Prezident Qarağanda vilayitidä boldi

0
46 ret oqıldı

Ötkän häptidä Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Qarağanda vilayitidä iş babidiki säpärdä boldi.Prezident birqatar ob°ektlarni ziyarät qilip, Qarağanda vilayitini täräqqiy ätküzüş mäsililiri boyiçä keŋäşmä štküzdi.
Dšlät rähbiri däsläp “Maker” ҖÇYniŋ Qarağanda maşina yasaş zavodini ziyarät qildi. Bu yärdä Nursultan Nazarbaev zamaniviy robotlaşturulğan җabduq vä avtomatlaşturulğan başquruş sistemisi bilän täminlängän yeŋi zavodniŋ işläpçiqiriş җäriyani bilän tonuşti.
Bu yärdä şundaqla Prezidentqa vilayättä investitsiyalik layihilärni ämälgä aşuruş planliri toğriliq ähbarat berildi vä “Korporatsiya Kazahmıs” ҖÇY tonuşturuldi.
Nursultan Nazarbaev karhana kollektivi vä Qarağanda dšlät tehnikiliq universitetiniŋ studentliri bilän sšhbätläşti.
Andin keyin Dšlät rähbiri “Qarağanda farmatsevtika kompleksi” ҖÇYni ziyarät qildi. Yeŋi җabduqlar bilän täminlängän kompleks layihidiki quvätkä çiqqanda jiliğa 4 million quta biotehnologiyalik dora-därmäk işläp çiqiridu.
Uniŋdin taşqiri Dšlät rähbirigä regionda salamätlikni saqlaş sistemisini räqämläştürüşniŋ vä moşu sahada dšlät-hususiy şeriklik layihilirini ämälgä aşuruşniŋ ketip berişi toğriliq doklad qilindi.
Nursultan Nazarbaev şundaqla Qarağandiniŋ yeŋi märkizi quruluşiniŋ ketip berişi bilän tonuşti, turuşluq massiv selinivatqan uçastkini kšzdin käçürdi. Dšlät rähbirigä şähärni täräqqiy ätküzüş dairisidä turuşluq šy vä iҗtimaiy ob°ektlar quruluşiniŋ ketip berişi vä nätiҗiliri toğriliq ähbarat berildi.
Prezidentqa “Nwrlı jer” vä “Nwrlı jol” programmilirini ämälgä aşuruşniŋ, җümlidin Qapçağay – Burabaytal – Balhaş yoliniŋ quruluşi vä vilayät içidiki yollarni rekonstruktsiya qiliş nätiҗiliri toğriliq doklad qilindi.
Dšlät rähbiri andin keyin şähärlik Dostluq šyini ziyarät qilip, yärlik etnomädäniyät birläşmilärniŋ paaliyiti bilän tonuşti, region җamaätçiligi bilän uçrişip, Qarağanda vilayitiniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyati boyiçä keŋäşmä štküzdi.
Nursultan Nazarbaev Qarağanda vilayitiniŋ hakimi Erlan Qoşanovniŋ dokladini tiŋşap vä җamaätçilik väkilliri bilän sšhbätlişip, regionniŋ ihtisadiy šsüşini täminläş boyiçä birqatar muhim väzipilärni häl qilişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
Dšlät rähbiri şundaqla karhanilarniŋ ahaliniŋ turmuş şaraitini yahşilaş üçün iҗtimaiy җavapkärligi toğriliq äslitip štti.
Nursultan Nazarbaev şuniŋ bilän birqatarda dšlät hizmätlirini räqämläştürüş işini җanlanduruşni, Qarağandiniŋ uzaq muddätlik täräqqiyat strategiyasini vä uni ämälgä aşuruş boyiçä “yol häritisini” işläp çiqişni tapşurdi.
Prezident uniŋdin taşqiri dšlät-hususiy şeriklikniŋ yeŋi layihilirini täyyarlaşnimu tapşurdi.
Nursultan Nazarbaev Bäş iҗtimaiy täşäbbusni ämälgä aşuruş mäsililirigä ayrim tohtilip, ularniŋ lazimliq däriҗidä ämälgä aşuruluşini täminläşni tapşurdi.
Region turğunlirini içidiğan süpätlik su bilän täminläş Prezident keŋäşmidä kštärgän muhim mäsililärniŋ biri boldi. Dšlät rähbiri kältürgän mälumatlarğa qariğanda, vilayättä yeza ahalisiniŋ päqät 55 payizila içidiğan su bilän täminlängän. Region rähbärligigä Һškümät bilän birliktä moşu problemini häl qiliş tapşuruldi.
Nursultan Nazarbaev ahirida mämlikättä häliq birligini mustähkämläş işidiki utuqlarğa tohtaldi vä vilayätniŋ täräqqiyatini täminläş üçün barliq dšlät programmilirini ämälgä aşuruşniŋ alahidä muhim ekänligini täkitlidi.
Dšlät rähbiri andin keyin yaş җüplärniŋ neka märasimi štüvatqan yeŋi “Aq saray” Täntänilär sariyini kšzdin käçürdi.
Prezident yeŋidin šylängüçilärni täbrikläp, ularğa bähit-saadät vä ailäviy hatirҗämlik tilidi.
– Qazaqstanda Ailä küni nişanlinidu. Ailä vä balilar kšpligän adämlär üçün bähit. Silärni hayatiŋlardiki şanliq vaqiä bilän täbrikläymän, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Prezident iş babidiki säpiri dairisidä şundaqla qara metall prokatini çiqirişqa ihtisaslaşturulğan Qarağanda vilayitiniŋ çoŋ karhaniliriniŋ biri bolğan “ArselorMittal Temirtau” aktsionerliq җämiyitini ziyarät qildi.
Prezident sortluq prokat çiqiriş tehnologiyaliri bilän tonuşti vä uniŋğa metallurgiya kombinatini täräqqiy ätküzüş planliri toğriliq ähbarat berildi.
Uniŋdin taşqiri Nursultan Nazarbaevqa TETs-1 vä TETs-2 karhanilirini rekonstruktsiya qiliş planliri, şundaqla regionniŋ ekologiyalik behätärligini täminläş boyiçä qararlar toğriliq doklad qilindi.
Dšlät rähbiri bu yärdä karhana işçiliri bilän uçrişip sšhbätläşti.
– Män zavod territoriyasidä alahidä täsiratlar ilkidä boluvatimän. 1958-jili däsläpki qetim moşu zavodniŋ bosuğisidin atliğan edim. U çağda bu yärdä heçnärsä yoq edi. Moşuniŋ hämmisi meniŋ kšz aldimda bärpa qilindi, – däp hatiriliri bilän bšlüşti Prezident.
Sšhbät davamida Dšlät rähbiri kompaniya rähbärligigä şähärliklärniŋ turmuş süpitini aşuruş üçün tiҗarätniŋ iҗtimaiy җavapkärligi toğriliq äslitip štti. Җümlidin Prezident şähärdä meditsina, bilim beriş vä sport ob°ektliriniŋ sanini kšpäytişniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Ämgäk kollektiviniŋ väkilliri Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbuslirini vä mämlikättä ämälgä aşuruluvatqan dšlät programmilirini qollap-quvätläydiğanliğini bildürdi.
Nursultan Nazarbaev uniŋdin taşqiri “Ruhani jaŋğıru” programmisi dairisidä Temirtavda rekonstruktsiya qilinivatqan mädäniyät vä istirahät beğidiki iş nätiҗiliri bilän tonuşti. Dšlät rähbiri byudjettin sirt mäbläğ hesaviğa istirahät beğiniŋ territoriyasidä selinivatqan inşaätlärni kšzdin käçürdi. Şundaqla şähärniŋ štkän äsirniŋ 50 – 60-jilliridiki tarihi toğriliq hekayä qilidiğan teatrlaşturulğan qoyulumni tamaşä qildi.
Dšlät rähbiri bu yärdä šz säpdaşliri vä metallurgiya kombinati boyiçä sabiq käsipdaşliri bilän uçrişip sšhbätläşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ