Adämlärgä yahşiliq qilişqa yaralğan

0
184 ret oqıldı

«Uyğur avaziniŋ» štkän sanida hälqimizgä tonulğan metsenat Dilmurat Kuziev häqqidä yezilğan maqalini oqup nahayiti hoşal boldum. Uniŋ tuğulğan küni munasiviti bilän yezilğanliğinimu çüşändim. Muällipi toğra eytidu. Undaq adämlärni häqiqätänmu tirigidä qädirläyli. Dilmurat Pirmähämmät oğlini şähsän män adämlärgä yahşiliq qiliş üçün yaralğan insan, däp tonuymän. İlgiri uniŋ qilivatqan işlirini sirttin küzitip jürgän bolsam, hazir bevasitä uniŋ bilän hämkarliqta paaliyät elip berivatimän desämmu bolidu.Meniŋ Dilmurat akiniŋ kšpçilikkä namälum yänä bir qiri häqqidä eytqum käldi. Ägär yadiŋlarda bolsa, u 2002-jili Qur°an Kärimni kirillitsa yeziğida šz mäbliğigä näşir qilğuzup, häqsiz tarqatti. Ötkändä uniŋ yänä bir mehir-sahavätlik işni šz hšddisigä alğanliğini aŋlap bäk hoşal boldum. «Mir» näşriyatida uyğur tilida däsläpki qetim Qur°an täpsirisiniŋ 1-tomi yoruq kšrdi vä kšpçilikkä häqsiz tarqitildi. U «Täpsir җävhärliri» däp atilidu. Bu kitap tarihta däsläpki qetim uyğur tilida yoruq kšrüvatidu. Toqquz tomdin ibarät mäzkür kitapni tonulğan islamşunas Muhämmät Yüsüp 20 jil mabayinida izdinip, Kurtubi, Tabari, ibn Kasir, Şeravi qatarliq duniyağa tonulğan alimlarniŋ täpsirlirini paydilanğan halda täyyarlap çiqiptu. Täpsir – bu Qur°an Kärimniŋ uttur tärҗimisi ämäs, bälki uniŋda här bir ayätniŋ mänasi täpsiliy çüşändürülgän. U nemä üçün vä nemä häqqidä eytilğan? Bu hildiki soallarğa äynä şu täpsirlärdin eniq җavap elişqa bolidu.
Älvättä, kitap oquğuçilar arisida käŋ җämiyätlik pikir hasil qilip, uniŋ davamini kütüvatqanlar nahayiti kšp. Buniŋdin Dilmurat Pirmuhämmät oğliniŋmu häviri bar ekän. Yeqinda u näşriyatimizğa «Täpsir җävhärliriniŋ» ikkinçi vä üçinçi tomini äkelip tapşurdi. Şu çağda jürigidin çiqqan qimmätlik sšzlirini aŋliğinimda, uniŋ insanpärvärligigä yänä bir qetim kšz yätküzdüm.
Kitap bügün -ätä näşirdin çiqiş aldida turidu.
Һelimu yadimda, täpsirniŋ däsläpki tomi yoruq kšrgändä bizni, Dilmurat akiniŋ rähbärligidiki väkillärni, Baş mufti Serikbay Oraz qobul qildi. Şu vaqitta Baş mufti «Bu – uyğur vä qazaq hälqiniŋ tarihida mukämmäl yezilğan birdin-bir häm tunҗa täpsirdur» dedi vä Dilmurat akiniŋ qolini elip, uniŋğa minnätdarliğini izhar qildi. Buni män yalğuz bir adämgila ämäs, pütün bir millätkä eytilivatqan minnätdarliq däp çüşändim.
Mänmu pursättin paydilinip, Dilmurat akini kollektivim namidin tuğulğan küni bilän sämimiy täbrikläymän. İşiğa utuq, ailisigä hatirҗämlik tiläymän.

Älişer HÄLİLOV.
«Mir» näşriyatiniŋ mudiri

Bälüşüş

Javap qalduruŋ