Qit°ädiki turaqliq vä täräqqiyat asasi

0
33 ret oqıldı

 Şšhrät MÄSİMOV, «Uyğur avazi»/ Aziya – Yär şaridiki äŋ çoŋ qit°älärniŋ biri bolup, uni analitiklar adalätlik türdä duniyaviy täräqqiyattiki asasiy härikätkä kältürgüçi küçlär qatariğa yatquzidu. U başqa qit°älärdin räŋmu-räŋ häm hilmu-hilliği vä täbiät resursliri bilän päriqlängän halda, bügünki taŋda joşqun täräqqiy ätmäktä. Bizniŋ bu pikrimizgä Jänubiy Koreya, Hitay vä Yaponiya ohşaş regiondiki birqatar ällärniŋ bügünki kündiki sür°ätlik täräqqiyati, ularniŋ duniya ihtisadida egilävatqan orni asasliq ispat-dälil bolalisa keräk.

Ä

psus, mäzkür qit°ä, şuniŋ bilän birqatarda, qanliq toqunuşlarğa, aqivättä regionluq käskinlikniŋ küçiyişigä elip kelivatqan, äŋ eçinarliği, pütkül duniya birläşmisini täşviş-ändişigä selivatqan ziddiyätlär oçiğiğa aylanmaqta. Mäsilän, qit°ädä yüz berivatqan vaqiälär toğriliq ahirqi hävärlär kişini ançila hoşal qilmisa keräk.

Mäsiligä şu turğidin yandaşqanda, AQŞ vä KHDҖ otturisida yeŋi toqunuşni päyda qilivatqan vä uni az degändäk, ikki lider – Donal'd Tramp bilän Kim Çen In otturisida bir-birigä bolğan şähsiy šçmänlikkä aylanğan Korey yerim arilidiki väziyät toğriliq äynä şundaq gäp qilişimiz mümkin.

Umumän, Aziyadiki behätärlikkä bağliq väziyät şundaqki, uniŋdiki kšpligän problemilar, juqurida eytip štkinimizdäk, pütkül duniyada täşviş päyda qilmaqta. Mäsilän, M'yanmida musulmanlar bilän buddistlar otturisida yüz bärgän qanliq toqunuşni alayli. Yaki duniyada ahalisi äŋ kšp hesaplanğan Hitay vä Һindstan çegariçiliri otturisida orun alğan muşlişiş toğriliq hävärlär kšpçilik gezithanlarniŋ hatirisidä bolsa keräk. Ästä tutuş keräkki, här ikki mämlikätniŋ härbiy-sanaät sahasiniŋ täräqqiy ätkänligini eytmiğanniŋ šzidä, ular yadro quraliğa egä dšlätlärdin hesaplinidu.

Bulardin taşqiri qit°ädä uzundin buyan yeşimini tapalmay kelivatqan problemilarmu az ämäs. Bu yärdä Һindstan bilän Pakstan otturisidiki Käşmir mäsilisi, Senkaku/Dyaoyuydao arili üçün Yaponiya-Hitay toqunuşi, Preahvihea vä Ta Maon Thom ibadäthana kompleksliri üçün Kambodja bilän Tailand ziddiyätliri kšzdä tutuluvatidu. Siriyadiki vä Yämändiki uruşlar, Avğanstandiki väziyät, äräp-israil toqunuşliri vä başqimu qisqa harakterğa egä qarimu-qarşiliqlar toğriliqmu şundaq deyişimiz mümkin.

Mana moşundaq käskin problemilarni birtäräp qilişniŋ äŋ ünümlük, şuniŋ bilän birqatarda äŋ muräkkäp yoli – muzakirilär. Biraq şu närsä nahayiti muhimki, hazirqi väziyättä ikkitäräplimä muzakirilär bilänla çäkliniş barğansiri härhil qiyinçiliqlarni päyda qilmaqta. Mäsilini Aziya qit°äsidä birläşkän dialog mäydanliriniŋ yoq ekänligi tehimu muräkkäpläştürüvatidu. Mabada undaq mäydanlar bolğan ähvalda, region älliri heçbir paydisi yoq qisim yaki qandaqtu-bir kšrsätmä-direktivilarsizla moҗut problemilarni häl qilip, birläşkän qararlarni çiqirivalar edi.

Bu yärdä diqqätçan gezithanda “Aziyadä Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilati ohşaş mähsus qurulum yoqmu?” degän orunluq soalniŋ tuğuluşi täbiiy. Älvättä, undaq mäydan bar. Mäsilän, bügünki kündä Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri boyiçä keŋäşmä (AÖİÇK) qit°ä aldida turuvatqan vä region mämlikätliri otturisida päyda boluvatqan mäsililärni häl qilişqa tirişivatqan birdin-bir çoŋ kšptäräplimä platforma bolup hesaplinidu. Uniŋ qurulğiniğa bu künlärdä 25 jil boldi. Şu çağda, yäni 1992-jili 5-oktyabr'dä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaev Birläşkän Millätlär Täşkilati Baş Assambleyasiniŋ 47-sessiyasidä sšzgä çiqip, qit°ädä behätärlikniŋ asasliq mäsililiri boyiçä hämmä närsini šz içigä alidiğan mehanizmni işläp çiqiş vä mämlikätlärniŋ mävqäsini maslaşturuş üçün Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisini quruş täşäbbusini kštärgän edi.

Mälumki, štkän äsirniŋ 90-jilliriğiçä Aziyadä behätärlik vä täräqqiyat problemilirini muhakimä qiliş boyiçä qit°ä içidä qandaqtu-bir umumiy qurulum bolmiğan. Şu çağda az-kam bir jil ilgirila mustäqillikkä erişip, duniya birläşmisi tehi toluq tonup ülgärmigän Märkiziy Aziyadiki dšlät rähbiriniŋ bu täklivi alahidä qiziqiş bilän qobul qilinğan edi. Ändi hämmigä šziniŋ adil bahasini beridiğan vaqit bolsa, AÖİÇKni quruş täşäbbusiniŋ nahayiti šz vaqtida kštirilgänligini, uniŋ qit°ä aldida turuvatqan problemilarni häl qilişta çoŋ rol' oynavatqanliğini kšrsätti.

Şundaq qilip, Nursultan Nazarbaev täklip qilğan regiondiki umumiy behätärlik kontseptsiyasini ilgirilitiş ideyasi AÖİÇK җäriyani türidä ämälgä aşurulup, bügünki taŋda çoŋ häliqara ähmiyätkä egä boluvatidu. Çünki hazir Evropidin päriq qilğan halda, Aziyadä küçlük säyasiy institutlar yetişmäydu. Qit°ädä šzara hämkarliqniŋ birqatar subregionluq mehanizmliriniŋ moҗut ekänligidin qät°iy näzär, behätärlik mäsililiri tehiçila härbir dšlätniŋ içki mäsilisi petiçä qelivatidu. Mundaq şaraitta mämlikätlär otturisidiki šzara işänçini käŋäytiş printsipi häliqara behätärlikni täminläşniŋ birdin-bir toğra vä ämäliy mehanizmi bolar edi. Mäsiligä şundaq yandaşqanda, bu boşluqniŋ orni Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisini vuҗutqa kältürüş arqiliq tolturuldi, däp täkitläşkä toluq asas bar. Başqiçä eytqanda, AÖİÇK – barliq qatnaşquçi ällärgä muzakirilär üstiligä oltirip, moҗut qarimu-qarşiliqlarğa qarimay, mäsilini här ikki täräp üçün iҗabiy häl qiliş imkaniyitini beridiğan qit°ädiki birdin-bir mehanizm.

Bügünki kündä tärkividä 26 dšlät bar AÖİÇKkä häliqara ähval muräkkäplişivatqan şaraitta paaliyät elip berişqa toğra kelivatidu. Duniyaviy mäydanda yeŋi küçlärniŋ päyda boluşi täsiridin häliqara teçliq vä behätärlikni saqlap qelişniŋ ilgärki sistemisi, addiy til bilän eytqanda, aҗizlişip, yoqqa çiqmaqta. Demäk, behätärlikni täminläşniŋ än°äniviy qural-vasitiliri hazirqi hovup-sinaqlarğa ämäliy җavap berälmäyvatidu. Uniŋ üstigä, juqurida täkitliginimizdäk, Aziyadä ilgärkidäkla alämşumul härbiy-säyasiy җäriyanlar päyda qilivatqan toqunuş ihtidari saqlanmaqta. İlgiridin kelivatqan toqunuşlar qaytidin ovҗ elip, ularniŋ aqiviti regionniŋ sirtiğimu šz täsirini yätküzüşkä başlidi. Qeliplaşqan ähvalni çegarilarara harakterğa egä yeŋi hovup-sinaqlar tehimu käskinläştürüvatidu. Şundaq ekän, mundaq ähvalda problemilarni 1999-jili qobul qilinğan AÖİÇKniŋ Printsiplar deklaratsiyasidä kšzdä tutulğan säyasiy җäriyanlar dairisidä häl qiliş, aldimizdiki vaqitta täräqqiyatni moşu yšniliştä täminläş, birtäräplimä iş-härikätlärgä, territoriyalik vä millätlärara, başqimu talaş-tartişlarğa yol qoymasliq muhim.

Qazaqstan 2017 — 2018-jillardiki BMT Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs äzasi süpitidä AÖİÇKniŋ täsis hšҗҗätliridä äkis ätkän işänçä vä hämkarliq çarilirini küçäytiş printsiplirini ämälgä aşuruvatidu. Uniŋ yandişişliri BMT Behätärlik Keŋişiniŋ äzaliri arisida şeriklik vä šzara işänçini küçäytiş üçün alahidä muhim ähmiyätkä egä. Mäsilän, Siriyadiki toqunuşni birtäräp qiliş boyiçä Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ qollap-quvätlişi bilän ämälgä aşuruluvatqan җäriyan šzara işänçiniŋ muhim ähmiyätkä egä ekänliginiŋ yarqin ispat-dälili boldi, däp işäşlik eytalaymiz. Äslidä, Siriya AÖİÇK äzasi ämäs, biraq u yärdä qeliplaşqan käskin väziyät region däriҗisidä šzara işänçini qolğa kältürüş mehanizmliriniŋ täläp qilinivatqanliğini kšrsitivatidu.

Äŋ baştin tartipla AÖİÇKkä äza mämlikätlär «addiy mäsilidin muräkkäp mäsiligä qarap» izçil härikät qiliş taktikisini qollandi. Başqiçä eytqanda, keŋäşmigä qatnaşquçi dšlätlär däsläp hämmisi mänpiyätdar bolğan problemilarni muhakimä qilip, bir pikirgä keliş, andin keyin kelişim qolğa kältürülmigän vä talaş-tartiş tuğduruvatqan mäsililärgä kšçüşni qarar qildi. Şuni alahidä täkitläş keräkki, keŋäşminiŋ şäkilliniş җäriyanida barliq muhim problemilarni därru häl qilip, toqunuş tuğduruvatqan ähvallarni birtäräp qiliş väzipisi qoyulmiğan edi. Çünki, birinçidin, undaq qiliş mümkin bolmisa, ikkinçidin, hämkarliqniŋ mundaq şäkliniŋ vakaliti ämäs edi.

Kšrüp turumizki, Aziya dšlätliri otturisidiki behätärlik sahasidiki muhim problemilarni muhakimä qiliş üçün yahşi şarait yaritiş, talaş tuğduridiğan mäsililärni muzakirilär mäydanida birtäräp qiliş, härhil şäkildiki toqunuş-ziddiyätlärgä yol qoymasliq AÖİÇKniŋ asasiy väzipisi boldi vä keŋäşmä uniŋ hšddisidin çiqişqa tirişivatidu.

AÖİÇK qurulğandin buyan uniŋ äzaliriniŋ sani 16din 26gä yätti. Barliq toqunuş qatnaşquçiliri – İsrail bilän Palestina, Һindstan bilän Pakstan, İran vä birqatar äräp älliri bir muzakirilär üstiligä oltirip, šzara talaş tuğduruvatqan mäsililärni häl qilişqa tirişti. AÖİÇK BMT vä başqa birqatar häliqara täşkilatlarda bayqiğuçi märtivisigä egä boldi. Keŋäşmä ideyaliri bilän mähsätlirini ilgirilitiş üçün normativliq hoquq asasi vuҗutqa kältürüldi. AÖİÇK –EBҺT dialogi ämälgä aşuruluvatidu. On jildin buyan keŋäşmä kativati işläp, uniŋ paaliyitiniŋ eqimdiki mäsililiri bilän şuğullinidiğan tegişlik organlar quruldi. Һärbiy-säyasiy, ihtisadiy, ekologiyalik häm insaniy šlçämlär vä yeŋi sinaq-hovuplarğa qarşi kürişiş sahalirida işänçä çarilirini ämälgä aşuruş üçün asas yaritidiğan kontseptsiyalär, iş-härikät planliri qobul qilindi.

Moşu jillar җäriyanida Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisidä Qazaqstan, Türkiya vä Hitay räislik qilğan vaqitta tšrt sammit vä taşqi işlar ministrliriniŋ bäş uçrişişi štküzülüp, ularniŋ yäküni boyiçä muhim säyasiy deklaratsiyalär qobul qilindi.

Hulasiläp eytqanda, Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisi – konsensusqa, yäni šzara kelişim-razimänlik printsipliriğa asaslanğan säyasiy platforma. Uniŋ barliq äzaliri 2002-jilqi Almuta deklaratsiyasigä, AÖİÇKtiki munasivätlärni täŋşäydiğan Printsiplar deklaratsiyasigä vä başqimu muhim hšҗҗätlärgä muvapiq mäҗburiyätlirini orunlavatidu. Ändi Qazaqstan bolsa, keŋäşmini qurğuçi mämlikät süpitidä qit°ädiki behätärlik vä turaqliq täräqqiyat yolida AÖİÇK paaliyitiniŋ barliq asasliq yšnilişliri boyiçä hämkarliqni tehimu җanlanduruş üçün küç çiqirivatidu.

Bälüşüş
İlgärki mahaläJutdaşliri hatirilidi
Novättiki mahaläAidäm aililik boldi