Maaripi rivaҗlanğan millätniŋla milliyligi saqlinidu

0
1 338 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Därhäqiqät, zamaniviy bilim eliş — hazir hayat otturiğa qoyuvatqan muhim täläplärniŋ biri. Äynä şuniŋ üçünmu Dšlät rähbiriniŋ Qazaqstan hälqigä Mäktübidä mundaq deyilgän: «Bilim beriş sistemisiniŋ barliq däriҗisi zamanğa layiq vä ihtisadiy ehtiyaҗliriğa җavap berişi şärt. Bu җähättin muällim mutähässisliginiŋ abroy-inavitini aşuruş keräk…». Prezident şundaqla 2016 — 2017-jilliri Qazaqstandiki iҗtimaiy tšlämlärniŋ üç qetim kšpäytilgänligini yadimizğa saldi. Uniŋ içidä bilim beriş sahasi hadimliriniŋmu maaşliri — 29 payizğiçä kštirilgän. «Bu җäriyan davamlişidu, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri. — Oquş programmiliriniŋ yeŋilanğan mäzmuni dairisidä bilim alğan muällimlärniŋ lavazimliq maaşi bilimini ispatlişişiğa bağliq 30din 50 payizğiçä šsidu».
Umumän, biz Prezidentniŋ zamaniviy bilim beriş vä kvalifikatsiyalik kadrlarni täyyarlaş sistemisini yänimu täräqqiy ätküzüş, pedagoglarni oqutuş vä ularniŋ bilimini aşuruş yollirini qayta qaraş toğriliq ideyasini toluq qollap-quvätlişimiz lazim.
Һäqiqätänmu, zamaniviy maarip sistemisi häqqidä җiddiy oylinidiğan vaqit alliqaçan käldi. Şundaq ekän, biz, qazaqstanliq uyğurlarmu, umumän, qaysila mäsilidä bolmisun, hälqimizgä sadaqätlik kšrsitip, mädätkar boluşimiz keräk. Äŋ muhimi, biz milliy maaripimizğa ait mäsililärni häl qiliş, hisdaş, täräpdarlarni kšpäytiş turğusidin paaliyät elip berişimiz lazim. Undaq bolğini, milliy maaripsiz milliy birlikniŋmu, ittipaqliqniŋmu boluşi natayin. Ändi milliy mäktäplirimizdä paaliyät elip berivatqan muällimlirimiz päqät maaşiniŋ šskinigila huş bolmay, Prezident täkitligändäk, «Öziniŋ tarihini, tilini, mädäniyitini šzläştürgän, şundaqla zamanğa layiq, çät tilini bilidiğan, ilğar vä duniyaviy kšzqarişi bar», härtäräplimä yetilgän, riqabätkä qabil şähsni tärbiyiläp çiqirişni mähsät qilişi keräk.
Demäk, millitimizniŋ istiqbali äŋ aldi bilän milliy maaripqa bağliq degän sšz. Һä, milliy maaripi ronaq tapqan häliqniŋla milliyligi toluq saqlinip, ihtisadiy-iҗtimaiy turmuşimu, mäniviy hayatimu izçil türdä rivaҗlinidu, yüksilidu.
Därväqä, bügünki kündä Qazaqstan dšliti hämmä häliqlärniŋ, şu җümlidin uyğurlarniŋ šz ana tilida bilim elişini, šz tarihini, mädäniyitini, urpi-aditini üginişni mähsätlik halda qollap-quvätlävatidu. Buniŋ hämmisi — häliqlärniŋ täŋhoquqluğiniŋ ipadisi. Bu hoquqlardin toluq paydiliniş päqät šzimizgila bağliq.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ