Uyğurşunasliqqa qoşqan tšhpisi zor

0
219 ret oqıldı

(Tarihçi-alim Äkräm Änvärovniŋ tuğulğininiŋ 70 jilliğiğa dair)

Һayat bolsa, qazaqstanliq tarihçi alim Äkräm Änvärov 70 yaşqa tollattekän. U aliy käspiy täyyarliği bar, bilimlik vä kšp ämgäk qilğan, amma, ayrim säväplärgä bola, šziniŋ ilmiy iqtidarini toluq kšrsitilmigän häm tätqiqatlirini käŋ ammiğa tonutalmiğan uyğur alimliriniŋ qatariğa kiridu.
Äkräm Änvärov 1948-jili Ğulҗa şähiridä duniyağa kälgän. U 1959-jili ailisi bilän Qazaqstan diyariğa kšçüp çiqidu. Yeŋi yärgä kšçüp çiqqanlar qatarida ularmu däsläp kšp qiyinçiliqlarni tartidu. Päydin-päy yeŋi muhitqa üginişkä başlaydu. Änvärovlar ailisi Almutiğa orunlişidu.
1967 – 1969-jilliri härbiy borçini štäp kälgändin keyin Äkräm Änvärov Keŋäş İttipaqidiki ätivaliq hesaplinidiğan Leningradtiki M.Lomonosov namidiki universitetqa oquşqa çüşidu. U şäriqşunasliq fakul'tetiniŋ hind tili mutähässisligini tallaydu. Äkräm šzimu qariqumçaq, hindlarğa ohşap ketidiğan. Ailisiniŋ maddiy yardäm beriş imkaniyiti bolmiğaçqa, Leningradta oquş vä yaşaş qiyin edi. Şuŋlaşqa Äkräm oquş bilän billä ämgäk qilidu. Studentliq hayat uni tavlaydu häm keläçäktä yahşi mäktäp bolidu. Şu jilliri u Ekaterina degän qizğa šylinidu.
Mälumki, Leningrad aliy oquş orunliri bilim beriş җähättin dayim küçlük bolğan. Şäriqşunasliq sahasida leningradliq alimlar yetäkçi orunlarni egilätti. Moskvaliq şäriqşunas alimlar zamaniviy Şäriq җämiyätlirini tätqiq qilatti häm ideologiya vä säyasätkä yeqin bolatti. Leningradliq alimlar bolsa, Şäriqniŋ tilini, qedimiy tarihini vä mädäniyitini üginätti. Şäriqşunasliqniŋ Leningrad mäktiviniŋ mana moşu alahidiligi Äkräm Änvärovniŋ ilmiy tätqiqatlirida šz äksini tapti. U hind vä sanskrit, ingliz tillirini, qedimiy Һindstanniŋ tarihini üginidu. Ändi uniŋ ana tilini vä äräp grafakisini bilişi şäriqşunasliqniŋ yänä bir muhim sahasi — türkşunasliqqa yol açti.
Universitetni tamamliğandin keyin Äkräm Änvärov Almutiğa qaytip käldi. 1979-jili u Ç.Välihanov namidiki tarih, etnografiya vä arheologiya institutiniŋ şäriqşunas bšlümigä işqa orunlişidu. Uyğur şäriqşunas mutähässisniŋ Pänlär akademiyasigä kälgänligi Tilşunasliq instituti yenidiki akademik Ğ.Sädvaqasov rähbärligidiki Uyğurşunasliq bšlümi näzäridin sirt qalmaydu. Şundaq qilip, 1982-jili etnograf vä tarihçilar topiniŋ rähbiri G.İsqaqovniŋ täklivi bilän Uyğurşunasliq bšlümigä işqa käldi.
Täkitläş lazimki, G.İsqaqov härhil mähkimilärdä işlävatqan uyğur tarihi vä etnografiyasi bilän şuğullinivatqan tätqiqatçilarni bir yärgä jiğişqa kšp küç çiqardi. Äkräm Änvärovtin taşqiri Uyğurşunasliq bšlümigä җumhuriyätlik mirasgahta işlävatqan etnograf Risalät Kärimova täklip qilindi. Şundaqla Taşkänt dšlät universiteti Şäriq fakul'tetiniŋ hitay bšlümini tamamliğan Sultan Rozibaqiev vä moşu qurlarniŋ muällipimu işqa käldi.
Sanskrit, hind vä ingliz tillirini bilişi Äkräm Änvärovniŋ ilmiy tätqiqatliriniŋ yšnilişini eniqlap bärdi. U Şärqiy Türkstanda tepilğan hind-evropa tilliridiki qedimiy yazma mänbälärni, qedimiy uyğur tilidiki yadikarliqlarni tätqiq qilişqa başlidi. Äkräm Şärqiy Türkstanniŋ budda ädäbiyatini, şuniŋ içidä Turpanda tepilğan uyğur mätinlirini yahşi bilätti. Şuŋlaşqa Turpan İdiqutiniŋ tarihini (İH –Hİİİ äsirlär) tätqiq qilmaqçi edi. Amma 1986-jili Uyğurşunasliq instituti täşkil qilinğandin keyin uniŋda Leningradta ilmiy stajirovkida boluş imkaniyiti päyda bolidudä, namzatliq dissertatsiyasiniŋ mavzusini šzgärtişkä toğra kelidu. Qedimiy uyğur mätinliri asasida Turpan uyğur hanliğiniŋ tarihini tätqiq qiliş qiyin mäsilä edi. Uniŋ üçün kšp ämgäk vä vaqit häm tätqiqat üçün nurğun mätinlär täläp qilinatti. SSSR Pänlär akademiyasi Şäriqşunasliq instituti Leningrad bšlüminiŋ qolyazmilar fondida Turpandin kältürülgän nurğun uyğur qolyazmiliri saqlinivatatti. Amma ularniŋ kšp qismi turmuş vä yuridik hšҗҗätlär häm diniy ädäbiyat edi. Uyğur dšlitiniŋ säyasiy tarihi toğriliq mänbälär az edi. Uniŋdin taşqiri Äkräm namzatliq dissertatsiyani yezişqa qiriq yeşida kirişti. Şu säväptin ataqliq türkşunas alim S.Klyaştornıy uniŋğa yänä bir mavzu — 1812 – 1900-jillar ariliğida Şärqiy Türkstanni tätqiq qilğan ingliz vä hind säyahätçiliriniŋ ämgäklirini tätqiq qiliş täklivini beridu.
«İstoriya izuçeniya Vostoçnogo Turkestana angliyskimi i indiyskimi puteşestvennikami (1812 – 1900gg.)» mavzusidiki namzatliq dissertatsiyasini Ä.Änvärov S.Klyaştornıyniŋ rähbärligidä yazidu. Dissertatsiyani 1992-jili Rossiya Pänlär akademiyasiniŋ Sankt-Peterburg şšbisidä (hazir Rossiya Pänlär akademiyasi Şäriq qolyazmilar instituti) utuqluq himayä qildi. Räsmiy opponentliri hindşunas M.Vorob'eva-Desyatovskaya vä etnograf V.Kurılev boldi.
Ä.Änvärov dissertatsiyalik işida ingliz vä hind säyahätçiliriniŋ Şärqiy Türkstanni tätqiq qiliş paaliyiti vä ularniŋ utuqlirini, moşu җayni tätqiq qilişta ingliz vä hind säyahätçiliriniŋ rolini tätqiq qildi.
Ä.Änvärov šziniŋ ilmiy işida ingliz vä hind säyahätçiliriniŋ Şärqiy Türkstanni tätqiq qilişiniŋ asasiy yšnilişlirini eniqlap bärdi. Bu җäriyanniŋ asasini Ost-Һind kompaniyasiniŋ hadimi, uzun vaqit davamida transgimalay dšlätliridä säyahättä bolğan U.Murkroft salğan. Uniŋ täşäbbusi bilän 1812 – 1813-jilliri hind Mir İzzät Ulliniŋ Şärqiy Türkstanğa säpiri uyuşturulidu. Däsläpki basquçta bu yärdä bolğan häm bay materiallarni qaldurğan U.Murkroft vä hind Hadji Ahmed Şah boldi. 1950-jilliri bolsa, üç aka-uka nemislar – Şlanginveytlar bolğan, ular Qäşqäriyani tätqiq qilğan. Äkräm Änvärovniŋ eniqlişiçä, däsläpki basquçta Şärqiy Türkstanni tätqiq qiliş Ost-İndiya kompaniyasi täripidin uyuşturulğan ekspeditsiyalärniŋ ähbarat toplişi bilän harakterlinidu. Bu päyttä kompaniyadä Qäşqäriyagä qiziqiş az edi. Çünki HİH äsirniŋ birinçi yerimida qeliplaşqan tarihiy ähval vä geografiyalik şaraitlar Büyük Britaniyaniŋ Qaraqorumniŋ şimalidiki territoriyalärgä täsirini tarqitişqa imkaniyät bärmätti.
İngliz-hind säyahätçiliri täripidin Şärqiy Türkstanni çoŋqur tätqiq qiliş 1860 – 1876-jillarğa toğra kelidu. Buniŋğa Һindstanda vä Şärqiy Türkstanda yüz bärgän vaqiälär türtkä boldi. 1857 – 1858-jilliridiki sipay qozğiliŋi Һindstandiki Ost-kompaniyaniŋ hakimiyitini ğulatti häm hakimiyät London hškümiti tayinlaydiğan vitse-korol'niŋ qoliğa štti. Ändi Şärqiy Türkstanda 1860-jillarniŋ otturisida partliğan Tsin imperiyasigä qarşi qozğilaŋ aqivitidin Qäşqäriyadä Yaqupbäk rähbärligidiki Yättişär dšliti päyda boldi. Moşu vaqiä bolsa, ingliz-rus qarimu-qarşiliğini Şärqiy Türkstan territoriyasigä yštkidi. Yeŋi şaraitta Britaniya Һindstanida transgimalay dšlätlirini, şuniŋ içidä Qäşqäriyani tätqiq qilidiğan, Һindstan çoŋ trigonometriyalik hizmiti vä Bengal Aziya җämiyiti, Korol' geografiyalik җämiyitiniŋ işlirini uyğunlaşturidiğan täşkilatlar täşkil qilindi. Qisqa vaqit içidä, yäni 1860 – 1869-jillar ariliğida Şärqiy Türkstanğa ilmiy vä soda-ihtisadiy mähsätlär bilän ondin oşuq ekspeditsiyalär uyuşturulidu. Ularğa Muhamed Hamidniŋ (1863-j.), U.Djonsonniŋ (1865-j.), 1868 – 1869-jillardiki R.Şouniŋ, Mirza Sudjiniŋ, G.Heyuordniŋ, D.Forsaytniŋ ikki missiyasiniŋ (1870 vä 1873- jj.) säyahätlirini kirgüzüşkä bolidu. Moşu säyahätlär davamida yärlik häliq — uyğurlarniŋ urpi-adätliri, än°äniliri, Qäşqäriyadiki säyasiy vaqiälär, šlkä geografiyasi, iҗtimaiy-ihtisadiy ähvali häqqidä bahaliq materiallar toplandi. Moşu materiallar asasida Ä.Änvärov säyasiy vaqiälär turğusidin Britaniya Һindstaniniŋ Yättişär, Rossiya vä Tsin imperiyasi bilän bolğan härbiy, diplomatiyalik, soda munasivätlirini tätqiq qildi.
Ä.Änvärov šziniŋ dissertatsiyasiniŋ ahirqi qismida 1876 – 1900-jillar ariliği (Yättişär dšliti ğuliğan vä Şärqiy Türkstanda Tsin hakimiyiti orniğan päyt) boldi. Bu basquçtimu ingliz säyahätçiliri 1884-jili Şärqiy Türkstan Tsin imperiyasiniŋ tärkivigä «Şinҗaŋ» degän nam bilän kirgüzülgän territoriyani tätqiq qilişni davamlaşturidu. İngliz säyahätçiliriniŋ tätqiqatliri Qäşqäriyadä Rossiyaniŋ pozitsiyasi küçäygändä vä Britaniya Һindstaniniŋ munasivätliri aҗizlaşqanda jürgüzüldi. Moşu päyttä Şärqiy Türkstanğa N.Elayas (1879, 1885-j.), A.Keri vä A. Dal'geyş, (1885-1886-j.), F.Yanghazbend (1889 – 1891-j.), G.Bauer, M.Konvey (1892-j.), G.Lansdel, G.Litteldeyl (1893-j.), B.Klayv (1895-j.), G.Dizi, R.Kobbold (1897 – 1899-j.) säyahätkä barğan. Bu säyahätlärniŋ hämmisi Ä.Änvärov täripidin çoŋqur tätqiq qilindi. Alimniŋ pikriçä, HİH äsirniŋ ahiriğiçä inglizlar Şärqiy Türkstanğa munasivätlik umumiy bir säyasätni şäkilländürmigän. Buniŋğa Britaniyaniŋ Şärqiy Türkstanğa munasivätlik säyasitini täyyarlaydiğan birnäççä märkäzlärniŋ (London, Kal'kutta, Sankt-Peterburg vä Beҗin) boluşi kaşila boldi. Ular imperiya mänpiyätlirini šz nuqtäiy näzärliri turğusidin çüşinätti.
Ä.Änvärovniŋ tätqiqatliri Şärqiy Türkstanğa bolğan säyahätlär bilän şuğullanğan alimlarniŋ çoŋ qiziqişini päyda qildi. Uniŋ materialliri «Vostoçnıy Turkestan glazami evropeyskih puteşestvennikov» (Alma-Ata 1991-j.) kitaviniŋ ikkinçi babida («Pervıe puteşestviya iz Britanskoy İndii v Vostoçnıy Turkestan», 22 – 43-b.) paydilinilğan.
Namzatliq dissertatsiyani himayä qilğandin keyin Ä.Änvärov ilmiy-tätqiqat institutlirida işlidi. Uniŋ ilmiy paaliyiti Uyğurşunasliq instituti bilän çämbärças bağliq. Mäzkür institutta u uyğurlarniŋ tarihi vä etnografiyasi bšlümidä işlävatqan päytidä, uyğurlar tarihi boyiçä kollektivliq layihilärgä paal qatnaşti.
Uyğurşunasliq instituti yepilğandin keyin u oqutquçiliq bilän şuğullandi. Almutidiki birnäççä aliy oquş orunlirida däris bärdi. Һindşunas alim süpitidä Qazaqstandiki Һindstan älçihanisi bilän yeqin munasivättä boldi. Şundaqla Һindstanda ilmiy stajirovkida bolup, HHҖ ŞUARni tätqiq qilidiğan professor Kul'buşan Varik bilän yahşi munasivätlär ornatti.
Äkräm Änvärov nahayiti çoŋqur bilimlik, Şärqiy Türkstanniŋ qedimiy vä ottura äsirlärdiki tarihini yahşi bilidiğan, qedimiy tillardiki yazma mänbälärni oqalaydiğan alim edi. Uniŋ namzatliq dissertatsiyasi äŋ asasiy ämgigi bolup qaldi. Äsär uniŋ ayrim qisimlirini maqalä süpitidä näşir qildi. Äpsus, alaytän kitap süpitidä çiqirişqa ülgirälmidi. Alim 60 yaşqa tolmay duniyadin štti. Päqät 2013-jili Uyğurşunasliq märkizi «Velivay Ahun ävlatliri» täşäbbuskar topiniŋ hamiyliğida näşir qildi.
Äkräm ikkimiz yaş ariliği çoŋ bolsimu yahşi arilişip šttuq. Һär ikkimiz şäriqşunasliq mutähässisligini talliduq, uyğurşunasliqqa 1980-jilliri, yäni bu pän täräqqiyat yoliğa çüşkändä kälduq. Һär ikkimizniŋ ustazi ataqliq türkşunas alim S.Klyaştornıy boldi. Şundaqla bizni uyğur tarihiğa bolğan qiziqiş, uni tätqiq qilişqa ülüş qoşuş mähsiti biriktürgän edi. Biz Qazaqstanda uyğurşunasliq päniniŋ güllängän päytiniŋ guvaçisi bolduq. Moşuniŋda Äkräm Änvärovniŋmu ämgigimu zor däp hesaplaymän.

Ablähät KAMALOV,
tarih pänliriniŋ
doktori.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ