋ,

Bolmiğan yoli, heçqaçan ravan,

«Bayliğim – mäŋgü bähtim…» degänniŋ!

«Pul degän qolniŋ kiri», degänlär,

Özliri «pulğa, qul» bop, jürgänlär…»

Däp, oqtäk-qopup, çiqqiniŋ qarşi,

Şair akaŋni qilivätti razi!

Һäqiqät täräp, häqmän, desäŋlar,

Bay boluŋlar bay, pulsiz җürmäŋlar!

Bayliğiŋ – bähtiŋ bolsimu qismän,

Mutlaq bähtiyar ämässän, işän.

Toyuŋ toy ämäs, äl-jutuŋ yayrap –

Oynimisaŋ toy, Hälqiŋ bilän täŋ,

Һämmisi bekar, tağ bop kätsäŋmu,

Päsiyip juttin turmisaŋ tšvän!

Tal däp tikiniŋ qeyin bop kškläp,

Amät-täliyiŋ turğanda gülläp.

Yätkän künüŋgä, miŋ avaylap dässäp.

Jürgänlär tola, aliyip marap,

Ğäplät basqanni, qilidu harap…

Äl-jut razi bop tapavitiŋdin,

Millät yayrisun şarapitiŋdin.

Bay millät härgiz qul bolmaydu qul,

Kamal tap kamal, qaramitiŋdin.

Bay-bägzadilik, ay hanzadilik,

Täälluq saŋa yaralmişiŋdin!

Bay bolayli bay, baylardinmu bay,

Han bolayli – han, hanlarğimu han.

Bolğidäk yaqa jutlarğa qaram,

Çiqmiğan zati Uyğurdin gaday,

Meniŋ millitim – uyğur millitim,

Altun tarihqa bolğan altun Ay!

Uyğurluğimğa mahtansam mäğrur,

Uluq sanaymän, šzämni äŋ zor.

Desäm tik turup, uyğurmän – uyğur,

Tävräp ketidu, җäŋgivar ğurur.

Öz bayliğiŋ šz hahişiŋ üçün,

Qandaq häşlisäŋ, yetidu uyğur!

…Qilimän qul bop, Täŋrimgä qulluq,

Yaralğinimçün, bop uluq uyğur!!!

Qapiğimniŋ   tartqinin…

Qapaqlarniŋ tartqinin,

Җorimaŋlar yamanğa.

Yamanliqqa yan besiş –

Yarişidu nadanğa!

Qapiğimniŋ tartqinin,

Yahşiliqqa җoruymän.

Düşminim kšp, šzämni –

Qay düşmändin qoruymän!

Toqquzum täl, kšŋlüm şat –

Jürginim yoq, heçqaçan.

Äl – Vätängä zaru-zar,

Bop kättiğu särgärdan!

Tartqina tart, qapiğim –

Һiҗran ämäs, bop visal.

Huş hävär ep Vätändin,

Başlap kelärsän mehman!

Maŋliyiğa yezilğan,

Yazmiştin kim qutulğan?

Һäҗäplänmä buradär,

Käştäŋ härhil toqulğan!

Büyüklügim, başqidin, —

İstedatim, ilhamim.

Sorimaymän heçkimdin,

Täliyimniŋ kam җayin!

Yamanliqlar yamanlap,

Һaldin kätti halsirap.

Yahşiliqlar yaz bahar,

Yayrap kälsun hal sorap!

Bir yahşiliq kütimän,

Qapiğimdin här tartqan.

…İşänmäysän heçkimgä,

Kälgüsimgä pal açqan!

 

Yänä-yänä sän…

Kšzümni açsam, kšzlirimdä sän,

Ağzimni açsam sšzlirimdä sän.

Kšzümni jumsam, oylirimda sän,

Arzu-arminim toylirimda sän.

Uhlisam ayan. Çüşlirimgä sän,

Jüräkkä – jüräk, jürigimgä sän.

Baharğa – bahar, yazğa – yazim sän,

Pährim tähtidä, şahin-şahimsän!

Sänsiz kškläm yoq, sänsiz külkäm yoq,

Sänsiz bir künmu, künüm štkän yoq.

Ata makani, ana jutiniŋ –

Sšzin sšzlimäy, balam, šskän yoq!

Gävhär, җävhärdin quyulğan täktiŋ,

Zäm-zäm süyidä çšmülgän äsliŋ.

Uluqtin-uluq, uluğvar hälqim,

Uyğurliğiŋğa täsvirlär täslim!

Çekinmäydiğan ğayäŋdin artqa,

Bahadurliğiŋ lävhä tarihqa.

Därdim yoq därdim, šzäŋdin başqa,

Mälhämsän vätän, җimi ağriqqa…

Ötmüşümmu sän, bügünümmu sän,

Ätäm, šgünüm, kälgüsümmu sän.

…İkki duniyada, yänä-yänä sän,

Һäq «Һubbul Vätän – minäl İman!» sän!

…Biraq

Kündüz-tüni qiynap mäҗnun hiyalin,

Sağrip kätti bir eçilmay çirayim.

Kšz aldimdin kätmäy qoyduŋ aylinip,

Ayrilişniŋ talqan qip bar ilaҗin!

Yeqip taşlap vuҗudimğa ot-piraq,

Neçün mändin daҗivaldiŋ sän jiraq.

Örtisimu därdiŋ dağlap bağrimni,

Çekinmidim räptayimdin män biraq!

Jiraqlaşqan sayin saŋa yeqinlap,

Kinäp, tinäp kişnär etim tipirlap.

Sezimimni «Äpsun» oqup, sehirlap –

Turğandäksän quliğimğa piçirlap…

Qadap maŋa, kšzliriŋni küldürüp,

Örtivättiŋ taş bağrimni kšydürüp.

Mänğu mäҗnun qilivätkän Läylimsän,

Qizilgüldäk lävliriŋdin sšydürüp!

Läzzitiŋdin şirkäyipmän-şirkäyip,

Tehi mäsmän, sändä qilçä yoq äyip.

Ränҗimäymän, män razimän seniŋdin,

Jürginimgä muhäbbättin bop mäyip!

Bir – keçämgä bir yenipla, bop çiraq,

Nägä kättiŋ taŋni kütmäy aldirap.

Yadap kättim, intizar bop yoluŋğa,

Äpsus, äpsus! Bir kälmidiŋ hal sorap!

Ömrümgä šmürvayat bop piraq,

İşänçämni ep kätsäŋmu sän jiraq.

…Kšyügiŋdin šrtänsämmu kündä män,

Sändin ümüt üzginim yoq, män biraq!!!

Ärziydu

Vätän üçün җan tikip,

Һalak bolsaŋ ärziydu.

Hälqiŋ üçün otqa çüş,

Kavap bolsaŋ ärziydu!

Därtmänlärgä därman bop,

Hoşal bolsaŋ ärziydu.

Yeŋişlarğa här җayda,

Säväp bolsaŋ ärziydu!

Yahşilarniŋ bağrida,

Dävran sürsäŋ ärziydu.

Yamanlarniŋ zitiğa,

Yayrap-külsäŋ ärziydu!

Navaiydäk Şahaniy –

Şair bolsaŋ ärziydu.

Tapqan bolsaŋ Zohraŋni,

…Tahir bolsaŋ ärziydu!

Şan-şäräp!  

(Uyğuranä uyğur bayliriğa)

«Seniŋ bayliğiŋ, meniŋ çaliğim…»,

däp jürmä paş qip äqliŋ kamliğin.

Sodayi demäy, nemä däy seni,

Bu gäpkä qandaq buraldi tiliŋ?!

Һäsrät otida kšyüp kül bolar,

Kamsitsa gär qip, uyğur baylirin!

Uyğurum üçün – uyğurmän därtmän,

Milliy şänimgä tägsäŋ, käçmäymän.

Täŋrim aldida «Mähşärgahtimu»,

Uyğurçä – uyğur sšzin sšzläymän.

Uluq millättin çiqqan baylarmu –

Uluq bolmisa, Uyğur demäymän!

Danişmän – dana bay bol, bay bolsaŋ,

Tulpar bol ätä, bügün tay bolsaŋ.

«Bay – bayğa baqar, su sayğa…» bolsaŋ,

Miŋ baydin artuq, maŋa bir gaday!

Bariŋdin yoqiŋ yahşi äl yahşi,

Öz näpsiŋ üçün beyiğan bolsaŋ!

Muhtaҗ bolsa gär, Vätän, millitiŋ,

Ğerip, musapir… jitim, yesiriŋ.

Özi bay qilğan baylar arqiliq,

Äl-jut risqini, beridu Täŋrim!

Näp almisa näp, muhaҗir, miskin,

Bar bayliğiŋniŋ, huni nšl tiyin!

Җävhär täŋgäŋni millitiŋgä çaç,

Gävhär täŋgäŋni miskiniŋgä çaç.

Altun täŋgäŋni ğaliplarğa çaç,

Tilla täŋgäŋni taliplarğa çaç,

Kümüç täŋgäŋni şairlarğa çaç,

Zähär täŋgäŋni zalimlarğa çaç.

Yšlisäŋ aҗiz, näyipni yšlä,

Qorğansiz miskin-ğeripni yšlä.

Baldaqliq bovay … momaŋni yšlä,

Yaşanğan holum-hoşnaŋni yšlä!

Ehtiyaҗiŋdin aşsa mäbliğiŋ,

Qerindaş uruq-tuqqanni yšlä!

Artaymay, eşip-teşip mäbliğiŋ,

Altun bop qaytsun, taş däp bärginiŋ.

Һalal täriŋdin jiqqan-tärginiŋ,

Därmani bolsun uyğur hälqiniŋ!

Silärgä taliq, mäŋgü şan-şäräp,

Bahadirliri millät şäniniŋ!

Saq boluŋlar saq, dostliriŋ bäk az,

Namärtlär bilän bolmaŋlar sirdaş.

Päslär päylidin, näslär qästidin,

Bop kätkän, bizniŋ täğdir hamtalaş!

Bu qanliq savaq, äŋ qattiq avaq.

Yav yar astida, hoşiyar bol qandaş!

…Sağlam-salamät, aman bol adaş!

Bälüşüş