Zamaniviy islamiy yazğuçi vä yetük şair

0
457 ret oqıldı

Mälumki, Qazaqstan šz mustäqilligigä erişkändin keyin, keŋäş hakimiyiti dävridä çäk qoyulğan diniy işlar bilän mäşğul boluştäk insaniy hoquqlirimiz qaytidin šz äsligä kelip, hälqimiz islam diniğa bolğan etiqatini davamlaşturuşqa başlidi. Җay-җaylarda meçitlar selinip, musulman ammisiniŋ diniy etiqat işliriğa imkaniyät yaritildi. Şundaqla äyni çağlarda diniy kitaplar vä materiallardin paydiliniş mümkinçiligi yoq bolğan bolsa, ändiliktä hälqimizniŋ bu җähättiki arzuliri ämälgä aşti. Şuni qäyt qiliş keräkki, bizdä ilgiri musulmanlarniŋ muqäddäs kitavi bolğan «Qur°an Kärimdin» paydiniliş imkaniyiti yoq edi. Tarihiy vätinimizdiki ataqliq diniy alim, šlima Muhämmäd Salih damollam hazirqi zaman uyğur tiliğa tärҗimä qilip näşir qildurğan «Qur°an Kärim» bizniŋ dšlitimizdä bir türküm milliy mädäniyitimizniŋ җankšyärliri, sahavätçi qerindaşlirimizniŋ hamiyliğida birqançä qetim kirill häripidä uyğur tilida näşir qilinip, näççä jillardin buyan qaraŋğu zulmättä yaşap kälgän musulman qerindaşlirimizniŋ paydilinişiğa tävsiyä qilindi. Hälqimiz šz ana tilida «Qur°an Kärimdin» bemalal paydilinalaydiğan boldi.
Һazir Säüdiyä Äräpstanida yaşap, iҗadiyät bilän ünümlük şuğullinip kelivatqan, ataqliq diniy zat, hälqimizniŋ pähirlik oğlini Muhämmät Yüsüpniŋ qälimigä mänsüp toqquz tomluq “Täpsir җävhärliri” namliq çoŋ häҗimlik äsärini («Qur°anniŋ izahliq luğitini») äräp häripidiki hazirqi zaman uyğur tilidin kirill häripidiki uyğur tilida näşirgä täyyarlap bärdim. Bu qimmätlik äsär pat-arida yänila şu milliy mädäniyitimizniŋ җankšyärliri, sahavätçi qerindaşlirimizniŋ hamiyliğida näşir qilinip, avam häliqniŋ hozuriğa sunuluş aldida turidu.
«Qur°an Kärimniŋ» mähsät qilinğan mänalirini härqandaq kişi çüşinäläydiğan addiy sšzlär bilän eniq kšrsitip beridiğan mäzkür täpsirni yezip, royapqa çiqiriş üçün nurğunliğan diniy alim-šlimalarniŋ täpsirlirini kšzdin käçürüp, tätqiq qilip, ularni birmu-bir selişturup çiqqan, ottuz parä Qur°anniŋ tärҗimisini täyyarliğan istedatliq diniy alim, bu künlärdä šziniŋ 50 yaşliq tävälludini qarşi elivatqan Muhämmät Yüsüpni oqurmänlärgä qismän tonuşturup štüşni muvapiq kšrdüm.
Muhämmät Yüsüp 1968-jili 10-fevral' küni tarihiy Vätinimizniŋ Hotän vilayitigä qaraşliq Keriyä nahiyäsidä märipätçi ailisidä duniyağa kälgän. U kiçik çeğidila pänniy bilim beridiğan başlanğuç mäktäptä tähsil kšrgän, şundaqla diniy mädrisidä «Qur°an Kärimni» üginip, uni toluq yadlavalğan. U mäktäptä oqup jürgän çağliridila äräp tilini üginişkä başlaydu. 1985-jili ottura mäktäpni tamamliğandin keyin, atisiniŋ täşäbbusi bilän 1986-jili häҗ qiliş säpirigä atlanğan kişilärgä qoşulup, Mäkkä şähirigä berip, haҗiliq väzipisini štäydu. Şu jili Misirniŋ Qahirä şähirigä berip, ikki ayliq äräp tili kursida oquydu. 1989 – 1993-jilliri Äzhär universitetiniŋ şäriät vä qanun fakul'tetida tähsil kšridu. 1995-jili Qazaqstanğa kelip, İşiktä şähiridiki “Qazaq-Türk» litseyida äräp tili boyiçä muällim bolup işläydu. Şu jilliri җumhuriyätlik “Uyğur avazi” vä uniŋ qoşumçisi “Yeŋi hayat” gezitlirida islam dini vä iҗtimaiy işlarğa ait maqalilarni yezip, oqurmänlärniŋ alqişiğa erişidu.
Muhämmät Yüsüp 2001-jili Säudiyä Äräpstani hškümitiniŋ mähsus täklivi bilän Mäkkä şähirigä berip, Dšlät täşviqat ministrligi tärkividiki dšlät radiostantsiyasiniŋ Türkstan bšlümigä işqa orunlişidu. 2005-jildin başlap, mäzkür bšlümniŋ uyğur tilidiki aŋlitişlarniŋ mäs°uli hizmitini atqurup kälmäktä.
Muhämmät Yüsüp diniy җähättin intayin juquri mälumatqa egä, din bilän ilim-märipätni billä elip meŋivatqan yetük alim vä diniy šlimadur. U ärkin pikirlik, mutäässipliktin hali, zamaniviy islamiy yazğuçi vä yetük şairdur. Uniŋ “İslamdiki ailä tüzümi”, “İslam eqidiliri”, “Namaz vä uniŋ qaidä-yosunliri”, “Namaz häqqidä savat”, “Roza vä uniŋ ähkamliri”, “Dinimizniŋ sapliğini qoğdayli”, “Zakat kitavi”, “Dua vä uniŋ päzilätliri”,“İlahiy qorğan”, “Ğärip mädäniyiti vä biz”, “Һäҗ vä šmrä qollanmisi”, “İslamdiki haram vä çäklängän işlar”, “Bäş päriz vä islamdiki ailä tüzümi”, “Ösmürlär üçün diniy savat”, “Din vä hayat – 1600 soalğa җavap”, “Din vä hayat – 2000 soalğa җavap”, “İslam ählaqi”, “Һäҗ bädäl tiҗaritiniŋ haramliği häqqidä oçuq sšz”, “Pärzäntlirimizni qandaq tärbiyiläymiz”, “Mana bu islam” qatarliq äsärliri birnäççä dšlätlärdä uyğur, qazaq, türk, äräp tillirida näşir qilinğan.
Muhämmät Yüsüpniŋ qälimigä mänsüp: “Täpsir җävhärliri”, “Qur°an Kärimniŋ uyğurçä tärҗimisi”, “Päyğämbirimizniŋ uluq maqamini qoğdayli”, “Qur°an oquş qaidiliri”, “Ğurbättiki yaşliq” (şeirlar toplimi), “Jüräk siri” (şeirlar toplimi), “Qur°an Kärim bizniŋ niҗat yolumiz” qatarliq äsärliri näşir qiliniş aldida turmaqta. Bulardin taşqiri Muhämmät Yüsüp äräp älliri vä başqimu musulman älliridiki diniy alim-šlimalar täripidin äräp tilida näşir qilinğan 10din oşuq äsärni hazirqi zaman uyğur tiliğa tärҗimä qilip, näşirdin çiqarğan.
Män Muhämmät Yüsüp bilän buniŋdin on jil muqäddäm tonuşqan. Mana şuniŋdin buyan uniŋ yazğan äsärlirini kirill häripidä näşirgä täyyarlaş işi bilän şuğullinip kelivatimän. Uniŋ iş-paaliyätlirigä qoyuq arilişip kätmigän bolsammu, uniŋ şiҗaät-ğäyriti, tirişçanliği, harmas-talmas iradisi meni qayil qilidu.
Millitimiz arisidin yetilip çiqqan ataqliq diniy alim, šlima, yetük şair Muhämmät Yüsüpni ällik yaşliq tävälludi munasiviti bilän qizğin täbrikligäç, uniŋğa ailäviy bähit-saadät, mustähkäm salamätlik, uzaq šmür vä iҗadiy utuq tiläymän.
Sadiqҗan YuNUSOV.
Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ