Һäykältaraş-rässamniŋ kšrgäzmisi eçildi

0
164 ret oqıldı

Q.Ğoҗamiyarov namidiki dšlät akademiyalik Uyğur muzıkiliq-komediya teatriniŋ kšrgäzmä zalida «Duniya art» zamaniviy sän°ät galereyasiniŋ uyuşturuşi bilän häykaltaraş-rässam Mähämätҗan Abdullaevniŋ şähsiy kšrgäzmisi eçildi. Ekspozitsiyadä uniŋ tallanma äsärliridin qiriqqa yeqin moy qäläm bilän işlängän räsimliri vä bir top häykäl-eskizliri orun aldi. Kšrgäzminiŋ eçiliş marasimiğa uyğur ziyaliliri, rässamlar, җamaätçilik väkilliri vä rässamniŋ uruq-tuqqanliri qatnaşti. Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän sän°ät ärbabi Һaşimҗan Qurbanov, kšrnäklik häykältaraş Çoqan Tšleş, sän°ätşunas Ähmätҗan Qadirov vä başqilar sšzgä çiqip, rässamni şähsiy kšrgäzmisiniŋ eçilişi munasiviti bilän täbrikligäç, uniŋ qolğa kältürgän utuqliriğa tohtilip štti.
Mähämätҗan Abdullaev sän°ätniŋ ikki türini qatar elip ketip barğan iҗatkar. Mundaq rässamlar kam uçraydu, çünki bu sän°ät türliriniŋ härqaysisi iҗatkardin šzigä has qabiliyätni täläp qilidu. Moy qäläm bilän şuğullanğan rässamniŋ räŋ seziş qabiliyiti, häykältaraşniŋ boşluqni täsävvur qiliş sezimi üstün boluşi lazim. Mähämätҗanda atalğan qäbiliyätlärniŋ härikkisi moҗut. Şuŋlaşqimu uniŋ bu ikki sahadiki yaratqan äsärliriniŋ bädiiyliginiŋ qädir-qimmitimu bir-birigä җor desäk, mubaliğä ämäs.
Һäykältaraşliqta u kšpiräk portret janrida işläydu. Bu janrda rässam ünümlük ämgäk qilivatidu. Uyğur teatri benasiniŋ aldiğa qoyulğan Q.Ğoҗamiyarovniŋ häykilini Mähämätҗan yasiğan. Dšlät vä җämiyät ärbabiniŋ, daŋliq kompozitorniŋ obrizi juquri däriҗidä işlängän. Bu ähval — iҗatkarniŋ maharät çoqqisiniŋ bälgüsi. Һäykältaraş-rässamniŋ bädiiyligi üstün yänä başqimu äsärlirini alahidä tilğa elişqa ärziydu. Alimä Büvihan Älahunovaniŋ, yazğuçi Turğan Tohtämovniŋ, estrada yultuzi Murat Nasirovniŋ häykälliri şular җümlisidindur.
Rässam šzini türlük janrlarda sinap kšrmäkçi bolğan. Amma uniŋ «ham» yaki janr sahasini «šzläştürälmigän» aҗizliğini paş qilidiğan äsärliri bayqalmaydu. Rässam moy qälämniŋ qaysi türidä işlimisun, tematikiliq räsim, portret, natyurmort yaki peyzajda bolsun, ularğa bolğan munasiviti ohşaş vä uniŋ šzigä qoyğan tälivimu juquri. Rässamniŋ yänä bir artuqçiliği — äsärliridiki šz hälqigä, vätängä, tuğulğan jutiğa bolğan muhäbbät vä sadiqliq eniq kšrünüp turidu. «Qäşqärliq usta» «Ügüt», «Ahirqi karvan» ohşaş räsimliri toğriliq äynä şundaq deyişkä bolidu. Ularniŋ bäziliri millät štmüşigä bähirliniş, mäğrurliniş hissiyatliriğa bšlisä, bäziliri adämni çoŋqur oy-hiyallar deŋizida üzüşkä dävät qilidu.
Rässam natyurmortliri arqiliq, ätrapimizdiki addiy, biz bayqimay jürgän närsilärniŋ gšzälligigä diqqitimizni җälip qilsa, peyzajliri, täbiät mänziriliri arqiliq, insaniyätniŋ täbiät bilän bolğan munasivitiniŋ nazukluğini vä hayattiki uniŋ qädir-qimmitini, çüşändürüşkä çaqirğan küy-ahaŋini hasil qilidu. «Vätän gülliri», «Ävliya çoqqisi», «Täşkänsaz kšli», «Natyurmort. Küz» «Natyurmort. Rässam hayati», «Natyurmort. Tağ gülliri» vä başqimu äsärlirini äynä şularniŋ qatariğa yatquzuşqa bolidu.
Rässam iҗadida moy qälimidin pütülgän portretlar asasiy orunni egiläydu. Mähämätҗan — Almutidiki Rässamçiliq uçiliöeni pütärgändin beri šz stiliğa, yäni addiy realistik uslubqa sadiq bolup kelivatqan rässamdur.
Qazaqstan Rässamlar ittipaqiniŋ äzasi, häykältaraş-rässam Mähämätҗan Abdullaevniŋ Qazaqstandiki uyğur täsviriy sän°itidä, häm häykältaraşliqta realistik uslubta işlävatqan iҗatkar süpitidä mädäniyitimizgä qoşuvatqan tšhpisi salmaqliq. Uniŋ äsärliri yalğuz җumhuriyitimizdila ämäs, bälki çät ällärniŋ kšrgäzmä zalliridimu saqlinip kelivatidu.
Rässam äsärliriniŋ kšrgäzmisini ziyarät qilğan adäm estetikiliq läzzät eliş bilän billä, äsär mäzmunliriniŋ ästärlik filosofiyasi täsiri astida oylinişi şübhisiz.

Һakimҗan GÜLİEV,
mädäniyätşunasliq pänliriniŋ namziti.
SÜRÄTTÄ: M.Abdullaev vä uniŋ ämgäkliri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ