Qaraturuq – uluq җay, bilsäŋ…

0
489 ret oqıldı

(Ahiri. Beşi štkän sanda). Juqarqi Qaraturuq bilän İpäk yoli ariliğida qol küçi bilän kanal qezip, uni Lavarsaz, Qoram šstiŋigä qoşup, süyini Bekätkä, çoŋ yolniŋ tšvinidiki terilğuluq etizliqliriğa apirip, ayiğini Qarisu bilän İli däriyasiğa qoşidu. Äynä şu mälä içidiki šstäŋlärniŋ biri Üçinçidin, ikkinçisi Һaşir Rozievlarniŋ, üçinçisi Һaşim İsmayilovlarniŋ hoylisi aldidin štidiğan. Bügünki künlüktä bu üç šstäŋ tinip, eriq qelipiğa kirip qaldi. Aŋlişimçä, biyil hškümät täräptin biraz ahça bšlünüptu. Demäk, keläçäktä u šstäŋlärniŋ orniğa normal käŋliktiki lotok qoyulup, su yänila tšvändiki terulğuluqlarğa älväk aqidiğan ohşaydu.
Juqarqi Qaraturuq mälisi terilğuluq mäydanliridin 7 – 10 kilometr juqurida, tağ bağrida qalğaçqa, aşliqni u yaqqa toşuş qiyinğa çüşidu. Aqivättä dehanlar İpäk yoli boyidiki üç däŋniŋ ätrapiğa kelip, orunlişişqa başlaydu. «Yeŋi dehan» kolhoziniŋ 1-2-brigadilirini täşkil qilğan aqsuluqlar bilän toqquztaraliqlar Һämra, Ähät deŋiniŋ ätrapiğa (Bekätkä), 3-brigadini täşkil qilğan çapçalliqlar şäriqtiki İminniŋ deŋigä (Һazirqi «Dostluq» mälisi) ätrapiğa olişip, җay selip, mälä quridu. Bekätni «İkkinçi may», Üçinçini «Üçinçi may», Açisayni «Birinçi may» degän sšzlär bilän yeŋiçä ipadiläp, tšvänki, İpäk yoli boyidiki bügünki Qaraturuq mälisiniŋ hulini quridu. Dehanliq İsmayil Tohsunov räis bolğan jilliri mäliniŋ ätrapi, içigä mevilik däl-däräqlär tikilip, yeşilzarliqqa aylandurulidu. Yeŋi, qol küçi bilän qezilğan šstäŋniŋ tšvinigä ikki gektarliq almiliq bağ bärpa qilidu. Uni Nasir bovay bilän Selimhan momay küzitidu. Äpsus, u bağlar konirap, ornida hazir Qaraturuqniŋ keläçigi bolğan yaş aililär yaşimaqta. Abdulla Tayirov räislik qilğan jilliri kolhoz aşliğiniŋ hesaviğa Qarakemirdin üç eğizliq yağaç šy setivelinip, yezidiki hazirqi Avut Sattarovqa ornitilğan häykälniŋ yeniğa başlanğuç mäktäp selinidu. Mundaq başlanğuç mäktäp Üçinçigimu selinidu. Ändi Üçinçi bilän Bekät baliliriğa täŋ ortaq boluş üçün on jilliq ottura mäktäpni ikki mäliniŋ otturisiğa salidu. Uni biz şu zamanlarda – atmişinçi, yätmişinçi jilliri – «Üç batur» däp atişattuq. Һäm ottura mäktäpni şu ariliqta tamamliduq. Avut Sattarov namidiki 960 orunluq yeŋi mäktäp bolsa, sovhoz dävridä selinğan. Uniŋda jut baliliri üç tilda – qazaq, rus, uyğur tillirida bilim almaqta. Bir äpsuslinidiğan yeri, vaqit štkänsiri uyğur sinipliriniŋ sani käskin qisqirap, bir sinipqa on balini aran jiğidiğan däriҗigä kelip qalduq. Nätiҗidä uyğur millitigä munasivätlik gayi bir äҗayip hasiyätlik hislätlär yoqaş hovupi aldida turmaqta. Mälidä yänä 300 orunluq mäktäp-internatmu moҗut edi. U yärdä nahiyä ämgäkçiliriniŋ, asasän, mal qişlaqlirida jürgän çopanlarniŋ, ailäviy şaraiti naçar aililärniŋ baliliri turup, bilim alatti.
Yağaçtin selinğan başlanğuç mäktäp buzulup, uniŋ juqurisiğa 600 orunluq Mädäniyät šyi selinğanda (hazir u «Varis» kafesi), yeza turğunliriniŋ hoşalliğida çäk bolmidi. Uniŋ ätrapini zamaniviy tut däriği bilän bezäp, parkqa aylanduruşta täҗribilik agronom, Çeläk nahiyäsi boyiçä yeza egiligi işliriniŋ akademigi Varis Abdullaev bilän mälidä «bizniŋ Miçurin» däp nam alğan Arup Mämätälievniŋ ämgigi zor edi. Varis Abdullaevniŋ täşäbbusi bilän bügünki Qaraturuq yezisiniŋ içigä vä sevooborotqa mevilik häm mänzirilik däräqlär oltarğuzuldi. İkkisi parkniŋ qaq otturisiğa üzüm tikip, baraŋliq bärpa qildi. Kšçätni bolsa härbir yeza turğuni bağliridin elip käldi, yätmiginini setivaldi. Qisqa vaqitniŋ içidä astiğa parnikniŋ qara topisi tškülgän üzüm kškirip, mevä berip, yaziçä štkän-käçkänlärniŋ, qeri bilän yaşlarniŋ mädäniyätlik däm eliş orniğa aylandi. Ularniŋ, päqät ularniŋla ämäs, moşu maqalida ismi atilip, atalmay qalğanliri häqqidimu dastan, kitap yazsa ärziydu. Bu qiyinçiliq jilliri Äŋgä Namätov, İsqaq İsqaqov, Abdusattar İsqaqov, Ähätbaqi Semätov, Samsaq Sattarov, Mäşik Dosımbaev, Rozahun Baratov, Һaşim vä Һosman İslambaqievlar, Abduҗelil Baratov, Tohtahun Semätov, Һasan vä Һüsän Sattarovlar, Häyridin Manapov, Nizamdun Manapov, Һaşir Roziev, İsqaqsopi Pärhatov, Tohtahun, Tayir, Bäşir, İlişir Muradilov, Savut Tohtiev, Äysa Һoşurov, Mahmut Samiev, Häyrulla Roziev, Nasir Sultanov, Sädvaqas Gülmätov, İläkvär Rozibaqiev, Ömär Niyazov, Qämirdin İliev, Veläm Ğäniev, Mamatay Särsenbaev, Baymuräli Spatılğaziev, ayallardin Selimhan Һoşurova, Märiyäm Zikir'yarova, Nurlan Seyirmanova, Turahan Semätova, Zivanäm Säypullaeva, Tursunhan Җanaeva, Mirämzahan Semätova, Tohtihan İslambaqieva, Һaşihan Semätova, Asihan Semätova, Zivansahan Sattarova, Büvihaҗiräm Olbarieva, Җansahan Җanbaqieva, Patäm Manapova, Һurlihan Tohtieva qatarliq insanlar – Qaraturuq jutiniŋ tarihi, bügüni vä ätisi. Ularniŋ untulğan isimlirini tikläş – bügünki nävrä, ävrä, çävriliriniŋ qärzi häm pärzi. Uluq Vätän uruşi başlinip, ayaqlaşqiçä äynä moşu juquridiki yeşi, qeriliq yätkän kişilär yeziniŋ җapasini tartip, ävladiniŋ aman qelişini tiläp yaşidi. Ularniŋ ismini untuşqa häqqimiz yoq, qilğan işlirini kšrmäslik – hiyanät. Ular bärpa qilğanni saqlap qeliş – bizniŋ pärzäntlik borçimizdur.
Uruşqa Qaraturuqtin 240 adäm qatnişip, gayilirila, mäydilirini orden, medal'lar qapliğan aka-uka Savut, Һezim İsqaqov, razvedçik Avut Sattarov, uçquç Rustäm Sattarov, radist Qurvan Җanbaqiev, Äbäydullam, İsidullam vä Avakri Semätovlar, Zäynavdun Baratov, Mšhidin İminov, İsrapul Givullaev, Häyrullam Һämraev, Ömär Därguşev, Üsänbäk Davutqulov, Davut Toqamov, Sağındıq Esjanov, Jamal Jünisov, Yarmuhämät Zikriyarov, Һaşim vä Һaşir Manapovlar, Abdul Ahmollaev, Härdin Manapov, Päyzulla Tursunov, Abdukerim Җelilov, Qurvan vä Bära Sälimovlar, Äzim Rähimov, Һemit vä Lohmän Nadirovlar, Viktor Nikitin, Mariya Nikitina, Abdulla, Һaşir, Azat, İsmayil, Һosman vä Şerip Rozievlar, Qiyas Niyazov, Tursun Yüsüpov, Mähämät Samsaqov, Abdurazaq Savutov, Nurullam Seyitov, Häyrullam Roziev, Tudäk Anayätov, Zakir Namätov, Mšmün Tayirov, Nasir Talipov, Abılda Tutıbaev, Abduqadir Savutov, Orazali Tleujanov, Davut, Tursun vä Mätrozi Yüsüpovlar, Qasim İslambaqiev, İsrapul Samatov, artillerist Tursun Ruziev aman qaytti. Tursun Mıŋbaev ikki qolidin ayrilip kälsimu, sovhozda buhgalter bolup, šmriniŋ ahiriğiçä işlidi. Mšrdün Aznibaqievqa operatsiya qiliş hätärlik bolğaçqa, u jüriginiŋ yenida ikki oqni saqlap jürüp, çaräk äsir kolhozniŋ oqitini qildi. Ahir, qan tükirip jürüp, vapat boldi. Moşuniŋ šzi qährimanliq ämäsmu!? Aqbergen Atağulovmu oŋ qolidin yaridar bolğini bilän ikkinçi sol qolini biligidin kštirip, tahtiğa җümlilärni yazğinida, hetiniŋ çirayliqliğiğa häyran qalattuq. Mätğazi muällimni hämmimiz «Stalin» dättuq. Һäqiqätänmu uniŋ müҗäzimu, çirayimu, härikätlirimu «häliq atisiğa» bäkmu ohşap ketätti. 1943-jili Stalingrad şähiridiki väyrançiliqni äsligä kältürüşkä qazaqstanliq 88 komsomol qizniŋ qatarida 16 yaşliq Gülşäm İsrayilovamu boldi. Arqa säptä qalğan Mahmut Zäynavdinov, Reҗäp Baratov, Mäsim Raziev, Qanarbek Davutqulov, Tursun Tohtiev, Rahiläm Samsaqova, İminhan Җelilova, Märiyäm Zikir'yarova, Çimän Sadirova, İzzät Qadirova, Turahan Mähpirova, Patäm Manapova, Şärhan Semätova, Tursunbüvi Һämraeva, Tillahan Toqamova, Patäm Tohtieva normilirini ikki, üç hässä aşurup orunlaydu.
Mäydandin qaytip kälmigänlär qatariğa Beşir, Elişir, Savut, Şerip vä Tursun Muradilovlar, Һakim vä Şakir Qurbanovlar, Muhpul, Һetahun vä Zunun Qavaşevlar, İvrayim Һämraev, Abdurahman İslambaqiev, Şamҗan vä İslam Äzizovlar, İsmayil Mämätaliev, Qurvan Baqiev, Rähim vä Dana Zäynalovlar, Şeripidin vä Һebibullam Manapovlar, Qabiken Asqanbaev, Kuşan Aldabergenov, Ziyavdun Ametov, Mšmün Anayätov, Teyip Sadiev, Abdumeҗit vä Mamut Adilovlar, İsrayil Zäynamov, Tamaşa Aslanov, Janali Asılbekov, Turğan Gayitov, Qurvan Rähmanov, Ömär vä Һezim Sultanovlar, Ahmolla Mähsütov, Ärşidin Sattarov, Bokat Janpeisov, Balapan vä Saparhan Janaevlar, İdayät, Ğazi, Qurvan Namanov, Seysenbay Janpeisov, Alipbek Jaunşiev, Zunun Җelilov, Milaz Zandarov, Qasim vä Ähmät Zuliyarovlar, Avut İsaqov, Abdureşit İsqaqov, Rustäm İliyasov, Üsänbäk, Rähmidin vä Barat İlievlar, Һetahun Tursunov, Zordun Qämirdinov, Muhametjan Qaralasov, Akehan Qoqımbaev, Akehan Kškembaev, Avut Semätov, Ömär Abdullaev, Avut vä Zakir Toqamovlar, Abdureşit İsqaqov, İsqaqsopi Pärhatov, Amirhan Kerimqulov, Zunun Sadiqov, Aripan Qaŋqabaev, Meyirjan Kšşekov, Arup Märüpov, İsrayil vä Nurahun Rozievlar, Zayit, Avakri, Zunun, Zikriyar, Sulayman Tohtiev, Şavdun, Abduҗelil, Zunun vä Şerip Baratovlar, Abdrim vä İҗadun İlahunovlar, Helil Oşamov, Turdahun Üsänov, Abdumeҗit, Ömär vä Änvär Saqievlar, Yaqup İmirbaqiev, Näsirdin Җanbaqiev, Düysenbay vä İzman Bertaevlar, Moldabek Maŋğıtaev, Davut Musaev, Abdulla Mustafaev, Sulayman Noğaybaev, Tursun Nahşamov, Litjan Nurbakov, Abitҗan vä Alin Ömärovlar, Asim Roziev, Ausken Sädvaqasov, Avut Samiev, İsrayil Samarov, Koğanbay Sembaev, Srazan Sirmanov, Matan Hizirov, Mahamet vä Hamdan Hurşidovlar, İvrayim, Nasibulla vä Äbäydullam Һoşurovlar, Kerim Yähiyarov, Qali Tutibaev, Alim Jaunşiev, İsrayil Semätov, İvrayim Qasimov, Olhäri Olbariev vä başqilar yezildi. Bular nahäqtin-nahäq šltürülgänlär qatariğa kirgänlär. Ularniŋmu ismini untuş biz, keläçäk ävlatqa, käçürgisiz ähvaldur.
Uruştin keyin «Yeŋi Dehan» kolhozi yänila yeŋi yärlärni šzläştürüşkä kirişti. Haman, fermilardiki işni mehanikilaşturuş üçün elekt energiyasi keräk boldi. 1949-jili egiliklär birlişip, Lavar šstiŋigä elektr stantsiyasini seliş qarar qilinidu. Bu iş MTSniŋ şu çağdiki mudiri Mšmün Turğanovqa jüklinidu. Quruluş işliri bolsa, MTSniŋ injener-mehanigi Tursun Tohtievqa tapşurulidu. T.Tohtiev ottuzinçi jilliri traktoristlar kursini tamamliğandin keyin traktorda işläş bilän billä oquşini davam qilidu. 1935-jili Taldiqorğandiki mehaniklarni täyyarlaş uçiliöesini tamamlaydu. İşläp jürüp, käşpiyatçiliq bilän şuğullinidu. Däsläp qoy çšmüldüridiğan orunlarni mehanikilaşturidu. Keyin çšp basidiğan, kändir oltarğuzidiğan җäriyanlarnimu mehanikilaşturup, nahiyä boyiçä käşpiyatçi atilidu. Traktorniŋ «içi-qarnini» çuguvetip, qaytidin jiğişnimu däsläp Tursun Tohtiev täҗribidin štküzidu. Uniŋdin tärbiyä alğan Һakim Mämätaliev, Abletip Baratov keyin MTSta mehanik bolup işläydu. Kšpqirliq käsip egisi Һaşim İsmayilov, brigadir Zäynullam Abdullin, Yarmuhämät Zikir'yarov bilän birliktä Lavarda elektr stantsiyasiniŋ quruluşiğa baştin-ayaq qatnişip, ikki ayniŋ içidä paydilinişqa beridu. Mundaq elektr stantsiyasi başqa egiliklärdä bolmiğan. Bu stantsiyadin däsläp stolb ornitip, Qaraturuqqa sim tartqan monterlar jut jigitliri Andasbay İsmayilov bilän Һämra İmirbaqiev bolğan. U zamanlarda šz yezisiniŋ elektr stantsiyasiniŋ boluşi kšpligän җäriyanlarni mehanikilaşturuşqa elip kälgän vä uniŋğa zar boluvatqan egiliklär nahiyä boyiçä kšpläp sanilatti. Elektr tarmiği märkäzläştürülüp, İşiktä şähiridin tartilğiçä mälä turğunliri Lavarsazniŋ elektr yoruğidin paydilandi. Uniŋğa biz guvaçi.
1952 – 1956-jilliri Qaraturuqtiki «Yeŋi Dehan» kolhoziğa Lavardiki Kalinin, Podstalin kolhozliri qoşulup, Kalinin namidiki kolhoz bärpa bolidu. Uniŋğa yaş kommunist Avut Sattarov räis bolup tayinlinidu. On jildin keyin bu egilikkä Birinçi may (hazirqi Açisay) qoşulup, Qaraturuq tamaka sovhozi vuҗutqa kelidu. Yänila jutniŋ iltimasi bilän sovhozğa Avut Sattarov mudir bolup saylinidu. Avut Sattarov härhil juqarqi partiya organliridimu hizmät qilidu. U oquşqa kätkän jilliri egilikkä biraz jil Һemit Dšlätov, vapatidin keyin bolsa, Srajdin Raziev, Mahmut Abdurahmanov bilän Marat Һasanov rähbärlik qildi. Avut Sattarov qäyärdä jürmisun, oqumisun, hizmät qilmisun, yänila šz jutiniŋ çämbiridin jiraq ketälmäy, egilikniŋ paravänligi üçün bar küçini särip qilğan insanlarniŋ biridur. U qol küçini kšp täläp qilidiğan tamaka šstürüşni mehanikilaşturuşqa, yeza egiligi mutähässislirini Rossiyadä täyyarlap kelişkä kšp küç çiqarğan. Şu zamanlarda oqup kälgän yaşlar çeğida hazir hšrmätlik däm elişta. Yezini avatlaşturuş, koçilarğa neon lampilirini ornitiş, Mädäniyät šyi, mäişät šyi, monça, ağriqhana, ikki balilar bağçisi, mehanikilaşturulğan siyir fermisi, MTS, ikki zamaniviy tamaka sariyi, kitaphana, šylärni elektrläştürüş vä radiolaşturuş, aşhana, yeŋi mäktäp, tikinçilik tsehlirini, dukanlarni selişni šziniŋ pärzäntlik borçi däp hesaplap, arminini ämälgä aşuridu. Äpsus, u benalar hazir talan-tarajda. Sän°ät bilän sportqimu kšp kšŋül bšlgän. Yeza sän°ätkarliri nahiyälik, vilayätlik kšrüklärgä qatnişip, dayim birinçi orunni egiläp kälgän. Sportçilar, җümlidin futbol komandisi Çeläk nahiyäsiniŋ «Altun başaq» kšçmä kubogini här jilila heçkimgä bärmäy kälgän. Һeçbir yezida yoq, amma ätigänligi saat altä bolmay, märkiziy radio hävär bärgiçä jut mštiväri Һaşir aka Manapov qaraturuqluqlarni ohitip, bügünki bolidiğan yeŋiliqlar bilän tonuşturğaç, jutdaşliriğa yärlik radiodin aq yol tilätti. Mundaq radiotarmaq hätta nahiyä dairisidä yoq bolup, päqät qaraturuqtila bar edi. Һäm uniŋ bilän biz pähirlinättuq.
Egilik täräqqiyati bilän billä ämgäk ilğarlirimu kšpläp mäydanğa çiqti. Altinbike Bertaeva Sotsialistik Ämgäk Qährimani, Abdullam Pärhatov bilän Tursunbüvi Һämraeva Lenin ordeniniŋ sahibi ataldi. Varis Abdullaev, Rähmidin Sattarov, Nadirbek Ändiҗanov, Äbilqasim Manasov, Davutҗan Ğänibaev, Abduqadir Savutov, Mamatay Särsenbaev, Muhpul Kebirov, Mšmün Җalalov, Orazbek Altınbekov, Abdurahman Muŋdibaev, Yarmähämät Samiev, Ölkä Äzizova, Muhpul İslambaqiev, Bagu Uziev, Talip İmirbaqiev, Taҗidin Qasimov, Säydul Gülmätov, Abduvayit Turdiev, Һämra İmirbaqiev, Һosman Roziev, Seyit Һoşurov, Tel'man Üsänov, İsrayil Zayirov, Davut Zakirov, Rustäm Baratov, Äbäydullam Semätov, Teyip Raziev, Häyrullam Һämraev, Һemit Nadirov, Miҗit Baqiev, İlahun Güliev, Yarmähämät Yüsüpov, İsmayil Җälilov, Kamil Raziev, Şämşidin Taҗidinov, Nurdun Aznibaqiev, Muhidin Ahatov, Sonur Baratov, İmanğazi Abirov, Ämirdin vä Mehirdin Aznibaqievlar, Asqanbay Alişev, Zäynidin vä Şähi Nurdunovlar, Alim Җanbaqiev, Tursun Anayätov, İmärҗan Baqiev, Davut Mäsimov, Abdusalam Ähmätov, Nurahun Ömärov, Yoldaş Һosmanov, Äysa Semätov, İminҗan Җalalov, Musa Samikov, Abdusalam Abdusalamov, Mahmut Zäynavdinov, Vahit, Rehimҗan vä İminҗan Muradilovlar, Nuri Zikriyarov, Ömär Malikov, Zäynavdun Baratov, Şamahun Baratov, Bärullam Sälimov, Tursun Tohtiev, Abletip Baratov, Vakim Mämätaliev, Tilivaldi Qadirov, Davut Yüsüpov, İsrapul Qadirov, Mäsüt Pärhatov, Turdi Һoşurov, Turğan Namanov, Nizamdun Ğoҗambärdiev, İsrayil Qadirov, Mähämät Semätov, Batur Arziev, Ärkin Zäynavdinov, Qurvan Nasirov, Tohtahun Aznibaqiev, Ömärҗan Bähtahunov, Azat vä Arslan Olbarievlar, Mähsim Roziev, Äzim Mätbaqiev, Turğan Raziev, Äzim Tohtiev, İmärҗan İmirbaqiev, Ämriya Hurşidov, Tudahun, Qasim vä Ähmät Zuliyarovlar, Talivahun Abdurahmanov, Äsmi Säypullaev, Jünisbay Davutqulov, Sävirdin Manapov, Panteley Kasafidi, Һaşim vä Tursun Toqamovlar, Abdulҗan vä Ömärҗan Abdurahmanovlar käbi işçi-hizmätçi-dehanlar, Zivanäm Säypullaeva, Һuriyät Gayitova, Nurqiz Abdullaeva, Çolpan Razieva, Güli Rozieva, İzzät Qadirova, Yeŋiz Semätova, Rehan Nadirova, Җimiläm Rozieva, Nurqiz Һämraeva, Saniyäm Ämätova, Märiyäm Olbarieva, Şarvanäm Һosmanova, Җännät Muradilova, Zäynäp Sultanova, Sedimqan İmanova, Turahan Mähpirova, Mahinur Bosaqova, Җänäm Tursunova, Roşän Qadirova, Tillabüvi Toqamova, Turahan Baqieva, Zoräm İminova, Mahinur Ğoҗambärdieva, Bahar Pärhatova, Hurşidäm Mämätalieva, Hamzat Adilova käbi tamaka šstürgüçilär, Nina Aksakalidi, Lena Baratova, Maya Manapova, Ruhsät Yüsüpova, Nina Proskurina käbi tibbiy hadimlar, Naqisbek Stamjanov, Jayirbek Ögüzbaev (ismi atalmay qalğanlar kšp) stahanovçi, ämgäk ilğarliri atilip, qoşumçä ämgäk häqqi bilän täğdirländi. Ularniŋ mäydilirigä orden, medal'lar qadaldi. Yaşlardin Nurähmät İbdiev qomüqonaq šstürüştä ilğarlar sepidin orun aldi. Zamandin Baratov, Büvimäriyäm Zakirova, Turğan Raziev, Gülbahar Һämraeva, Svetlana Razieva, Sänäm Tohtahunova, Äynidin Manapov ohşaş yaşlarni zor işlarğa җälip qilişta aldinqi säptin kšründi. Һaşim Sadirov tamakidin mol hosul alğini üçün qurultaylarğa delegat bolup saylandi. Brigada äzaliri Alimҗan Samiev, Firuza Äzizova, Gülviräm Nurieva, Җännät Nurieva stahanovçilar qatariğa yezildi. Pidakaranä ämgigi bilän kšrüngän ahirqi yaşlirimizmu hazir hšrmätlik däm elişta.
Bu qisqa šmürdä tarihimizda boluvatqan vaqiälär täkrarlinip turidiğan ohşaydu. Bay vä kämbäğälgä bšlüngän şu zamanlarda bšlüp berilgän šlçük yärlirigä keçä-kündüz işläp, tapqinini bayniŋ qärzigä berivetip yaki bolmisa yerini qäriz hesaviğa bayğa štküzüvetip, yänila aç-yaliŋaç qalğan dehanlar җan beqiş koyida iş izdäp, Talğir, Almuta täräplärgä kätkän ekän. 1881 – 1883-jilliri yeŋidin bärpa boluvatqan Qoram bolusluğiniŋ, җümlidin Qaraturuqtin 300 ailiniŋ 169 şähär ätrapiğa äynä şu säväptin orunlaşqan deyişidu. Bir qiziq yeri, ata-bovimiz bizniŋ paravänçiligimizni oylap, šstäŋlärni çepip, etizlarğa su çiqirip, terilğu mäydanlirini bärpa qilip: «Mana, ändi paravän yaşa» däp tapşurup kätkänniŋ šzidä bu jürüşlär bügünki künlärdimu davam qilivatidu. Älvättä, bu hayat tälivi. İlgirimu bolğan, hazirmu davamlişidiğini turğan gäp. Yoşuridiğini yoqki, säyasät šzgirip, hususiylaşturuş käŋ ovҗ alğan zamanda ata-bovilirimiz biläk küçi bilän kätmän çepip, maŋlay täri hesaviğa bärpa bolğan Qaraturuqniŋ yärliri, salğan imarätliri pay hesaviğa yeza turğunliriğa, qisqisi, ävladiğa bšlüp berilgän. Amma, pän-tehnika täräqqiy ätkän zaman bolsimu, bu künlärdä etizliqlarğa pärviş işlirini jürgüzüşkä härkimniŋ küçi yätmäy, kšpligän terilğuluq yärlärni qariyağaç bilän җigdä, yolniŋ tšvinidiki sazliq uçastkilarni qomuç bilän çšp besip yatidu. Äŋ bolmiğanda, yavayi çiqqan äşu çšpni bolsimu çepip, jiğişturuveliş üçün tehnikisi barlarni җälip qilsaŋ, jiğilğan çšp yanar meyi bilän ämgäk häqqigila ketip, yär egisigä hätta seliq tšläşkä yätmäydekän.
Bügünki künlüktä Qazaqstan hškümiti yeza egiligi üçün molҗalanğan yärlärniŋ süpitini bälgüläş yolida ahaliliq punktlarniŋ ätrapidiki otlaqlarniŋ ähvalini eniqlaş işlirini җiddiy qolğa aldi. Bu iş bäş jil davamida jürgüzülidu. Moşu vaqit içidä yeza egiligi yärlirini ünümlük paydilinişniŋ, iҗarigä beriş mäsililiriniŋ yeŋi normiliri bilän qaidiliri, uniŋğa qoşumçilar işlinidu. Yeza egiligi mähsulatini işläpçiqiriş üçün yärni iҗarigä alğuçiğa tšvändiki şärtlär qoyilidu.
Birinçidin, uniŋ biznes-plani – qançilik kšlämdä qäyärgä nemä terip, nemä šstüridiğanniŋ agrotehnikiliq yol-yoruqliri ipadilängän şärt-normiliri, näççä adäm küçi särip qilinidiğan tehnologiyalik järiyanlar eniq kšrsitilişi şärt. İkkinçidin, yär berilgändin keyin bäş jil davamida här jili monitoring jürgüzülidiğan bolidu. Mundaq ätrap muhitniŋ topa-šsümlük quruluminiŋ šzgirip turuşini dayim nazarät qilip turuş işi moşu kämgiçä planliq asasta jürgüzülmigän edi. Ändiki mähsät şuniŋdin ibarätki, qanun boyiçä bäş jil içidä ikki jil yärgä işlimigän täğdirdä yär dšlät hesaviğa qayturulidu.
Bir çağlarda hämmä җähättin täräqqiy ätkän egiliklär çeçilip yatqini biz üçün sir ämäs. Gayi yärlärdä ähvalni tüzäş yolida işlar qolğa elinsimu, «Yalğuz atniŋ çeŋi çiqmas…» deginidäk boluvatidu. Mundaq şaraitta qolda bar tehnika, yärlärni äqilgä muvapiq birläştürüp, mustähkäm bir egilik bolup işlisäk bolmasmedi? Ägär moşundaq päzilätlik işni başlap, küç çiqarsaq, bir äsirdin oşuq vaqit paravänlik üçün küräşkän ata-bovilirimizniŋ rohliri huş bolup, ävladini yeŋi utuqlarğa dävät qilişi turğan gäp ämäsmu? Özimizniŋ buğdiyi, kšmüqonaq, arpa, sulu, poçiği bolsa nenimiz bar, mäişät orunliri bolsa äŋnimiz pütün, äŋ esili keläçäk ävlat balilirimizniŋ iş bilän täminlinişigä zämin yaritilar edi. Äsli, yezidin şähärgä ozuq-tülük, nan mähsulatliri toşuluşi keräkti, hazir, äksiçä, şähärdin nanni yeziğa toşuvatimiz. Özimizniŋ beğida šsidiğan laza, pomidor, tärhämäk, qisqisi, kšktatniŋ hämmisini Almutidiki «düŋ bazardin» setivelişqa adätlinip, yärgä işläştin qalduq. Mana qaraŋlara, bir äsirdin oşuq vaqit içidä çoŋ bir mälini qurğan, tär tšküp, biläk küçini särip qilğan atilirimizniŋ ävladi yoq ämäs. Һämmisini toluq atimiğanniŋ šzidä Һaşir Roziev, Avut Sattarov, Varis Abdullaev, Sonur, Abdumeҗit Baratov, Taҗidin Qasimov, Tursun Tohtievlarniŋ ävladi – oğulliri aliy bilimlik yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ mutähässisliri. Män bilidiğan Abdursul Nadirov, Ğenahun İslambaqiev, Һaşim Sadirov, İlşat Һosmanov bir çağlarda nahiyäniŋ başquruş organlirida ämgäk qilğan. Täҗribisi mol insanlar. Raziev, İslambaqiev, Remqulov, Üsänov, Roziev, Semätov, Muradilov, Mämätaliev, Toqamov, Zuliyarov, Zakirov, Һoşurov vä başqimu ismi atalmiğan jutdaşlirimizniŋ ävladi – balilirila ämäs, nävriliri bügünki künlüktä moşu işlarniŋ beşida turalaydiğan aliy bilimlik mutähässislär. Nemişkä turmasqa? Bilim, äqil yetärlik. Yätmäydiğini –hahiş. Bir hoşal bolarliq hadisä, hazir Qaraturuq yezisida kiçik-kiçik şähsiy tiҗarätlär kšpiyivatidu. Uniŋğa yol boyida soda orunliri, aşhana, tehnika җšndäş märkäzliriniŋ eçilişi dälil. Moşu yeqinda «Dostluq» mälisidiki taşlinip kätkän dukanni kafe qilip yasaptu» degän hävärni aŋlap, berip kšrdüm. Äҗayip çirayliq boptu. Yerim jil ilgiri u bomba çüşkän imarätni äslitätti, hazir yeza hšsnigä hšsün qoşup turidu. Ändi uni yasap, paydilinişqa kim küç çiqardi desäŋlar, šzimizniŋ jutdişi, ussulçi, heli märhum Büvinur Semätova bilän işlämçan dehan Ähmät Sonurovniŋ tiҗarät bilän şuğullinip jürgän oğulliri ekän. Mundaq tiҗarätçi jigit, qizlirimiz azmu? Birla misalni äsläp ketäyli. Buniŋdin çaräk äsir ilgiri, Qaraturuq yezisida meçit seliş işini Taҗidin bovayniŋ ävladi qolğa elivedi, bir yäŋdin qol çiqirişi, jutlarniŋ yardimi tüpäyli arman ämälgä eşip, hazir meçit häliq hizmitidä. Yeziniŋ hšsnigä hšsün qoşup turidu. Taҗidin bovayniŋ hazir Almutida yaşavatqan känҗä oğli Burhan Taҗidinov җänubiy paytähtniŋ Ävezov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi väzipisini atqurup, kšzgä kšrünärlik işlarni atqurup kälmäktä. Moşu yärdä män Taҗidin bovayniŋ kimligini tonuşturup štäy. «U ğoҗa ävladidin. Qasimhan ğoҗiniŋ oğli. Buğraliqlarni Juqarqi Qaraturuqqa başlap çiqqan Mämättohti yüz beginiŋ qizi Känҗihandan tuğulğan. Ähmät Sonurovniŋmu bir uçi yüzbeginiŋ ävladiğa ulaşqan», däydu jut mštiväri Tohtahun aka İslambaqiev štmüşni äsläp.
Aŋlidiŋlarğu? Buniŋdin 135 jil ilgiri mäliniŋ bärpa boluşini qolğa kältürgän Mämättohti yüzbeginiŋ ävladi bar ekänğu? Ötkän jili Varis Abdullaevniŋ oğli Maydin Abdullaev yeza yärlirini kooperativlaşturuş mäsilisini kštirip, şähärdin alim, mutähässislärni täklip qilip, jiğin štküzgini helimizniŋ yadida. Fizika-matematika pänliriniŋ doktori, yär akademigi Kärim aka Hudaybärdievniŋ šzi kelip, «bügünki monu boş yatqan yärlär ağriqqa duçar bolğan. Uni davalişimiz keräk. Davalimisaq, ämgigimiz bekarğa ketidu», däp qahşiğan. Amma bu gäpkä heçqaysimiz etivar bärmiduq. Aŋlişimçä, šlüp kätkän ata-anilarniŋ namiğa yezilğan yärlär tehiçila hšҗҗätsiz turğidäk? Boş yärlär yänila şu boş boyi qaldi… Päqät yezidila ämäs, uniŋdin uçum bolup, şähär vä başqa jutlarda turuvatqan härbir adäm, җümlidin ailiniŋ çoŋi šz ävladiniŋ sanini elip, tizimlap, hazirqi moҗut «Qaraturuq» җämiyätlik fondiğa birläşkini toğrimekin? Qolida barlar ittipaqlişip, investitsiyani yeza täräqqiyatiğa särip qilsa? Biz, çättä jürgänlär, tuğulğan jutumizda äŋ bolmiğanda mädäniy çarä-tädbirlärni, sport oyunlirini štküzüşkä yardäm qilsaq, kündin-küngä aziyip ketivatqan uyğur sinipliriğa balilarni toplaşta çüşändürüş işlirini jürgüzüp, šsüvatqan yaş ävlatni räğbätländürüşkä at selişsaq, paydimiz kšpiräk bolattimekin? Elimiz Prezidenti Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» programmiliq kšrsätmisidimu tuğulğan jutqa munasivätlik bizniŋ aldimizğa näq moşu mähsätlärni qoyivatidiğu?
Qaraturuqluq Mäşür Roziev yazğuçi, җämiyät ärbabi, Märiyäm Semätova, Gül'vira Razieva – Qazaqstan häliq artistliri, jurnalist-yazğuçilardin Şakir Turdiev, Qurvan Җanbaqiev, Alimҗan Bavdinov, Qasim İsmayilov qatarliq qäläm sahibliri yetildi. Robert Turdiev häliqara däriҗidiki älçilär qatariğa kirdi. Alimlar Şerivahun Baratov, Şerip Nadirov, Gegel' İsqaqov, Abit Nadirov, Danahun İslambaqiev, Rähmätҗan Yüsüpov, tarihçi Maris Baratov ilim-pänni tallap, här saha boyiçä šz işliriniŋ mahiri ataldi. Uyğur sän°itini Rehangül vä Mahigül Mähpirova, Büvinur Semätova, Alimҗan Abdullaev tuğ tutup, Uyğur teatri sähnisidin kšründi. Daŋliq hirurg Qasim Qadirovniŋ izini besip Şšhrät Ähmätov, Ravil' Baratov nevrolog, Aydin Rozahunov çiş dohturi, Büvipatäm Zakirova, Büvimäriyäm Pärhatova, Gülmira Һaşirova vä başqilar, kardiolog mutähässisligini egiläp, meditsina sahasiniŋ mahirliri bolup yetildi. Ändi Ğazihaҗimniŋ yolini tutup ustazliq käspini talliğan yaşlirimiz bügünki künlüktä yüzdin aşidu. Uyğur hälqiniŋ äynä şundaq daŋliq adämliri yetilgän Qaraturuq juti bilän härbirimiz häqliq yosunda pähirlinişimiz keräk.
Avut MÄSİMOV,
yazğuçi. Avut

Bälüşüş

Javap qalduruŋ