Һezim Bähniyazov namidiki konkursqa

0
161 ret oqıldı

Uyğurniŋ kätmini

Uyğurniŋ pähri bolğan qutluq kätmän,

Äҗdadim iҗat qilğan seni därtmän.

Bovam çapsa kätmänni zoqi bilän,

Kätmänni çapmaq şundaq oŋay däpmän.Kiçigimdä bilmäy uniŋ җapasin,

Aşliqni šygä šzi käldi däpmän.

Koçidin oynap kirip, nanni kšrüp,

Buni anam oŋayla yaqti däpmän.

Yaşliqta bilmästin iş qädrini,

Närqini sorimayla nanni yäpmän.

Bir küni dadam käçtä işqa maŋsa,

Mänmu häm hämra bolup      baray däpmän.

Aydiŋda kätmän çepip, tuğan salsa,

Şolisin kšrüp ayni çüşti däpmän.

Asmanğa qarisam aymu turuptu,

Alämdä ikki ay barmu däpmän.

Kätmängä qarap äqlim häyran meniŋ,

Alämdä mundaq tapqur barmu däpmän.

Kätmän yasaş šzi bir sän°ät desäm,

Yänä šzgä sän°ätçi barmu däpmän.

 

Mürämgä selip maŋsam qoldişimsän,

Etizda işligändä sirdişimsän.

Öygä käldi bärikät seniŋ bilän,

Atam maŋa miras qip bärgän kätmän.

Nahşa yazdim seni däp җenim kätmän,

Bu nahşamda šzäŋni küyläy däpmän.

Tarihiŋ seniŋ mäŋgü šçmäs kätmän,

Nahşa yazdim šzäŋdin elip näp män.

Çäynäkniŋ çinigä җavavi

(Mäsäl)

Çinä dedi çäynäkkä qarap,

Sšzläp kätti šziçä sayrap:

Һärdayim jürisän mäğrur,

Mäydäŋni kerip, “män” däp yayrap.

Jürisän här çağda ğadiyip,

Başqilarni täŋsitmäy kayip.

Otniŋ küçidä šrläp, qaynap,

Ğiŋşip sšzläpla ketisän,

Özäŋçila tiliŋni çaynap.

Җim turalmay çäynäk bu qetim,

Ötti u çinigä sšz qetip:

Ey, çinä, saŋa horunluq yar,

Sän jürisän mändin däm tetip.

Qaynidim rast ottun näp elip,

Mänmu štäy saŋa näp berip.

Qilğan işimdin äl razidur,

Jürimän mäğrur kšksüm kerip.

Vuҗudumda bolsa ğadiyiş,

Qälbimgä meniŋ sehiliq yar.

Kšŋlümdä saŋa berärim bar,

Bir rät štsäm saŋa çay quyup,

Sorarsän yänä qoluŋ sunup.

Tamagär tama qilip štär,

Ahiri ketär tama qip sunup.

Äynä jürär çäynäk çay quyup,

Һämmä qarar uniŋğa külüp.

İşi tügäp, äynä çäynäkni,

Tizip qoyuptu pakiz juyup.

Sorap štkiçä çinidäk bop,

Egilip št çäynäktäk quyup.

Ğadiyip jürüş yarişar bil,

Kimlär štsä sehi märt bolup.

Qarun 1 käbi kätsäŋmu beyip,

Çäynäk ohşaş štmä ğadiyip.

Çäynäktin çinigä näp tägdi,

Ötäy buni esiŋğa selip.

Taşlap kätti nemişkä

Atam taşlap kätkän meni nemişkä?

Anam taşlap kätkän meni nemişkä?

Män säbidä nemä guna bar edi,

Ular taşlap kätti meni nemişkä.

Ülgärmästin tehi kiyim kiyişkä,

Öz nenimni šzäm elip yeyişkä.

Taşlap kätti ular meni qandaqçä,

Ülgärmästin šzäm ärkin jürüşkä.

Tä-tä bolup çamdiğanni kšrmästin,

Hoşal bolup peşanämdin sšymästin.

Bähit tiläp keläçäkkä, šmürgä,

Aq yol tiläp, aq pahtini atmastin.

Halimiğan adäm meni kšrüşkä,

Bu hayatqa elip käldi nemişkä?

Bu soalğa tehi җavap tapmidim,

Taşlap kätkän ular meni nemişkä?

Seni äsläp

Seni җenim, bir kšrmigän künüm,

Taŋmu yorumay qalğandäk tünüm.

Bu duniyada yalğuzum šzäŋ,

Seniŋdin başqa yoqtur sšygünüm.

Duniyada šzäm yalğuz qalğandäk,

Bolimän seni kšrmigän künüm.

Şu kün bilinär zimistan qiştäk,

Solup qalğandäk kšrünär gülüm.

 

Seniŋsiz štkän äşu bir künüm,

Çšldä qalğandäk aŋlanmas ünüm.

Yalğuz tikändäk meni taşlima,

Sän šzäŋ meniŋ hayatim gülüm.

Seni äsläp män seğindim җenim,

Kütimän seni kündüz häm tüni.

Egilip käldim bügün aldiŋğa,

İşqiniŋ oti kšydürgäç meni.

Abdusalam NİYaZOV.

Yarkänt şähiri.