Kšpni kšrgän ana

0
246 ret oqıldı

Kindik qeniŋ tamğan jut, u çoŋ şähär yaki kiçikkinä yeza bolsun, härkim üçün äziz. Uzuntamliqlarmu buniŋdin istisna ämäs. Bari-yoqi 60 tütün yaşaydiğan jutimizniŋ tarihimu uzun. Uluq İpäk yolidiki karvanlar tohtap, däm alidiğan bekätlärniŋ biri – moşu Uzuntam bolğan ekän. Mundaq bekätlär Ğalҗat, Dovun, Uzuntam vä Çarinda bolğanliği tarihtin mälum. Lekin gäp tarihta ämäs, şu tarihni yasaydiğan adämlär häqqidä.Һazir җämiyitimizdä “Tuğulğan yärgä tuğuŋni tik” degän şiar ammibap bolup kätti. Öz vaqtida juttin ketip qalğanlar, hazir qaytip kelip, dehançiliq, çarviçiliq bilän şuğullinivatidu. Ularğa dšlätmu mümkinçilik yaritip berivatidu.
“Çiraq tüvi qaraŋğu” degändäk, yenimizda tuğulğan jutqa qozuğini tuğulğandila mähkäm qeqivätkän, kindigini käskändä, uniŋ bir uçini şu täğdir-qozuqqa çiŋ bağlavätkän adämlär barliğini bayqimaymiz. Bügün yeşi 90gä taqap qalğan Җännätbüvi Mämätova äynä şundaq mštivärlirimizniŋ biri.
Һazir uniŋ tärҗimihali nävriliri üçün çšçäktäk bilinidu. Rast, pän-tehnika täräqqiy ätkän bügünki zamanda, “at-šküz qoşqan soqilarda yär haydap, oğaq bilän oma orup, tuluqta buğday täpti”, desäŋ kiçiklär turmaq, çoŋlarmu ançä işinip kätmäydu. Bizniŋ Җännät animiz näq şu dävirniŋ tirik guvaçisi. Baliliği şümşäräp, etiz – eriqta štkän, uruşqa kätkän ata-boviliriniŋ ornida beli qatmay turup, jutniŋ çoŋliriğa aylinip qalğan. Keyinmu šmri җapa-mäşäqättä štkän işçan, mšmün vä saddä ävlatniŋ väkili.
Җännätbüvi animizniŋ kolhozda qoli tägmigän iş bolmidi. Yeşi yetip qalğandimu, mağdiri yätkiçä aşpäzlik qildi. İlgärki kolhozniŋ bu uçastkisida ätiyazdin käç-küzgiçä ämgäk qaynatti. Yetip-qonup işläydiğan onliğan, yüzligän kolhozçi aniniŋ qolidin däm tartişatti.
Kšp baliliq aniniŋ uzun jilliq mehniti şu dävirniŋ “kšŋül huşi” bolmiş nurğunliğan medal'liri, täşäkkürnamiliri, tšşbälgüliri vä hakazilar bilän täğdirländi. Ularniŋ tolisi jütüp kätti, bäzilirini momay esiğimu alalmaydu. Һä, yahşi künlär az bolmidi. Biraq, җudaliq künlär tamğa basqandäk ästä qaldi.
– Bovay märhum, män kšrgän yahşiliqlarni kšrälmidi. U 1988-jili 74 yeşida qaytiş boldi, – däp qoyidu ana bäzidä.
Mälimizniŋ otturida quçaq yätmäs qeri qariyağaçniŋ šsüvatqini nävaq. Çoŋlarniŋ eytişiçä, tarihi 200 jildin artuq bolsa keräk. Şuniŋ sayisida oynap, ata-bovilirimiz štkän, ändi nävrilirimiz çšgiläp jüridu.
– Ömrüŋ qandaq štkän, moma? – däp soraydu arilap nävriliri.
– Yahşi däydu, – momay külüp, – ularniŋ qaysi birini eytisän?
Һä, rast, qaysisini eytsun? Çaşqan ugilirini kolap, şularniŋ risqi bilän җan saqlap qalğinini eytsa, “Snikers” yäp çoŋ boluvatqan balilar nädin işänsun?!
Şundaq bolsimu, momay “Moşular aman bolsekän, zaman tiniç bolsekän” däp tiläydu.
Tuğluq Arşiev, jigitbeşi.
Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ