«Һärbir adäm šzidin «män hälqim üçün nemä işlarni qildim?» däp sorişi keräk»

0
902 ret oqıldı

Rustäm ABDUSALAMOV:

Rustäm Abdusalamov šziniŋ yaşliğiğa qarimay, hayatta helä çoŋ utuqlarğa qol yätküzdi. Abroyluq rähbär, muvappäqiyätlik tiҗarätçi, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi, «Nur Otan» partiyasi säyasiy keŋişiniŋ äzasi, ülgilik ata. U hazir Astana şähärlik Uyğur etnomädäniyät märkizigä rähbärlik qilivatidu vä, şuniŋ bilän bir vaqitta, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari. Bizniŋ Rustäm Abdusalamov bilän sšhbitimiz paytäht uyğurliriniŋ bügünki hayati, ularniŋ muämmaliri bilän muvappäqiyätliri toğriliq boldi.

Rustäm, Almutida tuğulup-šsüp, qandaqlarçä Astanağa kelip qaldiŋ?

Män Astanağa 2005-jili KİMEPniŋ magistraturisini tamamliğandin keyin käldim. U vaqitta yeŋi paytähtniŋ munçilik däriҗidä putiğa turup ketişigä kšpçilik işinip kätmigän. Män Astanada šzämgä munasip iş ornini tapidiğan päytniŋ kälgänligini çüşändim. Buniŋdin taşqiri, meniŋdä vätänpärvärlik his-tuyğusi oyğinip: «Yeŋi Astanani maŋa ohşaş yaşlar bärpa qilmamdu?» degän soal tuğuldi. Mana şuniŋdin tartip män šz yolumni başlidim. Hizmitimdä rähbiriy lavazimlarğiçä yättim. Qazaqstan täräqqiyat banki, Kazinvest, KTJ, Astana-finans, tiҗarätçilärniŋ «Atameken» milliy palatisi vä şuniŋğa ohşaş başqimu täşkilatlarda ämgäk qildim  – başqurğuçi mudir, başqarma äzasi, maliyä mudiri, iҗraiy mudir ohşaş җavapkär lavazimlarni egilidim.

Ändi җämiyätlik paaliyätkä kelidiğan bolsaq, män ilgirimu uniŋ bilän şuğullinip kälgän. 2006-jili Astana şähärlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ yaşlar qanitiğa rähbärlik qildim. Şähärdiki uyğur yaşliriniŋ beşini qoşuş boyiçä nurğunliğan işlar ämälgä aşuruldi. 2007-jili, yeŋi jil harpisida bolsa, 80 — 90 uyğur jigit-qizini jiğiş mümkin bolğanliği yadimda. Şu çağda Astanada istiqamät qilidiğan yüzgä yeqin ailila bir-biri bilän arilişip kälgän. Biz Astana şähiriniŋ hakimiyiti bilän iş elip barduq, kšpligän çarä-tädbirlärni štküzduq. Äpsus, şu çağda asasiy işimniŋ kšp boluşiğa bağliq mäzkür paaliyättin biraz çätnäşkä toğra käldi.

Tšrt jil ilgiri maŋa җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Astana şähärlik şšbisigä rähbärlik qiliş iltimasi kelip çüşti. Raziliq beriştin ilgiri, män helä oylandim. Çünki bu kšp vaqitni täläp qilidiğan җavapkär iş. Män bir jilğiçä märkäz räisi boluştin baş tartip käldim. Andin bizniŋ hšrmätlik җämiyät ärbaplirimiz vä abroyluq akilirimiz – җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Şahimärdan Nurumov, şu çağdiki Mäҗlis deputati Murat Ähmädiev, Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Pähriy räisi vä Almuta şähärlik mäslihitiniŋ deputati Ähmätҗan Şardinov, 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri Şavkät Ömärov vä baş jigitbeşi Abdureşit Mähsütov bilän bolğan sšhbättin keyin märkäzni başquruşqa keliştim.

Һazirqi kündä paytähttiki etnomädäniyät märkiziniŋ tiklinişi vä mustähkämlinişi boyiçä nurğun işlar qilindi. Biz märkäz paaliyitini durus yolğa selişqa tiriştuq. Nätiҗidä şähärdä vä başqimu mädäniyät märkäzliridä, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ kativatida, şähär hakimiyiti vä başqimu җämiyätlik täşkilatlar arisida bälgülük abroyğa eriştuq. Һazir paytähttä bäş ärlär mäşrivi vä bäş ayallar «çayliri» paaliyät elip berivatidu. Ayallar «Gülçayda» baş qoşidu. U jiliğa ikki qetim miqiyasliq vä qiziqarliq formatta štidu.

Män moşu vaqit içidä işniŋ qandaq yolğa qoyulğanliğiğa, qandaq nätiҗilärgä qol yätküzgänligimizgä adämlärniŋ šzliri baha beridiğanliğiğa işinimän.

Rustäm, duniyada yüz berivatqan ahirqi vaqiälärgä, eniğiraq eytsaq, qaçaqlar, Yeqin Şäriqtiki millätlärara toqunuş muämmaliriğa bağliq Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ roliğa qandaq baha berisän?

– Qazaqstan hälqi Assambleyasi – ämäliyatta nadir institut. U Qazaqstanni mäzkür problemidin qutuldurdi desäkmu bolidu. Prezidentimizniŋ dana milliy säyasiti häm šzi başquruvatqan Assambleya tüpäyli bizniŋ җumhuriyitimizdä härbir etnos väkiliniŋ ana tilida sšzlişi vä ana tilida bilim elişi, urpi-adät vä än°änilirini saqlişi üçün barliq şaraitlar yaritilğan. Ändi başqa ällärdä vä regionlarda azsanliq millätlärniŋ hoquqi däpsändä qilinivatqanliğini bilimiz. Bizdä barliq millätlär täŋhoquqluq. QHA mäzkür mäsiligä qarşi küräşmäy, äksiçä, härbir etnosniŋ täŋ hoquqta yaşişi vä täräqqiy etişi üçün durus şarait yaritişniŋ keräkligini namayiş qilmaqta. Moşuniŋ bilän Prezidentimiz mäsilini aldin-ala häl qilişni yahşi bilidu. Dšlät rähbiri härbir qazaqstanliqqa yahşi yaşap, ämgäk qilişqa qolayliq şarait yaritip bärdi. Bizdä QHA ohşaş küçlük organniŋ barliğiğa män nahayiti hoşal, oylaymänki, härbir qazaqstanliq moşundaq pikirdä.

Һazirqi kündä kšpligän ällärdä toqunuşlar, räŋlik inqilaplarniŋ yüz berivatqanliğini kšrüvatimiz. Bäzi ällärdä bu qayta-qayta orun almaqta. Hudağa miŋ qatliq şükri, Qazaqstanda hatirҗämlik vä teçliq hšküm sürmäktä. Moşuniŋğa bağliq kšpligän ällärniŋ väkilliri bizniŋ täҗribimizni üginip, šzliridä җariy qiliş üçün җumhuriyitimizgä pat-pat qädäm taşlimaqta. Ändi ularğa väziyätni turaqlaşturuş eğirğa çüşidu. Çünki mundaq väziyätlärni baştin käçürüp, qan tšküşni kšrgän, yeqinliridin ayrilğan, җapa tartqan adämlärniŋ beşini birläştürüş nahayiti muräkkäp mäsilä. Bir adämniŋ utuği vä hatirҗämligi – bu pütkül җumhuriyätniŋ utuği. Şuniŋ üçün QHA qurulğan 1-mart küni «Razimänlik küni» däp täsis qilindi. (Eytmaqçi, moşu küni män duniyağa kälgän ekänmän, Assambleyaniŋ barliq äzaliri meni täbrikläydu). Mart eyi – baharniŋ başlinişi, gülliniş päyti, ätiyazda yeŋi hayat oyğinidu. Adämlär bir-birini qollap-quvätligini üçün minnätlarliğini bildüridu, ailidiki hatirҗämlik vä teçliq üçün rähmät eytişidu, bolupmu, başqa kün çüşkändä yardämläşkänlärgä äŋ esil tiläklirini izhar qilişidu.

Paytäht etnomädäniyät märkiziniŋ bügünki paaliyiti häqqidä eytip bärsäŋ?

Astana şähiridä asasiy säyasiy qararlar qobul qilinidu, barliq qanunlar vä pärmanlar moşu yärdin çiqirilidu. Silär bilisilärki, ҖUEM räisi Şahimärdan Nurumovmu QҖ Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati süpitidä Astana şähiridä yaşap, ämgäk qilidu. Şundaq ekän, biz mundaq eytqanda, ämgäkniŋ aldinqi sepidä boluvatimiz. Bu yärdä çät äl delegatliri bilän uçrişişlar, muzakirilär, keŋäşmilär, änҗumanlar, konferentsiyalär vä başqimu çarä-tädbirlär turaqliq štüp turidu. Biz ularğa dayim qatnişişimiz haҗät.

Näq paytähttä çoŋ dšlät mäyrämliri, häliqara uçrişişlar štküzülidu. Mädäniyät märkäzliri dayim moşu muhim vaqiälärniŋ aldinqi sepidä. Şuniŋ üçün Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi meni päqät şšbiniŋla rähbiri ämäs, bälki җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari qilip tayinlaş toğriliq qararni qobul qildi. Män bu yärdä häm şšbiniŋ, häm җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ mänpiyätlirigä vakalätlik qilimän. Bu bizgä juquri җavapkärlik jükläydu.

Almuta vä Almuta vilayitidä uyğurlar ziç yaşaydu, uyğurlarniŋ asasiy qismimu şu ziminda. Şuniŋ üçün paytähttä şšbiliriniŋ boluşi bizgä tehimu çoŋ җavapkärlik jükläydu. Çünki biz pütkül häliqniŋ mänpiyitigä vätinimiz paytähtidä vakalätlik qilimiz. Astanağa çät ällärdin mehmanlar kšpläp kelidu. Moşuniŋğa bağliq җumhuriyättä yaşaydiğan etnoslar bilän däsläpki tonuşuş näq moşu yärdin başlinidu.

Häliq bilän billä dšlät organliri, häliqara täşkilatlar vä başqimu organlar bilän qoyuq munasivättä boluş – bizniŋ uttur väzipimiz bolup hesaplinidu. Ägär hazirqi kündiki duniyadiki turaqsiz väziyätni, terroristik hovupniŋ üstünlügini hesapqa alidiğan bolsaq, bizniŋ aktiv grajdanliq mävqämiz muhim ähmiyätkä egä. Şuniŋ üçün QHAda, «Nur Otan» partiyasidä vä dšlitimizniŋ başqimu muhim җämiyätlik-säyasiy qurulumlirida milliy mädäniyät märkäzliri käŋ dairidä tävsiyä qilinğan.

Bizgä pat-patla aliy däriҗilik härhil çarä-tädbirlärgä iştrak qilişqa toğra kelidu. Şularniŋ biridä milliy tamiğimiz – läŋmänni täyyarliğinimizda, Prezidentimizniŋ ziyariti şuniŋğa toğra kelip qaldi. Yänä bir çarä-tädbirdä uyğur mähällisini bärpa qilduq. Bu yärdä oçaq, tonur, büglük vä başqa närsilär boldi. Bunimu Dšlät rähbirigä kšrsitişkä muvappäq bolduq. Şundaqla kšrgäzmilärni uyuşturup, härhil, bolupmu häyrihahliq aktsiyalirini štküzimiz. Eytayluq, štkän jili biz 100gä yeqin märasimni uyuşturduq. Qisqisi, QHA štküzgän çarä-tädbirlärniŋ barliğida biz bar. Bu nahayiti eğir häm җavapkärlik iş. Moşu yärdä räisimiz Şahimärdan Nurumovniŋ härtäräplimä yardimini alahidä täkitligän durus.

Rustäm, bu häqiqätänmu juquri җavapkärlikni täläp qilidiğan mäşäqätlik ämgäk. Ändi yeniŋda jürgän yardämçiliriŋ, billä tär tšküp ämgäk qilivatqan adämlär häqqidä eytip štsäŋ?

Bir adämgä munçilik nurğun işniŋ hšddisidin çiqiş täs, älvättä. Pikirdaşlirim, mädäniyät märkiziniŋ aktivistliri dayim yenimda. Atap eytqanda, yaşlar işliri boyiçä komitetniŋ räisi vä kšpligän mäsililär boyiçä meniŋ orunbasarim Nargiza Mahmudova, Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Gülmira Baqieva, anam Sarsengül Ziyavdinova şular җümlisidindur. U biz štküzgän barliq çarä-tädbirlärniŋ aktiv işrakçisi, «Qazaqstan işbilärmän ayalliri» keŋişiniŋ äzasi. Şundaqla Sävirdin Baqiev, Murat Murdinov, Yalqun Lätipov, Pärhat Һämraev, Yalqun Bäraev, Rinat Tohtämov, Abdumülük Säydullaev vä başqimu yaşlirimiz dayim hälqimizniŋ hizmitidä.

Yänä bir täkitläp ketidiğan närsä, tehi yeqinda Astanağa kšçüp kälgän Aziza Tayirova isimliq qizimiz märkäzdä häqsiz işläşkä kelişti. Bu yaşlar üçün yahşi ülgä. Buniŋdin biraz ilgiri helä nurğun җankšyärlirimiz märkäz işliriğa yeqindin yardäm kšrsitip käldi. Lekin härhil säväplärgä bola, ular җämiyätlik işlardin biraz çätnäp qaldi. Ularniŋ bäziliri başqa şähärlärgä kšçüp kätkän bolsa, yänä birliri tiҗarät bilän bänt. Salamätligigä bola yardäm qolini sunalmayvatqanlarmu bar. Pursättin paydilinip, ularniŋ barliğiğa sämimiy minnätlarliğimni izhar qilimän. Özäm işlävatqan şirkätniŋ hadimliri vä, älvättä, meni qollap-quvätlävatqan ata-anamniŋ yardimi zor. Ularniŋ barliğiğa rähmitimni eytmaqçimän.

Һämmigä mälumki, härqandaq çarä-tädbirni štküzüş ahirqi hesapta mäbläqkä kelip taqilidu. Moşu yärdä imkaniyitiniŋ bariçä, birkişilik yardimini kšrsitip kelivatqan, baş qoşuşlarni štküzüştä yenimda yardämçi bolup jürgän Kamal Nadirov, Rustäm Niyazov, Armanҗan Rozahunov, Bähitҗan Һapizov, Äziz Nurumov, Abdureşit Qurvanbaqiev, Rustäm Zerilov ohşaş dostlirimğimu çäksiz minnätdarliğimni bildürmäkçimän.

Eytmaqçi, mäbläğ häqqidä, bu äŋ asasiy mäsililärniŋ biri bolmisimu, muräkkäp vä çoŋ mäsilä, uni sän qandaq häl qilivatisän?

– Bu yärdä yoşuridiğan heçnärsä yoq. Mädäniyät märkiziniŋ paaliyät elip berişi vä štküzülidiğan çarä-tädbirlär boyiçä asasiy mäbläğ hiraҗiti maŋa häm ailämgä jüklängän. U bizniŋ qilivatqan paaliyitimiz vä tiҗaritimiz hesaviğa häl qilinip kelivatidu. Mäsilän, yeqinda bizgä “Dostluq šyidä” alahidä bšlmä aҗritildi. Uni җabduş işliriğa ahça jiğişqa urunup kšrdüm, bu iş mümkin bolmidi. Ahiri šzämniŋ yançuğidin 500 miŋ täŋgilik җihaz, komp'yuter vä başqimu närsilärni setivelişqa toğra käldi.

Mäbläğ mäsilisi – paaliyitimizdiki asasiy muämmalarniŋ biri. Bu yeşilmigän çoŋ mäsilä. Biz paytähttä yaşavatqan härbir uyğur ailisigä mädäniyät märkizigä bädäl süpitidä maliyä yardimini kšrsitiş täklivi bilän muraҗiät qilduq. Bir küni biz çoŋ jiğinda bir adämdin eyiğa 2 miŋ täŋgidin jiğişqa kelişkän eduq. Һä, däsläpki bir-ikki ayda uni turaqliq jiğip turduq. Keyiniräk, härhil säväplärgä bola, bu işimiz tohtap qaldi. Şuniŋdin keyin päqät šzämniŋ yaki ayrim җankšyärlirimizniŋ yardimiğa tayinidiğan boldum.

Meniŋçä, bu mäsilä – paytäht uyğurliriniŋla ämäs, pütkül җumhuriyät uyğurliriniŋ çoŋ muämmasi. Mädäniyät märkiziniŋ işlişi, härtäräplimä täräqqiy etişi üçün bizni җamaätçiligimiz härtäräplimä qollap-quvätlişi keräk. Öz vaqtida AQŞniŋ sabiq prezidenti Djon Kennedi: «Mämlikitim meniŋ üçün nemä qildi?» däp heçqaçan sorima. Sän šzäŋgä «män mämlikitim üçün nemä qilalaymän?» degän soalni qoyğin» degän ekän. Mänmu šz hälqimgä: «Sän šz hälqiŋ üçün nemä iş qildiŋ?» degän soal bilän muraҗiät qilğum kelidu. Bäzi adämlär «mädäniyät märkizi nemä iş bilän şuğullinivatidu? Biz heçqandaq nätiҗilärni kšrmäyvatimiz», degän pikirni eytidu. Mundaq adämlärgä män: «Bu yärdä nemä iş qilinivatqinini biliş üçün sän uniŋ paaliyitigä qatnişivatamsän? Mädäniyät märkizi saŋa paaliyät nätiҗisini kšrsitişi üçün sän qandaq yardäm kšrsättiŋ?» degän soallarni qayturup qoyğum kelidu.

Һä, bizni qollap-quvätläp, dayim yardäm qolini sunidiğan adämlärmu az ämäs. Äpsus, adämlärniŋ kšpçiligi hälqimizniŋ җämiyätlik hayatiğa çättin bayqiğuçi süpitidä qarap, kütüş mävqäsini egiläp kelivatidu. Ägär elimizdiki uyğur šz täräqqiyati üçün jiliğa miŋ täŋgidinla bädäl tšlisä, millionliğan täŋgä pul jiğilidekän. Bu ahçiğa biz mäktäp, ağriqhana, balilar bağçilirini salğan bolar eduq, yeŋi kitaplarni näşir qilattuq. Qalğan ahçini uyğurlar ziç yaşaydiğan regionlarğa särip qilar eduq. Ustazlarniŋ, tardairilik mutähässislärniŋ ämgigigä häq tšlättuq, ilim-pän, sän°ät vä başqimu sahalarni täräqqiy ätküzüşkä särip qilar eduq. Oylaymänki, bu mädäniyät märkiziniŋ işiğa bolğan durus yandişiş vä bizniŋ җumhuriyitimizniŋ täräqqiyatiğa qoşqan salmaqliq hässimiz bolar edi.

Bügünki kündä mädäniyät märkäzliriniŋ täräqqiyati üçün nemä yetişmäydu däp oylaysiz?

Birinçi novättä, bu, älvättä, mäbläğ mäsilisidur. Aktivistlirimizniŋ ayliq mäsilisi. Һazirqi kündä bu yärdiki adämlär ihtiyariy räviştä, päqät vätänpärvärlik käypiyatta, yäni häqsiz işlävatidu. Lekin biz ularniŋ asasiy işiniŋ vä ailisiniŋ barliğini heçqaçan untumasliğimiz keräk. Һärqandaq ämgäk bahalinişi keräk. Ägär biz mädäniyät märkizi hadimliriniŋ ämgigi üçün çoŋ şirkätlärdikigä ohşaş 200 – 400 miŋ täŋgä maaş tšligän bolsaq, biz undaq hadimdin işni qät°iy täläp qilğan bolar eduq. Şu çağda bu adämlär mädäniyät märkizidä helä nätiҗidarliq işlarni ämälgä aşuratti.

İkkinçisi, bu härhil layihilärni vä çarä-tädbirlärni mäbläğ җähättin täminläş. Ular millitimizniŋ mädäniyitini tehimu juquri däriҗigä kštärgän bolar edi. Atap eytiş keräkki, ayrim layihilär hätta qoşumçä kirim berişimu mümkin. Mäsilän, paaliyitini yeŋidin başliğan tiҗarätçilärni, sän°ät ärbaplirini, iҗadiy şähslärni qollap-quvätläş. Äŋ asasi – bu haҗät kadrlarni täyyarlaş, ularğa aliy däriҗidä bilim beriş, salahiyitini vä käspini aşuruş. Şundaq ekän, moşuniŋ barliğiğa qol yätküzüş üçün, sšzsiz, ahaliniŋ yardimi keräk.

Şuni täkitläymänki, bu päqät Uyğur etnomädäniyät märkizinila ämäs, bälki ämäliyatta barliq etnomädäniy birläşmilirini täräqqiy ätküzüş üçün haҗät. Äŋ asasi, ahali mundaq märkäzlärniŋ šzi üçünla ämäs, umumän, häliq üçün işläydiğanliğini çüşinişi keräk. Män bu yärdä «häliq» sšzi astida pütkül Qazaqstan hälqini kšzdä tutuvatimän. Ägär bizniŋ Vätinimiz güllänsä, uniŋ şarapitiniŋ barliq häliqqä vä, birinçi novättä, härbir ailigä tegidiğanliği sšzsiz.

Biz hazirqi kündä, umumän, җämiyät üçün, häm ayrim şähs üçün ämgäk qilivatimiz. Һär ikki mäsiliniŋ muräkkäpligini äskä alsaq, bizdin tehimu şiҗaätlik ämgäk täläp qilinidu. Umumän alğanda, hazirqi kündä märkizimizniŋ abroyi sezilärlik däriҗidä šsti. Biz šzimizni ämgigimiz bilän tonuttuq: bizni bilidu, bizni hšrmätläydu, biz bilän mäslihätlişidu vä hesaplişidu.

Şundimu qälbiŋdä tehimu nurğun işlarni qilişni halaysän, härbir adämgä yardämläşkiŋ kelidu. Җämiyätniŋ talantliq vä ämgäksšygüç qatlimini qollap-quvätläşni märkäzniŋ asasiy yšnilişliriniŋ biri qilsaŋ yaki bolmisa, bäzi şähslärgä bilim elişqa grant bärsäŋ, qandaq yahşi! Uniŋ üçün bäzi sälbiy oy-pikirlärdin qutulup, insan säviyäsini šzgärtişimiz keräk. Ägär adämlärniŋ kšpçilik qismi moşuni çüşinip, yardäm kšrsätsä, mädäniyät märkizi täräqqiy etip, tehimu juquri pällilärdin kšrünär edi.

Moşu asasiy üç yšniliş: mäbläğ bilän täminläş, kadr mäsilisi vä ahaliniŋ qollap-quvätlişi – bizniŋ mädäniyät märkäzlirimizni tehimu täräqqiy ätküzgän bolar edi. Ändi dšlät vä hškümät täripidin qollap-quvätläşmu bar. Mäsilän, dšlät härhil çarä-tädbirlärni, kontsertlarni, kšrgäzmilärni uyuşturuşqa benalarni beridu. Addiy sšz bilän eytqanda, işläş vä rivaҗliniş üçün barliq şarait bar. Päqät uni paydilinişni biliş keräk. Eytayluq, biz Astanadiki Gumilev namidiki Evraziya milliy universitetiniŋ benasida ädliyä pänliriniŋ doktori, märhum Änvär Һaҗievniŋ namidiki kabinetiniŋ eçilişiğa ahçiliq yardäm kšrsättuq, härhil aktsiyalärni štküzduq, kitap näşir qilduq, uyğur kitapliriniŋ kitaphanisini açtuq, yazğuçilarni, rässamlarni, sportçilarni qolliduq. Lekin buniŋ barliği biz üçün azliq qilidu. Şuni täkitläymizki, juqurida eytqan üç şärt bolğinida, biz hälqimiz üçün uniŋdinmu nurğun işlarni qilğan bolar eduq.

– Rustäm, sän mädäniyät märkizigä munasivätlik nahayiti җiddiy mäsililärni kštärdiŋ. Seniŋ bu eytqanliriŋni pikirdaşliriŋ qollamdu?

– Astanağa härhil säväplärgä bola, nurğunliğan adämlär kelidu. Kimdu-biri iltimas bilän, yänä biri šziniŋ mäsililiri bilän, yänä birliri yol üstidä degändäk. Biz imkaniyitimizniŋ bariçä, ularğa yardämlişimiz, mäsililirini häl qilişqa tirişimiz. Eytayluq, kimdu- biriniŋ uruq-tuqqini vapat boldi. Ular bizgä telefon qilip, җäsidini Almutiğa yätküzüşkä yardäm soraydu. Ändi män kimgä yardäm sorap, muraҗiät qilişim keräk? Älvättä, biz šzimizniŋ ahçisi hesaviğa yardämlişimiz. Gayida mähsus hizmätlär bilän kelişip, mäsilini häl qilimiz. Bu gezitta eytidiğan mäsilä ämäs, lekin häqiqätqu. Yänä bir misal. Yeqinda Almuta vilayiti Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ räisiniŋ orunbasari Maydin aka telefon qilip, Astanağa bädiiy häväskarlar konkursiğa qatnişidiğan balilarğa yardäm berişimni iltimas qildi. İmkaniyitimizniŋ bariçä yardämläştuq. Nätiҗidä ular küç sinaşta birinçi orunni egilidi. Rastini eytsam, şunğiçä män Maydan akini tonumattim vä tonuşimänmu däp oylimiğan. Keyin qoyuq arilişidiğan bolduq.

Biz otšçärgüçilär vä meditsiniliq tez yardäm kšrsitiş hadimliriğa ohşaş kündilik turmuş mäsililiridinmu hali ämäs. Paytähtkä bizniŋ rässamlirimiz, yazğuçilirimiz, sportçilirimiz kelidu. Biz ularğa yardämlişişkä tirişimiz. Meniŋ härqandaq җayğa berip, barliq işni uyuşturalaydiğan komandam bar. Lekin kimdu-biriniŋ bizgä telefon qilip, «Keliŋlara, män silärgä yardämlişäy» degän sšzinimu bäk aŋliğimiz kelidu. «Nemä işiŋlar bar? Silärgä qandaq yardäm keräk?» desä, nur üstigä nur bolar edi. Bizni därdini eytivatidu däp oylap qalmaŋlar. Biz qilivatqan işlirimiz bilän pähirlinimiz. Hudağa miŋ qatliq şükri, biz işläymizu, amma heçqaçan minnät qilmaymiz.

Başqa milliy etnomädäniyät märkäzliri bilän alaqäŋlär qandaq?

Qazaqstan hälqi Assambleyasidä kativat bar. Biz häm şähärlik, häm җumhuriyätlik organlar bilän qoyuq alaqidä. Män häm şähärlik, häm җumhuriyätlik etnomädäniyät märkäzliriniŋ barliq räisliri bilän tonuş. Bäzi çarä-tädbirlärni hämkarliqta štküzimiz. Biz dostanä, yahşi munasivättä vä bir-birimizgä yardämlişimiz. Kelişmäydiğan mäsililirimiz yoq. Toylarğa, tuğulğan künlärgä, tävälludlarğa, oçuq işiklärgä, kontsertlarğa billä barimiz. Täҗribä almaşturimiz, bäzi mäsililärni birlişip häl qilimiz.

Rustäm, hazirqi kündä mädäniyät märkiziniŋ maddiy-tehnikiliq bazisi qandaq?

– Һäqiqitini eytsam, Astana şähärlik mädäniyät märkiziniŋ ilgärki rähbärligidin maŋa päqät täsis hšҗҗätliri, mšrä vä qandaqtu-bir qärizlärla qaldi. Märkäzgä soğa qilinğan muzıka märkäzliri, televizorlar, milliy kiyimlär vä hakazilarniŋ heçqaysisi yoq. Ular iz-tizsiz yoqap kätti vä qäyärdä ekänligini heçkim bilmäydu. Maŋa bularniŋ barliğini šzämniŋ şähsiy ahçisiğa yaŋlivaştin setivelişqa toğra käldi. Bizniŋ aktivistimiz Dilşat aka Yüsüpov uyğur büglügini vä җoza soğa qildi. Märkäzniŋ hazirqi kündä balansida boluvatqan mülükniŋ barliği şähsiy mäbläğkä setivelindi.

Paytähttä mehmanlarni täklip qilğidäk, uyğurlarniŋ taamini tonuşturğidäk orunlar barmu?

– Paytähttä uyğur milliy taamliriniŋ käŋ türkümi tävsiyä qilinğanliği bilän pähirlinimän. Mäsilän, şähsän šzäm paytähttä bäş «12 muqam» restoranlar türkümini açtim. Eytmaqçi, yeqinda Almutidiki märkizi – Jeltoqsan vä Җambul koçiliriniŋ qiyilişida äynä şundaq restoranniŋ yänä biri eçildi. Buniŋdin başqa meniŋ dostum Rustäm Niyazovniŋ «Dostarhan», «Turpan», «Ässalamu äläyküm» ohşaş restoranliri bar. «Ğulҗa», «Uyğur qizi» ohşaş kafelar işlävatidu. Biz qoyuq munasivättä vä dayim bir-birimizni qollap-quvätläymiz. Mäzkür däm eliş vä kšŋül eçiş җayliri paytäht turğunlirini vä mehmanlarni quçaq eçip kütüvalidu vä ularni millitimizniŋ äҗayip taamliri bilän tonuşturidu.

Rustäm, gezithanlar bilän hayatiy aktivliğiŋniŋ, tirişçanliğiŋniŋ qir-sirliri bilän ortaqlaşsaŋ. Muvappäqiyät qazinişiŋniŋ asasi nemidä?

– Män erinmäy ämgäk qilğanni yaqturimän, horunluqniŋ düşmini. Meniŋçä, härqandaq muvappäqiyätniŋ siri – işni durus uyuşturuş vä planlaşta. Kšzligän mähsitiŋgä qol yätküzüş üçün dayim intilişta boluşiŋ keräk. Һazir Häliq egiligi universitetiniŋ iş mämuriyiti programmisiniŋ doktoranti, Alla halisa, bu därgahtin tšrtinçi diplomimn alimän. Alğa qoyğan mähsiti vä intilişi bolsila, adäm uni qandaq ämälgä aşuruşniŋ amilini sšzsiz tapidu. Meniŋdä hayatta qandaqtu-bir alahidä işni ämälgä aşuruş hahişi bar. Ägär hayatta kimdu-birigä birär närsini dälillimäkçi bolsaŋ, aval šzäŋgä bu işniŋ hšddisidin çiqalaydiğanliğiŋni dälillişiŋ keräk. Äŋ muhimi, šzäŋniŋ küçigä işänginiŋ ävzäl. Җämiyätniŋ täräqqiy etişiniŋ birdin-bir usuli bügün tünügünkidin yahşiraq boluş vä işlävatqan sahariŋda dayim aldinqi säptin kšrünüştur.

Yänä bir eytip ketidiğan närsä, täbiitimdin «ülgirälmidim, qilalmidim, qolumdin kälmidi» degän sšzlärgä nahayiti šç. Meniŋdä «sän šz hälqiŋ üçün nemä iş qildiŋ?» degän soalğa täyyar җavap bar: qilivatqan işniŋ barliği – millitimniŋ täräqqiyatiğa qoşuvatqan şähsiy ülüşimdur. Bügün qol yätküzgän utuqlirim keläçäktä qilinidiğan çoŋ işlarniŋ yahşi başlanmisi.

Ahirqi soal. Sän zamandaşliriŋğa nemä tiligän bolar ediŋ?

– Birinçi novättä, män barliq adämlärgä arman qilişni, ikkinçidin, äşu armanğa qol yätküzüşini tiligän bolar edim. Üçinçidin, moşu mähsätkä yetiştä tirişçanliq vä bärdaşliq keräk. Tšrtinçidin, yeşidin qät°iy näzär, qol yätküzgän utuği bilän tohtap qalmay, dayim oqup, izdinişi şärt. Umumän, hayat bilän hämnäpäs bolğini ävzäl.

Sšhbätläşkän Tuğluq TOHTÄMOV, «Ekspress K» gezitiniŋ muhbirimähsus «Uyğur avazi» üçün.

Astana şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ