«Anarhan» bilän «Sänämni» izdäp jürimän»

0
262 ret oqıldı

«Biyil T.Jürgenov namidiki teatr vä sän°ät akademiyasidä uyğur bšlümi eçilidekän», degän huş hävärni aŋlap, uniŋ rast-yalğinini biliş mähsitidä, mäzkür bilim därgahiniŋ dotsenti, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi, kšrnäklik rejisser Yalqunҗan Ähmät oğli ŞÄMİEV bilän sšhbätläşkän eduq. U bizgä tšvändikilärni eytip bärdi.Oylap kšrsäm, Teatr vä sän°ät akademiyasidä oqutquçi bolup işlävatqinimğa biyil ottuz jil boptu. Moşu vaqit mabaynida mäzkür akademiyaniŋ uyğur bšlümidin qiriqqa yeqin uyğur pärzändi uçum boptu. Bügünki taŋda ularniŋ kšpçiligi Uyğur teatrida ünümlük paaliyät elip berivatidu. Alahidä täkitläş lazimki, hazir ular tamaşibinlarniŋ illiq ihlasiğa bšlängän täҗribilik sän°ätkarlar sepidin orun egilidi. Şuniŋğa şähsän män, ustaz süpitidä hursänmän. Ötkän jili mäzkür akademiyani tamamliğan yänä yättä şagirtim Uyğur teatriğa işqa orunlaşti. Älvättä, ularniŋmu keläçigidin çoŋ ümüt kütimiz. Ändi siz aŋliğan huş hävärgä kälsäk, häqiqätän biyil Uyğur teatriniŋ mudiri Ruslan Tohtahunovniŋ täşäbbusi vä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Mädäniyät vä sport ministri Arıstanbek Muhamediulınıŋ bevasitä qollap-quvätlişi bilän uyğur bšlümigä çüşküçilär üçün on dšlät bilim beriş granti bšlündi. Älvättä, ministrlik vä Teatr vä sän°ät akademiyasi täripidin yaritilğan bu ğämhorluqqa rähmät eytişimiz häm bizgä berilgän imtiyazlarni toğra paydilinişni bilişimiz keräk.
Rast, akademiyadä här jili uyğur bšlümini açalmaymiz. Sävävi, u yärdin uçum bolğanlarni Uyğur teatri iş bilän täminlişi keräk. Ändi biyil hoşal qilidiğan täripi, Uyğur teatri akademiyalik statusqa erişkändin keyin, Teatr vä sän°ät akademiyasini pütiridiğan şagirtlirimizğa orun aҗritilip qelişi mümkin, däp ümüt qilivatimiz. Äslidä, çoŋquriraq oylisaq, çoŋ ävlat estafetini yaş ävlatqa tapşurup, yaşlirimizniŋ šsüşigä yol eçişi keräk. Äynä şu çağdila munasip şagirt tärbiyilinidu häm varisliq šz yolida davamlişidu.
Aççiq bolsimu, eytişqa toğra kelidu, moşu kündä, şähsän meni oylanduruvatqan muhim bir problema moҗut. “Klassik äsärlirimiz —«Anarhanda» — Anarhanniŋ, «Ğerip-Sänämdä» – Sänämniŋ rolini iҗra qilidiğan sän°ätkä häqiqiy iştiyaq bağliğan, talantliq yaş qizlirimiz tepilarmu?” degän soal maŋa zadila aram bärmäydu. Undaq deyişimniŋ sävävi, Uyğur teatrida moşu kündä mäyli nahşa eytiş, mäyli akterliq mahariti җähättin bolsun, sähnigä hämmä täräptin mas kelidiğan talantliq nahşiçi häm akter Luiza Rozahunovaniŋ šzi qiriqtin eşiptu. “Äynä şundaq talantliq qizlirimiz tepilarmu, tepilğan täğdirdä ular Uyğur teatriğa kelärmu?” degän täşvişmu yoq ämäs. Şähsän män teatrğa «Anarhan» bilän «Sänämniŋ» kelişini kütüvatimän. Rast undaq talantlar hälqimizniŋ arisidin tepilidu. Uniŋğa şähsän šzäm Uyğur, Panfilov nahiyäliridä vä Çeläk täväsidä bolğan iҗadiy säpärlärdä eniq kšz yätküzdüm. Äpsuslinarliği, ayrim ata-anilar, nemişkidu, qiziniŋ sän°ät yolida meŋişini halimaydu. Qizi sän°ät sahasida oquğusi kelidu, amma ata-anisi uniŋğa qarşi boluvatqan. Mundaq eytqanda, talantliq qiziniŋ keläçigigä palta çepivatqan. Pärzändiniŋ nemigä qabilliğini kšrüp turup, uniŋ aldini tosaşniŋ haҗiti barmu? Män şuniŋğa häyranmän. Äynä şundaq çolta oylaydiğan ata-anilarniŋ pikriçä, sän°ätkarlar yenik müҗäzlikkänmiş. Qisqisi, ular qiziniŋ talantiğa ämäs, kšpiräk miş-miş paraŋlarğa, yäni ayrim zuvandalarniŋ gäplirigä ähmiyät berämdekin, däp oylaymän. Һäqiqitigä kälsäk, hazir teatrda yaşlarniŋ iҗadiy işlişigä barliq mümkinçiliklär yaritilivatidu, ular päydin-päy pätirlärni elivatidu, ayliq maaşimu, şükri, yaman degili bolmaydu.
Pursättin paydilinip, sän°ätkä iştiyaq bağliğan talantliq qizlirimiz bilän jigitlirimizni Teatr vä sän°ät akademiyasidä eçilğan uyğur bšlümidä bilim elişqa täklip qilimiz. Mäzkür bilim därgahida oquşni haliğuçilar üçün 20-iyun' — 5-iyul' ariliğida hšҗҗätlär qobul qilinidu. Bilim elişqa hahiş bildürgüçilärniŋ bügündin başlap Uyğur teatriğa kelip, Yalqunҗan Şämievtin yaki Gülbahar Ähmädievadin konsul'tatsiya elişiğa bolidu. Täläpkarlarniŋ aldi bilän sän°ätkä mayilliği (nahşa eytişi yaki saz çelişi, şeirni ipadilik oquşi, akterliq mahariti) täkşürülidu, andin keyin ular akademiyadä Qazaq tili vä Qazaqstan tarihi pänliridin test siniğini tapşuridu. Män eytqan bolar edim, bu pursätkä päqät häqiqiy mänasidiki bähitlik yaşlar erişäläydu. Sävävi, ular akademiyadä näzäriyäviy bilimgä egä boluş bilän billä Uyğur teatrida ana tilida däris eliş imkaniyitigä erişidu. Çoŋ sän°ätkarlar bilän yanmu-yan jürüp, sähnidä täҗribä toplaydu. Mundaq eytqanda, Uyğur teatrida šsidu, sähnä tilini üginidu. Akademiyani pütärgändin keyin, Uyğur tetriğa äyminip ämäs, işäşlik häm täҗribidin štkän mutähässis süpitidä qädäm täşrip qilidiğan bolidu.
Yezivalğan Şämşidin AYuPOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ