Büyük mutäpäkkür şair vä filosofniŋ tälimliri

0
292 ret oqıldı

(Yüsüp Has Һaҗipniŋ tuğulğiniğa 1000 jil toluşiğa dair)

Uyğur hälqimu, huddi başqa qedimiy häliqlärgä ohşaş, türlük tarihiy dävirlärdä šziniŋ mol mädäniyät ğäznisini beyitiş bilän billä duniya mädäniyät ğäznisigimu šzigä çuşluq tšhpä qoşqanliği yahşi mälum. Mäsilän, qäğäz — “mädäniyätniŋ neni” däp täriplängän qäğäz käşpiyatida uyğur hälqiniŋ insaniyät mädäniyitigä qoşqan uluq tšhpiliriniŋ biri. Äynä şundaq tšhpilärniŋ yänä biri uyğur hälqiniŋ X äsirdä yaşiğan büyük mutäpäkküri, dšlät ärbabi vä danişmän filosof şairi Yüsüp Has Һaҗipniŋ mäŋgü šlmäs äsiri “Qutadğu bilik” dastanidur.
“Qutudğu bilik” kšp mäzmunluq jirik äsär, uniŋda bähit-saadät, hayat vä etiqat, ählaqiy päzilät, qanun-nizam vä җämiyätni idarä qiliş, härbiy tädbirlär, insaniy qimmät, tibabätçilik, astronomiya, matematika, bilim-märipät qatarliq käŋ dairidiki iҗtimaiy mäsililär üstidiki nuqtäiy näzärlär bayan qilinğan.

I. “Qutadğu bilik” adil qanun bilän dšlät başquruş häqqidä
Yüsüp Has Һaҗip ottura äsirlärdä şäriqtä kšzgä kšrüngän mäşhur qanunşunas vä dšlät ärbabi süpitidä adalätlik qanun-nizamlar kategoriyasini ideologiyalik quruluminiŋ huli hesaplanğan täŋri kategoriyasi bilän bir orunğa qoyup, uniŋ qançilik çoŋ ähmiyätkä egä ekänligini mundaq bayan qilidu:
3463. Adil qanun kškkä bir tüvrük erur,
Buzulsa u qanun asman jiqilur.
3464. Yoq ärsä qanunluq bäglär mubada,
Yättä qat ziminni buzatti Huda.
3461. Qanunluq adil bäg çindin bähit erur,
U bähittin hämmigä näsibä tegur.
Mutäpäkkür Yüsüp Has Һaҗip adalätlik qanunni ämälgä aşurğuçi dšlät rähbirini yahşiliqniŋ namayändisi süpitidä mundaq däydu:
3465. Adil bäg yüzin kšrsä, qutluq bolur,
Savabin tapur häm guna yoqulur.
3466. Adäm bolğinimğa, bilsäŋ, bu zaman –
Säväpçi, yšläkçi maŋa boldi han.
Yüsüp Has Һaҗip dšlätni adalät qanun bilän başquruşni uni gülländürüştiki äŋ asasiy närsä süpitidä alahidä täkitläydu:
2132. Bu dšlät tirigi, huli, bägligi,
Bu ikki närsidur yiltizi – kški:
2133. Biri, häliqqä bärmäk qanundin ülüş,
Biri, hizmät ätkängä bärmäk kümüş.
2134. Qanun birla hälqi sšyünsä turup,
Kümüş bolsa hizmätçi külär kšrüp.
2135. Şu ikkisi bägdin huş bolğan zaman,
Äl rätkä çüşüp, bäg avunur şuan.
2136. Gär qaysi bäg häliqqä qanun bärmisä,
Häliqni küzätmäy, yegänlär yesä.
Yüsüp Has Һaҗip härqandaq qanunniŋ adalätlik vä äksiçä adalätsizlik täräplirini namayän qilip, avam häliqqä siliq-sipayä muamilä qilişni, qanunğa riayä qilmiğanlarni qanun asasida җazalaşni härdayim häliq mänpiyitini kšzläp, häliqniŋ bähit-saaditi üçün adalätlik qanunniŋ boluşiniŋ tolimu zšrür ekänligini qayta-qayta täkitläydu.
5197. Pütün häliq üçün sän bolup mehrivan,
Kiçik çoŋğa adil hšküm qil här an.
5198. Buzulsa häliqniŋ huyi šzgirip,
Turup qattiq, tüzät uni täkşürüp.
5302. Peqir, tul, jitimni qoruğda aman,
Şu çağda bolur çin qanun namayän.
5765. Җahanda bolurkän qanun vä nizam,
Bälgisi kişigä kişilik tamam.
Mutäpäkkür şair vä filosof Yüsüp Has Һaҗip padişaniŋ häliq aldidiki qanuniy mäҗburiyätliri vä hoquqliri, häliqniŋ dšlät aldidiki mäҗburiyätliri bilän hoquqliri, şundaqla birini biri ekspluatatsiya qilişqa hatimä beriş, җämiyätniŋ amanliğini qoğdaş üçün qanun asasida qaraqçilarni, oğrilarni yoqitiş, dšlät ğäznisigä tšlinidiğan seliqni vaqtida tapşuruş ohşaş muhim mäsililär üstidä tohtilip mundaq däydu:
5574. Seniŋdä puhraniŋ häqqi erur üç,
Bu häqni štäsän, heç işlätmä küç.
5576. Biri, toğra qanunni hälqiŋgä bär,
Birin-biri äzmäkni äldin kštär.
5577. Üçinçi, imin qil pütün yollarni,
Yoqatqin qaraqçi vä oğriliqni.
5578. Ötäp bu häliqniŋ häqlirin, keyin –
Özäŋmu äy märdan, häqqiŋ tiligin.
5579. Puhralar üzä bar seniŋ üç häqqiŋ,
Ulardin sora, aç ändi qulağiŋ:
5580. Biri yarliğiŋni äziz tutsalär,
Nemä bolsa tezdin uni qilsalär.
5581. İkkinçi, ğäznä häqqin tosmisa,
Äy märdan, häqni däl çağda tapşursa.
5582. Üçinçi, yeğiğa yeğa bolsalär,
Seni sšygüçini u häm sšysälär.
5583. Ötügän bolursän šzüŋ häqlirin,
Ularmu štügän bolur šz häqiŋ.
5584. Näy uluq, bäg şundaq yürmigi keräk,
Puhramu aşundaq bolmiği keräk.
Mana bu misralardin biz dana Yüsüp Has Һaҗipniŋ aval mäҗburiyät, andin hoquq printsipini otturiğa qoyup, padişa vä hakimiyätniŋ, şundaqla avam häliqniŋ adil qanun-nizamlar aldidiki mäs°uliyiti vä mäjburiyitini nahayiti ätrapliq, mutäppäsäl vä toğra izahlap bärgänligini yaqqal kšrümiz. Äŋ muhimi,“Qutadğu bilik” dastanida hämmä adämniŋ qanun aldida baravär ekänligi nahayiti täntänilik otturiğa qoyulğan.
Mätäpäkkür Yüsüp Has Һaҗip “Qutadğu bilik” dastanida zalimlarniŋ avam häliqqä zulum seliş vä zorluq-zoravanliq härikätlirini qattiq jinayät süpitidä äyipläydu.
Yüsüp Has Һaҗip šz dastanida otturiğa qoyğan dšlätni başquruş vä qanunşunasliqqa dair tälimatlar nahayiti käŋ dairini – dšlät başliği padişa väzir, vä dšlät apparatiniŋ här däriҗilik hadimliriniŋ qanun aldidiki ählaqiy şärtliri, hizmät bäҗirgändä avam häliqqä nisbätän adil, mehrivan, lilla boluş, heçkimgä zulum salmasliq vä hakaza printsiplirini šz içigä alğan. Muällip bu dana äsäridä ottura äsirlär qanunşunasliğiniŋ nahayiti muhim ähmiyätlik qanun-nizam dästürini namayän qilğanliğini kšrümiz. Yüsüp Has Һaҗip šziniŋ adil-adalätlik qanun-nizamlar asasida dšlät başquruşniŋ mundaq ratsional, iҗabiy qanunşunasliq kšzqaraşliri moşu ottura äsirlär dävridä Evropida tehi mümkin bolmiğan yüksäk juquri säviyä yaratqanliğini qäyt qiliş orunluqtur.
II. “Qutadğu bilik” ädäp-ählaq vä bilim eliş häqqidä
Büyük mutäpäkkür Yüsüp Has Һaҗip šz ämgigidä ädäp-ählaq mavzusiniŋ mäzmun dairisi nahayiti käŋ vä çoŋqur bolup, u dšlätniŋ qanun-nizami, ilim-pänniŋ roli, dšlät ärbapliri – han, sultan, väzir qatarliq hakimiyät beşida turğanlarğa vä şundaqla җämiyät äzaliri – avam puhrada boluşqa tegişlik päzilätlär, hislätlär häqqidä çoŋqur, härtäräplimä pikir jürgüzüp, päzilätlik ädäp-ählaqniŋ qandaq bolidiğanliği häqqidä dana nesihät-pikirlirini beridu. Yüsüp Has Һaҗip šz äsäridä pärzäntlärniŋ mäniviy җähättiki sağlamliği, uniŋ bilimlik yaki bilimsiz boluşi, qabiliyätlik yaki qabiliyätsiz boluşi ailä tärbiyisigä, ata-aniğa bağliq däp qariğan. Bu häqtä u mundaq däydu:
1218. Ata ämgigi siŋsä oğliğa kšp,
Bolur bu oğulniŋ huyi-päyli hop.
1219. Oğulni qisip tutsa, yahşi erur,
Atasi-anasi bähitlik bolur.
1928. Oğul – qizğa ügät päzilät, bilim,
Päzilätlär bolsun hulqi mulayim.
1225. Oğul – qiz huyi – päyli bolsa yaman,
Yaman qilğan ata bularni haman.
Һärqandaq ata-ana, älvättä, šz pärzäntlirini nahayiti ätivalap çoŋ qilidu. Ata-anilar baliliriniŋ äqillik, zeräk, bilimlik kişilärdin bolup yetilişini ümüt qilidu. Ändi turmuşumizdiki realliq bäzidä ata-anilarniŋ qilğan arzu-armanliridäk bolmay qalidiğan ähvallarmu yüz berişi mümkin. Ägär bala ata-aniniŋ gepigä kirmäydiğan, kšŋli qara, aldamçi – kazzap bolup qalsa, uniŋdin yaman iş yoq. Һazir җämiyitimizdä ata-anilarni hšrmätlimäydiğan, ularğa azar beridiğan ayrim balilarni uçritip qalimiz. Yüsüp Has Һaҗip “Qutadğu bilik” äsäridä bu häqtä mundaq däydu:
1163. Bir türki väzir bäk yahşi däptekän,
Kšrär kšz yoruği oğul-qiz ekän.
1164. Oğul-qiz ğemi bu – tüvi yoq deŋiz,
Oğul-qiz ğemidin sarğaydi meŋiz.
1165. Kişiniŋ bolsa oğli – qizi, hotuni,
Neçük kšrgäy uniŋ kšzi uyqini?
1166. Oğul-qizni däp yär ata šz etin,
Oğul-qiz atimas ataniŋ etin.
Mana bu misralardin biz balilarni kiçigidinla yahşi päzilätlik qilip tärbiyiläşkä alahidä ähmiyät berişniŋ zšrüriyitini kšrüvelişimiz täs ämäs. Ata-anilar äzäldinla bala tärbiyisigä alahidä ähmiyät berip kälgänligini biz klassik ädiplirimizniŋ ämgäkliridin yahşi bilimiz. Büyük rus yazğuçisi Lev Tolstoy: “Bala tärbiyiläşniŋ mahiyiti šzini tärbiyiläştin ibarät. Özini šzi tärbiyiläş ata-anilarniŋ baliğa kšrsitidiğan äŋ küçlük çarä” däp täkitligän. Ändi Yüsüp Has Һaҗip bu mäsililärgä šz äsäridä nahayiti ätrapliq tohtilip štkänligini kšrümiz.
Bilim äqilniŋ çiriği, adämgä äqil bilimdin kelidu. Yüsüp Has Һaҗip bilim insan üçün tügimäs çoŋ bayliq, uni heçkim tartip alalmaydu, däp qaraydu.
Mutäpäkkür Yüsüp Has Һaҗip bilimni büyük bilim, bilimlik, äqillik adämlärniŋ dayim hšrmätlinidiğanliğini, ändi bilimsiz kişilärni ağriq adämgä qiyas qilip, ägär u davalanmisa (bilim almisa) tirik turupla halak bolidiğanliğini täkitläp mundaq däydu:
152. Bilimni büyük bil, oquşni uluq,
Bu ikki yüksältur qulnimu toluq.
154. Äqil qayda bolsa, uluqluq bolur,
Bilim kimdä bolsa, büyüklük tapur.
155. Äqillik uqar ol, bilimlik bilur,
Bilimlik, äqillik tiläkkä yetur.
157. Bilimsiz kişi barçä ağriq bolur,
Davalanmisa u tirikla šlur.
158. Kesälni davalat, bar, äy bilmigän,
Äy alim nadanğa dava äylä sän.
Һämmimizgä yahşi mälumki, “Bilim – küç” degän bu ilmiy hšküm kšzqarişini XVI äsirdä štkän Angliyaniŋ uluq mutäpäkkür alimi Bekon otturiğa qoyğan. Ändi bovimiz büyük mutäpäkkür şair vä dšlät ärbabi Yüsüp Has Һaҗip bolsa “Qutadğu biliktä” “İnsanğa bähit-saadät kältürgüçi bilim” degän bu ilmiy hškümni ingliz alimi Bekondin 500 näççä jil ilgiri otturiğa qoyğanliği tarihiy fakttur. Yüsüp Has Һaҗip šz zamanisidila ilim-pän birdin-bir toğra yol, bilim arqiliq kişilär bähit-saadätkä erişidu, arzu-armanliriğa yetidu, bilim insan hayatiniŋ mäniviy ozuği däp täkitligän.
Һä, Yüsüp Has Һaҗipniŋ bilim toğrisidiki çoŋqur pikirlik dana muhakimisi bizgä hazirmu uni ästaidil üginişimizgä vä ülgä qilişimizğa ärziydiğanliği rät qilip bolmaydiğan häqiqät ekänligini iqrar qilişimiz keräk. Mutäpäkkür şair šziniŋ җämiyätni islah qiliş, ilim märipätni vä mädäniyätni ronaq tapquzuş, җämiyättiki, turmuştiki naçar illätlärni ilim-pän arqiliq tüzitip toğra yolğa seliş toğrisidiki mäsililärni šzara ziç munasivätlik ekänligi tüpäyli šz dävridiki җahalätkä vä nadanliqqa qarşi šz kšzqarişini dadil tärkip qilidu. Nadanliq vä diniy hurapatliq ovҗ alğan ottura äsirlär şaraitida ilim-pänniŋ yüksäk rolini juquri pälligä kštirip uluqlaşniŋ šzi Yüsüp Has Һaҗipniŋ şu dävirdiki intayin ilğar vä täräqqiypärvär, märipätçi mutäpäkkür alim ekänligini yaqqal ispatlaydu.
Yüsüp Has Һaҗip “Qutadğu bilik” dastanida ilim-pändä kamalätkä yetişniŋ, äqil-parasätlik boluşniŋ, mutäpässäl çoŋqur vä lillä pikir qilişniŋ äŋ muhim amili vä tärҗimani ana tili ekänligini kšrsitip, til bilän adäm šz bähtini tapidiğanliğini, til bilän uniŋ qädir-qimmiti aşidiğanliğini, şundaqla ägär kişilär tilda kätküzüp qoysa, yäni eğiziğa kälgänni däp kšp sšzläp bilҗirlisa, abroyiniŋ tškülidiğanliğini qäyt qilip, mundaq däydu:
162. Äqil häm bilim tärҗimani bu til,
Roşän til kişini yorutquçi, bil!
163. Qädirlik qilar til, tapar bähit kişi,
Qilar ärni til har, ketär häm beşi.
167. Sšzüŋni küzätkin beşiŋ kätmisun,
Tiliŋni küzätkin, çişiŋ sunmisun.
169. İsänlik tilisäŋ ägär sän ozüŋ,
Tiliŋdin çiqarma yaraqsiz sšzüŋ.
274. Äqil kšrki tildur, bu til kšrki sšz,
Kişi korki yüzdur, bu yüz kšrki kšz.
275. Kişi til bilän där sšzini šzi,
Sšzi yahşi bolsa, yoruydu yüzi.
Yüsüp Has Һaҗip šz dävridiki nahäqçiliklär, bilimliklärniŋ yäklinişi, ahmaq-qara qosaq nadanlarniŋ mäydanğa çiqişi, halal-haramni ayriğuçiniŋ yoqluği, mäkkar-aldamçilarniŋ häliqqä zulum selişi, җämiyät sälbiy täräpkä qarap meŋişi ohşaş mutäpäkkürniŋ kšŋlini ğäş qilğan işlarni paş qilip, šz naraziliğini mundaq bayan qilidu:
6452. Bilimlik har boldi, çätlätti šzin,
Äqillik gaça boldi, açmas tilin.
6453. Kšpäydi äl içrä yaman-päs kişi,
Yavaş boldi däpsändä, çüşti beşi.
6458. Һalalniŋ etila qaldi, šzi yoq,
Һaram boldi qaraqçi, tuyğuçi yoq.
6459. Qeni bu haramni haram degüçi,
Һaramni qoyup bir halal yegüçi.
6466. Vapa kätti häliqtin, җapa ğollidi,
İşänç qilğudäk bir kişi qalmidi.
Yüsüp Has Һaҗipniŋ “Qutadğu bilik” dastanini oquğanda, siz kişilärni aliyҗanapliqqa başlaydiğan ünçä-märvayittäk äҗayip täsirlik beyitlardin hšzürlinip, häqiqiy ädäp-ählaq nämunilirini çoŋqur çüşiniş imkaniyitigä egä bolisiz. Ällamä bovimizniŋ bu durdanä ämgigidin biz bilimlik, märipätlik bolup yetilip, šz ihtidarini vätänniŋ, millätniŋ mänpiyitini kšzläş yolidiki härikätlärdä, şundaqla millitimizniŋ hazirqi haliti bilän passiv halda qanaätlinip, uniŋdin pähirlinidiğan ämäs, bälki uniŋ hazirqi halitini tehimu iҗabiy täräpkä šzgärtiş üçün bilimlik yaşlarniŋ kšpiyişi yolida härikät qilişimizni tonup yetimiz.

III. “Qutadğu bilik” uyğur tibabätçiligi häqqidä
Äzäldin hämmigä yahşi mälumki, tibabätçilik – insanlarniŋ kesiligä şipaliq beridiğan hasiyätlik käsiplärniŋ biri. İnsanlar qedimiy zamanlardin tartipla hayatini aŋliq nazarät qilip, yäni härhil kesällärgä qarşi amal qilip, sağlamliğini aşurup, šmrini uzartiş yolida härhil çarä-tädbirlärni işlätkänligi mälum. Mutäpäkkür alim Yüsüp Has Һaҗip šziniŋ şahanä äsäri “Qutadğu biliktä” uyğur tibabätçilik ilmiğa dair bayanlarni käŋ dairidä bärgän. Bu bayanlarni oquğanda, uniŋ uyğur tibabätçilik ilmini tätqiq qilişta nahayiti muhim ähmiyätkä egä ekänligini his qilimiz. “Qutadğu biliktiki” uyğur tibabätçilik ilmiğa dair beyitlardin biz äyni dävirdiki uyğurlarniŋ tibabätçilik ilmi sahasidiki kšzqaraş vä näzäriyälärniŋ rivaҗlanğanliğini, bu kšzqaraş vä näzäriyälärniŋ hazirqi zaman uyğur tibabätçiligidimu muhim ähmiyätkä egä ekänligini kšrimiz. “Qutadğu biliktä” muällip teviplar vä ularniŋ paaliyiti häqqidä mundaq däydu:
4356. Ulardin birsi teviplar erur,
Tütün därt-kesälgä davalar qilur.
4357. Yänä bäk keräk saŋa bu kişi,
Oŋşalmas uniŋsiz tiriklik işi.
4358. Tirik bolsa adäm u kesäl bolur,
Tevipla kesälgä davalar qilur.
4359. Kesällik – kişiçün šlüm qoldişi,
Kişigä šlüm bar, hayat ohşişi.
4360. Ularni sän yahşi kšrüp, tut yeqin,
Ulardur keräklik, küzät sän häqqin.
Bu beyitlarda Yüsüp Has Һaҗip salamätlik vä ağriqqa, hayatliqqa vä šlümgä qandaq qaraş lazimliği, insaniyät duniyasida teviplarniŋ tutqan orniniŋ vä oynaydiğan roliniŋ näqädär muhimliğini, teviplarni qädirläş vä ular bilän inaq, dostanä štüşniŋ lazimliğini eniq kšrsätkän. “Qutadğu biliktiki” tibabätçilikkä ait kšpligän beyitlardin biz uyğurlar miladi XI äsirdila härhil kesälliklärgä nisbätän davalaş usullirini tapqanliği häqqidä çüşänçigä egä bolimiz. Yüsüp Has Һaҗip qedimiy uyğurlarniŋ kesällikkä bolğan ilmiy mävqäsini mundaq ipadiligän:
1081. Kişi barçä ağrip, saqayğusi, bäs,
Äy qabil, bu ağriq saŋila ämäs.
5990. Kişi här ağriqtin gär šlsä edi,
Tirik kişi qalmatti yärdä zadi.
5991. Һayat insan oğli u ağrir šzi,
Kesilmäs här ağriq bilän yiltizi.
Äҗdatlirimiz nahayiti uzaq muddätlik turmuş ämäliyati җäriyanida ätraptiki närsilärni, täbiätni tädriҗiy çüşiniş arqiliq täbiätniŋ ot, hava (yäl), su vä topraqtin ibarät tšrt çoŋ maddidin tärkip tapqanliğini, bu tšrt çoŋ madda adäm bädinidä issiqliq, hšllük, suyuqluq vä quruqluqtin ibarät tšrt hil mizaҗ (käypiyat) päyda qilidiğanliğini bayqiğan. Bu šz vaqtidiki uyğur tibabätçiliginiŋ “Tšrt çoŋ madda tälimatidin” ibarät muhim näzäriyäliriniŋ biridur. Bu häqtä Yüsüp Has Һaҗip mundaq däydu:
5866. Kişi täb°i tšrt qarimu-qarşi yeği,
Biri küldürür, biri qilur un çoği.
5867. Biri şaşsa, biri besiqliq tilär,
Biri jiğlitip, u biri küldirär.
“Qutadğu biliktä” qedimiy uyğurlarniŋ tibabätçilik näzäriyäsi häqqidä nurğunliğan obrazliq täsvirlär bar. Mäsilän, tamaqni häddidin taşqiri kšp yemäslik, härbir adäm Mizaҗiğa yaqqan taamni istimal qiliş, taamlarniŋ issiqliq, soğluq hususiyätliri, adämniŋ yaş quramiğa qarap ozuqlinişiğa diqqät qilişi vä hakazilar häqqidä käŋ dairidä pikir qilidu. Mäsilän:
4615. Kesäl galdin kirär, uni çiŋ küzät,
Yegin aşni täŋşäp, az-az yä päqät.
4616. Ketär küç ägär qilsa ağriq huҗum,
Uni ämlätmisäŋ, aldiritar šlüm.
4618. Kesäldur šlümniŋ baş hävärçisi,
Kişi ağridimu, šlüm hoşnisi.
4620. Kişi män degüçi adäm balisi,
Keräk bilsä issiq-soğaq qaysisi.
4621. Mizaҗğa yaqqanni bilip yigülük,
Mizaҗğa yaqmisa, uni qayğuluq.
4622. Soğuqluqni iç aşsa issiq ägär,
Soğuqluq ägär aşsa issiq tüzär.
4623. Yeşiŋ yaş bolup, šmrüŋ bolsa bahar,
Soğuqni kšp işlät qeniŋ sovutar.
4624. Yeşiŋ qiriqtin eşip, kün-ay bolsa küz,
İssiq närsä bilän Mizaҗiŋni tüz.
4625. Yeşiŋ bolsa atmiş, vaqtiŋ bolsa qiş,
İssiq qil, tutma soğuqluqni äş.
Mutäpäkkür bu bayanlarda Mizaҗ, tšrt hil madda tälimati, issiqliq, soğluq ozuqliriniŋ adämlärgä qandaq şipaliq beridiğanliği häqqidä ätrapliq çüşänçilär berilgän. Juqarqi beyitlardin biz kesällikniŋ mänbäsi, uniŋ aldini eliş vä ağriqni davalaş yolliri häqqidimu muhim mälumatlarniŋ berilgänligini bilivelişimiz täs ämäs.
Muällip aldi bilän adämniŋ bir jilliq šmrini bahar, yaz, küz vä qiş päsli bilän yandaşturidu. Andin adämniŋ pütün šmrini 40 yaştin tšvän dävri baliliq vä yaşliq dävri, 40 yaş vaqti bir dävir (tolğan dävri), 60 yaş qeriliq dävri däp ayriydu.
Muällip juqarqilar asasida, kişilär aldi bilän šz Mizaҗlirini bilişi keräkligi vä ozuqliniş, kütünüşi zšrürlügi häqqidä tohtilidu. Muällip adämlärniŋ Mizaҗini issiq, soğ, hšl, quruq degän tšrt Mizaҗğa ayriydu. Muällip ağriqqa diagnoz qoyuş, hazirqi til bilän eytqanda “dohturlarniŋ konsiliumi” siyaqi teviplarniŋ tädbirlirini mundaq bayan qilidu:
1056. Eğir bir kesällik jiqitti kelip,
U yatti muŋ içrä tšşäkkä kirip.
1057. Teviplar yiğilip tutuşti tomur,
Deyişti ular: kesäl nemädur?
1058. Biri dedi: qan tutulmiş buniŋ,
Elip qan, tomurin açayli uniŋ.
1059. Biri dedi: sürgä içürmäk keräk,
İçi qatqan ämdi boşatmaq keräk.
1060. Biri şärvät ätti vä qoşti julap,
Yasap bärdi birsi keräklik şarap.
1061. Dava-dora qalmay, barin qildilär,
Nemiki yaraşsa uni bärdilär.
“Qutadğu biliktiki” uyğur tibabätçiligigä ait bayanlarda hayatliq bolidekän, šlümniŋ bolidiğanliği, saqliq bolidekän, kesälniŋ bolidiğanliği, kesälgä dava qilmisa uniŋ aqiviti šlüm bilän ahirilişidiğanliği, tšrt çoŋ maddiniŋ hayatliqniŋ asasiy däp qarilidiğanliği alahidä täkitlinidu.
Uyğur tibabätçiligidä ağriqniŋ aldini eliş, ağriqni davalaş işlirida yemäklikniŋ miqdarini täŋşäş, mälum yemäkliklärdin pärhiz (dieta) tutuş usullirimu qollinidiğanliği mälum.

Hulasä kalam, büyük mutäpäkkür Yüsüp Has Һaҗipniŋ “Qutadğu bilik” dastani filosofiya, tarih, qanun çiqiriş, dšlät hakimiyitini başquruş, härbiy tälimat, astronomiya, matematika, şundaqla iҗtimaiy tälim-tärbiyä, ädäp-ählaq-etika vä başqimu ilimlarni šzigä muҗässämläştürgän nadir äsär bolupla qalmay, bälki uyğur tibabätçilik iliminiŋ XI äsirdiki qolğa kältürgän täräqqiyat ähvalini härtäräplimä çoŋqur kšrsitip bärgän uyğur mädäniyät tarihiniŋ qamusiy hatirisi desäk heç mubaliğä bolmaydu, “Qutadğu biliktä” tilğa elinğan mädäniyät, hünär-sän°ät, ädäbiyat vä başqimu sahalardiki mälumatlar XI äsirdikila ämäs, bälki qedimiy zamanlardin ta ädip yaşiğan XI äsirlärgä qädär bolğan uzaq җäriyanda dana hälqimizniŋ tirişçanliği tüpäyli yaritilğan parlaq milliy mädäniyätniŋ mäzkür äsärdä namayän qilinişi bolup hesaplinidu. Biz bovimiz Yüsüp Has Һaҗipniŋ bu qamusiy “Qutadğu bilik” äsäriniŋ päqätla bir sähipisi toğriliq pikir qilduq. Biz Yüsüp Has Һaҗipniŋ alp ämgiginiŋ deŋizdiki bir tamçisini tählil qilduq halas.
Yadikar SABİTOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ