Alim tävälludiğa  Beğişlandi

0
538 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Ötkän häptidä R.Suleymenov namidiki Şäriqşunasliq institutiniŋ uyuşturuşida mäzkür ilmiy därgahniŋ tärkividiki Uyğurşunasliq märkiziniŋ başliği, tarih pänliriniŋ doktori, professor Risalät Kärimovaniŋ 65 yaşliq tävälludiğa beğişlanğan «Qazaqstan vä Märkiziy Aziyaniŋ tarihi bilän mädäniyiti boyiçä şärqiytürkstanliq mänbälär (XIX — XX äsirlär)» mavzusida ilmiy änҗuman bolup štti. Uniŋğa alimlar, tätqiqatçilar, yazğuçilar, jurnalistlar vä jämiyätlik täşkilatlarniŋ väkilliri qatnaşti.

Änҗumanni Şäriqşunasliq institutiniŋ mudiri, Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy pänlär akademiyasiniŋ muhbir-äzasi, filologiya pänliriniŋ doktori, professor Äbsattar Derbisäli kirişmä sšz bilän eçip, tävällud egisini täbriklidi. Däsläpkilärdin bolup sšz novitini alğan Uyğurşunasliq märkiziniŋ baş ilmiy hadimi, tarih pänliriniŋ doktori, professor Ablähät Kamalov Risalät Kärimovaniŋ ilmiy paaliyitigä täpsiliy tohtaldi.

Änҗuman davamida sšzgä çiqqan Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqi yenidiki Uyğur ädäbiyati keŋişiniŋ räisi, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi, yazğuçi-dramaturg Ähmätҗan Һaşiri, «İnayät» assotsiatsiyasiniŋ mämuriyät işliri häm maliyä mäsililiri boyiçä rähbiri Nadira Ömärova, «Turan» universitetiniŋ dotsenti, filosofiya pänliriniŋ namziti Säyyarä Kalpethojaeva, filologiya pänliriniŋ doktori Nağima Sağındıqova, tarih pänliriniŋ doktori Şayzada Tohtabaeva, M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ baş ilmiy hadimi, filologiya pänliriniŋ doktori Alimjan Tilivaldi, Abay namidiki QazMPUniŋ çoŋ oqutquçisi, filologiya pänliriniŋ namziti Şairäm Baratova, Uyğurşunasliq märkizi Ädäbiyat vä tilşunasliq bšlüminiŋ başliği, filologiya pänliriniŋ namziti, dotsent Gülbähräm Molotova, AQŞ Garvard universitetiniŋ doktoranti Djoşua Friman vä başqilar uyğurşunas alimniŋ qolğa kältürgän utuqliri häqqidä ätrapliq eytip štti.

Ahirida Risalät Һosman qizi sšz elip, mäzkür änҗumanni uyuşturğan Şäriqşunasliq institutiniŋ rähbärligigä vä Uyğurşunasliq märkiziniŋ hadimliri bilän jiraq-yeqindin kälgän mehmanlarğa minnätdarliğini bildürdi.

Plenarliq mäҗlistin keyin änҗuman qatnaşquçiliri sektsiyalärgä bšlünüp, «Qazaqstan vä Märkiziy Aziyaniŋ tarihi bilän mädäniyiti boyiçä şärqiytürkstanliq mänbälär (HİH – HH äsirlär)» mavzusi ätrapida ämälgä aşuruluvatqan paaliyätlärni muhakimä qildi.

Bälüşüş