Kämtar insan

0
93 ret oqıldı

Dehan Ğäyrät – bağ Ösäkniŋ oŋ qirğiğiğa җaylaşqan yär-süyi älväk, bärikätlik, baraqsan yezilarniŋ biri. Hälqimu äzäldin iҗil-inaq, mehnätkäş, tirişçan, tädbirçan, iҗatkarliq hususiyätliri bilän päriqlinidu. Şuŋlaşqa jutta ataqliq dehanlar, bağvänlär, täşkilatçilar, ziyalilar yetilip çiqqan. Ularniŋ qatarini keyin uruş jilliriniŋ baliliri toluqturdi. Şularniŋ biri – kšpkä tonulğan Һakim İsmayilov.
Һakim mäzkür jutta 1938-jili 1-sentyabr'dä tuğulğan. Uniŋ bilän bir jutluq bolmisaqmu, iş babida arilişip jürüp, yeqin ağinilärdin bolup kättuq, munasivitimiz hazirmu üzülmidi, pat-pat uçrişip, didarlişip turimiz. Bayqiğinim, u äsli täbiitidin kämtar insan, mahtiniş, täkäbburluq vuҗudiğa yat närsä, oşuq gäp-sšznimu yaqturmaydu, ayrim ärzimäs talaş-tartişlarğimu arilişip kätmäydu. Muhim mäsililärdä bolsa, çättä qalmay, šziniŋ halisanä pikir-täklivini izhar qilidu. Moşu täräpliri uniŋ häqiqiy ziyaliy süpätlirini ipadä qilip turğandäk bilinidu.
Һakimniŋ dadisi İsrayil aka İsmayilov ataqliq dehanlar vä bağvänlär qatarida tilğa elinatti. Uni jutdaşliri “bizniŋ agronom” däp atişattekän. İsrayil aka štkän äsirniŋ ottuzinçi jilliri moşu jutta “Dehanğäyrät” yeza egiligi artelini qurğan yättä kişiniŋ biri bolğan. Uniŋ äzaliri çapsan kšpiyip, kšp štmäy, kolhozğa aylinidu. U jilliri egilikniŋ dehançiliğida gürüç šstürüş yetäkçi ziraättin hesaplinatti. Uniŋdin İsrayil aka mol hosul yetiştürüp, ismi tävägä tonuldi. Nahiyälik “Kolhozçilar avazi” gezitiniŋ 1951-jili 29-iyun' eyida çiqqan sanida täҗribilik dehanniŋ iş-täҗribisi toğriliq maqalä berilgän ekän, uniŋda: “Һäqiqättimu İsmayil bovay täҗribilik dehan – gürüşçi. Kolhozlar çoŋaytilğandin keyin Dmitrov (ilgärki Dehan Ğäyrät) kolhozi “Stalin-birlik” kolhoziniŋ bir brigadisi bolup qaldi.
Bu jili bu brigada 100 gektar mäydanğa agrotehnikiliq täläplär asasida gürüç terip šstürüvatidu. İsrayil bovay moşu brigadiniŋ gürüç agronomi väzipisini atquruvatidu. U gürüçni sapaliq pärviş qilip, uniŋ här gektaridin ottura hesap bilän 50 tsentnerdin hosul elişni mähsät qilivatidu…”, däp yezilğan ekän.
Şu jili İsrayil aka 65 yaşqa kirgän bolsimu, qutluq kätminini taşlimay, rekordluq hosul elişqa qol yätküzgän. Moskvağa Pütkülittipaqliq häliq egiligi muvappäqiyätliri kšrgäzmisigä ävätilip, uniŋ altun medalini taqap, jutiğa çoŋ täsiratlar bilän qaytqan ekän.
Һakimniŋ apisi Һurunsahan ana tegi-täkti Älahan Sultanniŋ ävlatliridin bolidu. U yaqmu etizlarda tär tšküp işläp, egilik ihtisadiniŋ yüksilişigä munasip ülüşini qoşqan. Ata-ana ästaidil ämgäk qilişi bilän billä quvnaq ailisidä duniyağa kälgän üç pärzändiniŋ tärbiyisigimu çoŋ etivar bärdi.
Şularniŋ biri Һakim yezidiki yättä jilliq mäktäpni tamamlap, andin şähärdiki Molotov (hazirqi İ.Altınsarin) namidiki qazaq ottura mäktividä oquşini davamlaşturdi. Uni 1956-jili muvappäqiyätlik tamamlap, Almuta şähiridiki QazPİniŋ tarih vä filologiya fakul'tetiniŋ uyğur bšlümigä oquşqa çüşti. Studentliq dävir Һakimniŋ hayatidimu šçmäs iz qaldurdi. U beğubar yaşliqniŋ vaqitliq häväslirigä ägişip, vaqtini boşqa štküzgini yoq. Tirişip oqup, izdändi, institutniŋ җämiyätlik işliriğimu paal qatnaşti. Mäzkür bilim därgahini muvappäqiyätlik tamamlap, jutiğa kälgändin keyin, yaş kadrni nahiyälik maarip bšlümi Çuluqay säkkiz jilliq mäktivigä ilmiy mudir vä ustazliq hizmitigä ävätidu. Җavapkärlikni çoŋqur his qilğan u däsläpki künlärdinla yaş ävlatqa ätrapliq bilim vä aŋliq tärbiyä beriş yolida җoşqun ilham bilän işläydu. Muällimlärgä bolğan täläpnimu küçäytidu. Çuluqay mäktividiki yahşi işlar tilğa elinip, Һ.İsmayilovniŋ ismimu tonuluşqa başlaydu. Şu yärdin u nahiyälik partiya komitetiniŋ apparatiğa işqa täklip qilinidu, däsläp instruktorluq hizmitini atquridu.
Nahiyälik partiya komitetida işläş җäriyanida Һakim adämlär bilän munasivät qiliş, kadrlarni tärbiyiläş, ularğa ğämhorluq qiliş vä başqimu kšp närsilärni ügändi, täҗribä toplidi, işqa bolğan җavapkärlikni vä adämlärgä degän diqqätni tehimu çoŋqur säzdi. Öz işini täläplär däriҗisidä atqurğan Һ.İsmayilovqa kšp štmäy säyasiy maarip kabinetini başquruş tapşurulidu. Buniŋdimu u iҗadiy iş elip bardi, җay-җaylardiki başlanğuç partiya täşkilatliri katipliri bilän munasivätni mustähkämläp, ahali arisida säyasiy-täşviqat işlirini yahşilaş yšnilişidä talay izgü işlarni ämälgä aşurdi. Moşu lavazimda üç jil işligändin keyin Һakim nahiyä rähbärliginiŋ täklivi bilän şähärdiki Kirov (hazirqi H.Һämraev) namidiki uyğur ottura mäktivigä mudirliqqa ävätilidu. Mäzkür mäktäptimu oqutuş-tärbiyäviy, täşkiliy işlirini yahşilaş yolida muhim mäsililärni häl qilip, mäktäp paaliyitini yahşilaşqa šz ülüşini qoşti. İkki jildin keyin u yänä nahiyälik partiya komitetiğa işqa yštkäldi. Һakim 1979 – 1987-jilliri nahiyälik partiya komissiyasiniŋ räisi, andin keyin tärğibat vä täşviqat bšlümi başliği hizmätlirini şäräplik atqurup, täҗribilik ideologlar qatarida ismi tilğa elinidu.
Öziniŋ işbilärmänligini vä täşkiliy qabiliyitini kšrsätkän Һakim İsmayilov 1987-jili ataqliq räis N.Golovatskiy rähbärlik qilivatqan “Oktyabr'niŋ 40 jilliği” kolhoziniŋ Eltay, Trudpahtiliq, Ämgäkçi, Kiçik Çiğan vä Suptay yezilirini šz içigä alidiğan Orta yeza keŋişi iҗraiy komitetiniŋ räisi hizmitigä ävätilidu.
Һakimniŋ bu yärdiki yezilarni mädäniy-iҗtimaiy yüksäldürüşniŋ ikki miŋinçi jillarğiçä bolğan dävirgä beğişlanğan programmisini orunlaşqa säpärvär bolğan päytkä toğra käldi. Uniŋda egilikniŋ yeŋi märkizi – “Yaşlar” şähärçisidä Mädäniyät vä sport saraylirini, 1176 orunluq yeŋi mäktäp, 140 orunluq bağça, internat, monça, ikki qävätlik turuşluq šylär, soda märkizi, Ämgäkçi, Kiçik Çiğan, Süptay yezilirida ottura mäktäp, mädäniyät šyliri, turuşluq šylär, issitiş qazanliri vä başqilarni seliş kšzdä tutulğan edi. Buniŋdin başqa egiliktä “Salamätlik”, “Ğämhorluq” programmiliri işlinip çiqip, ämälgä aşuruluvatatti. Bularğa yetärlik miqdarda mäbläğmu bšlüngän. Mundaq eytqanda, yeza keŋişi üçün iş yetärlik edi. Orta yeza keŋişi rähbärligi šz paaliyitini äynä şu programmilarda nişanğa elinğan bärpakarliq işlarni ämälgä aşuruşqa qaritişni bildi. Nätiҗidä Һ.İsmayilov işligän jilliri moşu quruluşlarniŋ kšpçiligi qäd kštirip, paydilinişqa berildi. Şundaqla yezilarda bäş tibbiy punkti, bäş bağçä, bir yeza ambulatoriyasi, üç Mädäniyät šyi, altä kitaphana, on yättä dukan ahaliğa hizmät kšrsätti. Һal-oqiti tšvän aililärgä, pensionerlarğa kolhoz täripidin maddiy yardäm berilip turdi. Һär jili onliğan kolhozçilar häqsiz berilgän yollanmilar bilän härhil, kurort-sanatoriylarda däm aldi.
Şunimu eytip štüş kupayä qiliduki, şu jilliri kolhoz rähbärligi täripidin Bilal Nazim ottura mäktivi benasini seliş vä şairğa yadikarliq ornitiş üçün kolhoz territoriyasidin yär aҗritilip berildi. Bu izgü işta yeza keŋişi räisiniŋmu ülüşi bar.
Һakim İsmayilov moşundaq härtäräplimä paaliyät elip berivatqanda zaman šzgärdi, Keŋäş İttipaqi parçilinip, Qazaqstanmu mustäqillikkä egä boldi. Säyasät, härikät, tirikçilik başqiçä tüs aldi. Egiliklär, karhana, mähkimilär paaliyätlirini tohtitip, hämmä sahalarda şähsiyläştürüş җäriyanliri ovҗ aldi. İşläpçiqiriş kooperativliri, dehan egilikliri, şirkätliri, birläşmilär, kiçik karhanilar vä başqilar şäkillinip paaliyät-tirikçiliklirini başlidi, qalaymiqançiliq, eğirçiliqlar yüz bärdi. Biraq yeza keŋäşliriniŋ paaliyätliri üzülgini yoq, päqät başquruş usullirida qismän šzgirişlär bolup, hoquqliri käŋäydi, işliri kšpäydi, җavapkärligi küçäytildi. Oçuğiraq eytqanda, burunqi egilik başqarmisi, partiya, komsomol, käspiy ittipaq täşkilatliri atquridiğan iş-väzipilärniŋ hämmisi yeza okrugi hakiminiŋ zimmisigä çüşti. Şu jilliri Һ.İsmayilov Çoŋ Çiğan yeza okruginiŋ hakimi bolup saylanğan edi. Okrug territoriyasidä Çoŋ Çiğan, Kiçik Çiğan, Qiriqquduq, Aqqänt yeziliri, tšrt işläpçiqiriş kooperativi, ikki җavapkärligi çäklängän şirkät, “Jibek jolı” işläpçiqiriş zavodi, ikki MTS vä başqimu işläpçiqiriş orunliri bar edi. Äynä şularğa rähbärlik qilip, täläp-ehtiyaҗlirini qanaätländürüp, halisanä hizmät kšrsitiş zadi yenik ämäs edi. Başquruş işlirida täҗribisi mol Һ.İsmayilov mäzkür okrug paaliyitini җanlandurup, kšpligän izgü işlarni ämälgä aşurdi. Yeza ahalisiniŋ küç-quvitini җumhuriyät Prezidenti N.Ä. Nazarbaev täripidin alğa sürülgän uluğvar väzipilärni ämälgä aşuruşqa säpärvär qilip, mälum utuqlarğa qol yätküzdi, okrug yahşilar qatarida tilğa elindi.
Һakim hazir Almutida yaşaydu. Biraq hazir vapadar räpiqisi, peşqädäm ustaz Kamiläm Quddus qizi arimizda yoq, u yaqniŋ hayattin štkinigimu helä jil boldi. Biraq çiriği šçmidi, Һakim pärzäntliri, nävriliri vä qerindaş-tuqqanliri bilän märhumni hatiriläp turidu.

Abdukerim TUDİYaROV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ