Mäktäp yeşiğiçä bolğan balilarniŋ alahidiligi

0
2 815 ret oqıldı

Һazirqi kündä balini mäktäpkä täyyarlaş härbir ata-aniniŋ zimmisigä jüklängän muhim mäsililärniŋ biri, u yeŋiçä tüzülgän başlanğuç sinip programmisiğa täyyarliq kšrüşni täläp qilidu. Ularni mähsus täyyarliq programmisi bar bağçilarğa, täyyarliq sinipliriğa beriş bilän billä bu yaştiki balilarniŋ nemigä qiziqişi bar ekänliginimu biliş lazim.Tšrt yaş — mäktäpkä täyyarliq dävriniŋ başlinişi. Şuniŋğa munasivätlik ata-anilar bu päyttä asasän baliniŋ oquşqa, äqliy vä psihologiyalik täräqqiyatiğa kšp näzär ağduridu. Biraq, mutähässislärniŋ pikriçä, bu vaqitta aldi bilän ularniŋ җismaniy rivaҗlinişiğa kšŋül bšlgän toğra. Bala kšp härikät qilişni täläp qilidu, kšp maŋidu, jügräydu, säkräydu hätta eğir närsilärni kštirip, šz küçini namayiş qilişqa tirişidu. Şuniŋ bilän birqatarda bu yaştiki gšdäklär bir orunda oltirip uzaq vaqit davamida bir hil iş-härikätni täläp qilidiğan oyunlarni oynaşqa qabiliyätlik. Mäsilän, plastilindin paydiliniş, sürätlärni boyaş, räŋlik borlar bilän härhil figurilarni siziş şular җümlisidindur. Moşundaq oyun päytliridä balini räŋlär bilän tonuşturup, atalğulirini ügätsä bolidu. Üç yaşta balilar 8 hil räŋni aҗritalaydu, ändi tšrt yaşta bu san päydin-päy šsüşi keräk. Şu çağda balilarda iҗadiy oyliniş qabiliyiti şäkillinip, san, vaqit çüşänçiliri qeliplişidu.
Bäş yaşta ularniŋ iş-härikitidä birqatar šzgirişlär bayqilip, šzigä bolğan işänçä päyda bolidudä, teniniŋ täŋpuŋluğini saqlaydu. Yärni çiŋ dässäp jügräydu, bir pällidin ikkinçi pälligä säkrigändä jiqilmay šzini tutalaydu. Bu dävirdä baliniŋ näzärini kšpiräk šziŋizgä avduruş üçün päs avazda, asta sšzlişiŋ. Kštiräŋgü yaki qopal eytilğan sšzlär balida sälbiy tuyğularni päyda qilidu. Bu yaştiki balilar çoŋlarniŋ sšzläş ülgisini šzigä tez qobul qilidu. Şu säväptin atalğularni, isim, närsilärniŋ namlirini durus täläppuz qilip, çüşinişlik sšzläş keräk. Asasän baliğa qaraşliq qisqa җümlilärni tüzüş haҗät. Sävävi, ular uzaq җümlilär bilän uzun sšzlärni çüşänmäy qelişi mümkin. Durus täläppuz qilinmiğan sšz yaki hata qoyulğan urğu nutuqniŋ täräqqiy etişini tohtitip qoyuşqa, nutqiniŋ buzuluşiğa elip kelidu. Ägär bäzibir sšzlärni hata täläppuz qilsa, därru uni tüzäş keräk häm şu sšzni birnäççä qetim eniq qaytilap bärsä, bala çapsan üginip ketidu.
Bäş yaşliq baliniŋ kün tärtividä šy işida yardäm berişkä vaqit aҗritiş zšrür. Kšpligän ata-anilar, bala tehi kiçik, šskändä oqät qilip ülgiridu däp oylaydu. Amma bu iş-härikät baliniŋ täräqqiy etişigä päqät sälbiy täsir qilidu. Qisqisi, balilarni җismaniy ämgäkkä kiçigidin täyyarliğan durus. Bu dävirniŋ yänä bir alahidiligi – baliniŋ müҗäz-hulqiniŋ qeliplişişi. Mana moşu päyttä särämҗan boluş, šzini taza tutuş, kün tärtivi toğrisida çüşänçilär bolmisa, šskändä qeliplaşturuş qiyin bolidu. A.S. Makarenko eytqandäk, baliniŋ müҗäzidiki 80% iҗabiy vä sälbiy hususiyätliri hayatiniŋ birinçi bäş jilliğida qeliplişidu, yäni balini tuğulğandin tartip tärbiyiläş keräk.
Altä yaş — mäktäpkä täyyarliq dävriniŋ ayaqlişişi. Bu päyttä baliniŋ bilimini sistemilaşturuş lazim. Ular täbiät, ätrapni qorşap turğan duniya toğrisida bälgülük bir ähbarat toplaydu. Keläçäk mäktäp oquğuçisiğa şu ähbaratniŋ mäzmunini, säväplirini çüşändürüp, bilimini käŋäytiş keräk. Mädäniy-turmuşluq mähkimilär – kitaphana, dohturhana, poçta, bank, mäktäp ohşaş orunlar bilän tonuşturup, u yärdä işläydiğan hadimlarniŋ paaliyiti bilän šzara ayrimçiliqlirini çüşändürgän durus. Mäktäptä balilar ustaz, sinipdaşliri bilän munasivättä bolidu. Şu säväptin šzgä adämlär bilän qandaq munasivättä boluş, salamlişiştiki siliq-sipayiliq, başqilarni ränҗitmäy yardäm beriş degängä ohşaş qaidilärni ügitiş lazim.
Hulläs, balilar bilän sšhbätläşkändä, asasän iҗabiy obrazlarğa asaslansaq, şu päyttä u neminiŋ durus, neminiŋ hata ekänligini, yahşi-yamanni aҗritip, šzigä ülgä tutidiğan bolidu.
Zulfiya TEYİPOVA.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ