Bir-birigä yaraşqan sinipdaşlar

0
604 ret oqıldı

Kiçik Dehan yezisiniŋ turğunliri – Һaşim Һeziyarov bilän Zinäthan Mäşürova, İskalin Җamalov bilän Gülbanäm Nizamova Oktyabr' ottura mäktividä bir sinipta oqup bilim aldi. Mäktäpni tügätkändin keyinmu täğdir ularni ayrimidi: bir partida oltarğan sinipdaşlar helikäm qol tutuşup štmäktä. Ular huli mustähkäm, inavätlik , kšpkä ülgä ikki ailiniŋ pasibanliridur. Qisqisi, biz ular häqqidä ayrim-ayrim tohtilişni toğra kšrduq. Һaşim Һeziyarov, kiçigidinla intayin zeräk šsti. Meniŋ kiçik apamniŋ balisi bolğaçqa, män uni yahşi bilimän. Yaş pärqimiz bäş-altä jil bolsimu, ikkimiz bir-birimizgä intayin yeqin bolduq. Һaşim akam mäktäptiki çağlirida ädäbiy kitaplarni kšp oquydiğan. U vaqitlarda yeza kitaphanisida qazaq, uyğur, rus vä duniya ädäbiyatiniŋ äŋ yahşi nämunilirini tepişqa bolatti. Çoŋ akam Artem, hoşnimiz Tilivaldi akam vä uniŋ ağinisi Kommunar (ataqliq alim, märhum K.Talipov – A.Һ) kitaplarni qoldin-qolğa štküzüp oquydiğan vä ularni šzara qizğin muhakimä qilatti.
Һaşim akam mäktäptä oqup jürgändä sän°ät häväskarlar šmigigä qatnişatti. Kiçigidin sän°ätkä bolğan iştiyaqi tüpäyli, uniŋğa kiçigidinla yeza klubida kino qoyğuçi Malik aka Mäsimovniŋ yardämçisi bolup işläşkä toğra käldi. Sära baliliri yahşi bilidu, kino qoyğuçi u päytlärdä abroyluq käsip bolup hesaplinatti.
Mälumki, štkän äsirniŋ 60-jilliri Quddus Ğoҗamiyarovniŋ täşäbbusi bilän Uyğur teatrida mäktäp-studiya eçilip, härbir yezidin talantliq yaşlar şu studiyagä konkurs asasida qobul qilindi. Һaşim akammu mana şu studiyadä oqup, birqançä vaqit teatrda işlidi. Turmuş şaraitiğa bola, ana jutiğa qaytip käldidä, kolhoz işliriğa arilişip kätti. U däsläpki ämgäk paaliyitinni traktoristliqtin başlidi. Uniŋ sän°ätkä yeqinliğini bayqiğan kolhoz rähbärligi yeza klubini başquruşni tapşurdi. Keyiniräk Һaşim akamni täğdir Taşkänt şähirigä elip käldi. Sinipdişi Zinäthan Mäşürova Taşkänttiki rus tili vä ädäbiyati institutiğa oquşqa çüşkän edi. Şuŋlaşqa umu moşu şähärdä oquş banisi bilän, hädimizgä yeqin jüräy däp, Taşkänttä altä-yättä jil turdi. 1978-jili Zinäthan hädimiz institutni tügitip, ana jutiğa qaytip, Oktyabr' ottura mäktivigä rus tili muällimi bolup kälgändä, ular şu jili ailä qurup, birätola ana jutida turaqliq yaşaş qarariğa käldi…
Һaşim akam kolhoz komsomol komitetiniŋ kativi süpitidä yeza yaşliriniŋ arisida sän°ätkä bolğan qiziqişini päyda qildi desäk, mubaliğä ämäs. Çünki yezidiki barliq sän°äthumar çoŋ-kiçik häväskarlar iştin boş vaqtida yeza klubiğa jiğilip, mäşiqlinidiğan. Һaşim akam bilän Hudavädi Mäŋsürov, heli märhum Şapim Һämraev vä İssaq İmirov nahiyä sän°ät häväskarliriniŋ tärkividä vilayät vä җumhuriyätlik sän°ät kšrüklirigä pat-pat qatnişip turatti.
Һärqandaq işniŋ qir sirini mukämmäl biliş vä uni ästaidil orunlaş qabiliyitigä egä Һaşim aka 1978-jili Kiçik Dehan yeza keŋişigä baş hesapçi bolup işqa qobul qilindi vä bu işini keyiniräk Oktyabr' kolhozida davamlaşturup, egilik ihtisadiniŋ rivaҗlinişiğa salmaqliq hässä qoşti.
Eytmaqçi, “Oktyabr'” kolhozini märhum Tel'man Tursunov başqurğan jilliri ikkimiz billä işliduq. U kšp oqatti vä şu dävirniŋ ämäliyattiki dšlät qanunlirini yahşi bilätti, bolupmu kolhozçilarniŋ ämgäk häqqini tšläş vä pensiya sistemisidiki qanunlarniŋ inçikä tarmaqlirini toluq çüşängäçkä, kolhoz başqarmisi Һaşim akiğa kadr bšlümini başquruşni tapşurdi. Mana şu jilliri qanuniy hoquqliridin durus paydilinalmay jürgän onliğan çarviçi, mehanizatorlar ällik bäş yeşida pensiyağa çiqiş imtiyazidin paydiliniş pursitigä egä boldi. U vaqitlarda yeza egiligidä turaqliq işligän çarviçilar vä mehanizatorlar, hšҗҗätlirini räsmiyläştürüş yollirini bilmigäçkä, äynä şu yeŋikçiliklärdin paydilinalmay kälgän. Şuŋlaşqa hazir arimizda talay akilirimizniŋ “meni Һaşim pensiyağa çiqarğan” däp eytip jürüşi bekar ämäs.
Ändi İskalin Җamalov häqidä sšz qilidiğan bolsaq, umu Taşkänt şähiridiki kino tehnikumini tügitip kälgändin başlap, kolhoz-sovhozlar tarap kätkiçä, «Oktyabr'» kolhozida keyiniräk «Dostıq» kooperativida ämgäk qildi. Kolhozda sport işliri boyiçä instruktor, käspiy ittipaq vä häliq nazariti komitetiniŋ räisi hizmätliridä ünümlük ämgäk qildi.
İskalin aka sport işlirini başqurğan jilliri «Oktyabr'» kolhoziniŋ sportçiliriniŋ daŋqi vilayätkä yätti. Yeza voleybolçiliri härqandaq musabiqilärdä dayim aldinqi orunlardin kšründi. Şähsän İskalin Җamalovniŋ küç çiqirişi tüpäyli «Oktyabr'» kolhozi täsis qilğan qoş Lenin ordeniniŋ kavaleri, ataqliq çopan Sälim Çormaqov namidiki vä Çeläk nahiyäsi uyuşturğan Sotsialistik Ämgäk Qährimani Üzär Üsänov namidiki voleybol boyiçä štküzülgän nahiyälärara musabiqilärdä kiçikdehanliq sportçilar birinçilikni qoldin bärmäy käldi.
Keyiniräk, zaman tälivigä muvapiq, İskalin aka «Dilşat» dehan egiligini qurup, yeza egiligi mähsulatlirini yetiştürüştä çoŋ utuqlarğa yätti. U pärviş qilip yetiştürgän kšktat, qoğun-tavuz tämini jutdaşliri tehiçä mahtap jüridu.
Һäm Zinäthan hädimiz, häm Gülbanäm hädimiz – här ikkisi aliy bilimlik ustazlar. Ular hazir hšrmätlik däm elişta jürsimu, җämiyätlik işlardin qol üzgini yoq. Gülbanäm hädä uzun jil Kiçik Dehan yeziliq hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi bolup, yeza okrugida birlik, ittipaqliq vä millätlär dostluğiniŋ mustähkämlinişigä çoŋ hässä qoşup kelivatidu. Ular juttiki utuqluq aililärniŋ mustähkäm tüvrükliridur.
Moşu yärdä Zinäthan vä Gülbanäm hädilärniŋ insaniy hislätlirini alahidä täkitlimäskä bolmas. Ular yezimizdiki härqandaq yahşiliqni birinçi bolup qobul qilsa, turmuşta uçrişip turidiğan ayrim eğir väziyättimu jutdaşliriniŋ yenidin tepilidu. Eğirçiliqqa duçar bolğan aililärgä yardäm qolini sunuş, ularğa hämdäm boluş yolida qilivatqan izgü işliridin nurğunliğan misallarni kältürüşkä bolidu.
Bu jilniŋ kirişi bilän novätlişip 70 yaşliğini nişanlavatqan sabiq sinipdaşlar – är-ayal Һaşim aka bilän Zinäthan hädini, İskalin aka bilän Gülbanäm hädini qizğin täbrikläp, bir-birigä bäk yaraşqan insanlarğa salamätlik vä bähtiyar hayat tiläymiz.
Adilҗan ҺÄMRAEV. Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ