Evropa – Aziya dialogi

0
284 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev “Evropa – Aziya” (ASEM) foruminiŋ 12-sammitiğa qatnişiş üçün Bel'giya Korol'luğiniŋ paytähti Bryussel'da boldi.

Däsläp Nursultan Nazarbaev Bel'giya monarhliriniŋ qarargahida Korol' Filipp bilän muzakirilärni štküzüp, Qazaqstan vä Bel'giyaniŋ säyasiy, ihtisadiy häm mädäniy-gumanitarliq sahalardiki hämkarliğiniŋ hazirqi ähvali vä istiqbalini, şundaqla muhim häliqara mäsililärni muhakimä qildi.
Qazaqstan Prezidenti Bryussel'diki räsmiy uçrişiştin keyin Evropiniŋ 20din oşuq çoŋ kompaniyaliri vä maliyä institutliriniŋ rähbärliri bilän uçraşti.
Dšlät rähbiriniŋ uçrişişta täkitlişiçä, Evropa älliri Qazaqstanniŋ muhim soda-ihtisadiy vä investitsiyalik şerikliridin bolup hesaplinidu.
– Mustäqillik jillirida Evropidin Qazaqstanğa 180 milliard dollarğa yeqin uttur investitsiya җälip qilindi. Biz Evropa Rekonstruktsiya vä täräqqiyat banki bilän qoyuq hämkarliq jürgüzüvatimiz, moşu vaqit içidä bank umumiy bahasi 7 milliard dollardin oşuq bolğan layihini mäbläğ bilän täminlidi, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Prezident Qazaqstan vä Evropiniŋ soda-ihtisadiy hämkarliğiniŋ hazirqi ähvali toğriliq gäp qilip, keyinki jilda tovar muamilisiniŋ turaqliq šskänligigä diqqät ağdurdi, şundaqla bizniŋ mämlikättä Evropa kapitaliniŋ qatnişişi bilän üç miŋğa yeqin karhaniniŋ türlük sahalarda işlävatqanliğini äslitip štti.
– Bizniŋ çoŋ şeriklirimizniŋ arisida “Al'stom”, “Linde Grup”, “Er Likid”, “Danon”, “Vikat”, “Haydel'bergtsement” kompaniyaliri bar, ular utuqluq işlävatidu, zamaniviy işläpçiqiriş orunlirini eçivatidu, iş orunlirini vuҗutqa kältürüp, payda elivatidu, – däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Prezident investitsiyalik ähvalni yahşilaş vä tiҗarätni jürgüzüş üçün yahşi şarait yaritiş mäsililirigä ayrim tohtaldi.
– Qazaqstan İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilatiniŋ İnvestitsiyalär komitetiniŋ birläşkän äzasi bolup hesaplinidu vä Häliqara investitsiyalär toğriliq deklaratsiyagä qoşuldi. Bizdä Prezident yenida Çät äl investorliri keŋişi işlävatidu, uniŋğa äza bolğan 33 çät äl kompaniyasiniŋ 13i Evropiniŋ väkilliri bolup hesaplinidu. 62 mämlikätniŋ, җümlidin 33 Evropa mämlikitiniŋ grajdanliri üçün vizasiz tärtip җariy qilindi, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri ihtisat sahalirini räqämläştürüşniŋ vä innovatsiyalik ekosistemini täräqqiy ätküzüşniŋ muhim ekänligini täkitläp, “Räqämlik Qazaqstan” dšlät programmisini ämälgä aşuruş mäsililirigä diqqätni җälip qildi.
Nursultan Nazarbaev uniŋdin taşqiri Qazaqstanniŋ çoŋ kompaniyaliriniŋ IPOğa çiqişi vä dšlät-hususiy şeriklik dairisidiki hämkarliqta Evropa investorliri iqtidariniŋ muhim ekänligini täkitlidi.
Qazaqstanda agrar-sanaät kompleksini täräqqiy ätküzüşkä alahidä diqqät bšlünüvatidu. Prezident tiҗarätçilärgä agrar-sanaät kompleksini täräqqiy ätküzüş dšlät programmisi dairisidä yeza egiligi mähsulat yetiştürgüçilirini qollap-quvätläş çariliri toğriliq sšzläp bärdi vä yeŋi tehnologiyalärni җariy qiliş arqiliq ämgäk ünümini aşuruşniŋ vä yeza egiligi mähsulatini qayta işläp, uni eksportqa çiqirişniŋ moşu sahadiki asasiy yšnilişlär ekänligini täkitlidi.
Qazaqstan Prezidenti şundaqla EKSPO infraqurulumi bazisida işläydiğan vä mämlikättä häm regionda “yeşil” layihilärni ämälgä aşuruşqa yardäm qilidiğan Häliqara “yeşil” tehnologiyalärni täräqqiy ätküzüş vä investitsiyalik layihilär märkizi toğriliq sšzläp bärdi.
– Bizniŋ paytähttä “Astana” Häliqara maliyä märkizi işini başlidi. Uniŋ hoquq märtivisi konstitutsiyalik qanun bilän bäkitilgän, ingliz tili iş tili bolup hesaplinidu. “Astana” Häliqara maliyä märkiziniŋ qatnaşquçiliriğa 50 jilğiçä seliq imtiyazliri berildi, addiylaşturulğan valyutiliq, viziliq vä ämgäk tärtipliri kšzdä tutuldi. Bu paaliyiti ingliz hoquqiğa asaslanğan regiondiki birdin-bir märkäz. Silärniŋ kompaniyaliriŋlarniŋ “Astana” Häliqara maliyä märkiziniŋ işiğa qatnişişqa täklip qilimän, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Dšlät rähbiri tiҗarätçilärgä muraҗiät qilip, Bryussel'diki uçrişişniŋ Evropiniŋ tiҗarät sahasiniŋ väkillirini Qazaqstan bilän tehimu yeqinlaşturidiğanliğiğa işänçä bildürdi.
Öz novitidä tiҗarätçilär Qazaqstan täräpkä tiҗarätni jürgüzüş üçün häqiqätänmu yahşi şarait yaratqanliğiğa minnätdarliq bildürdi, Nursultan Nazarbaevqa šzliriniŋ mämlikitimizdiki paaliyiti vä istiqbalğa bälgülängän planliri toğriliq sšzläp bärdi.
Prezident ularniŋ hämmisini diqqät bilän tiŋşidi, pikirläşti, soallarğa җavap berip, Qazaqstanniŋ Evropa kompaniyaliri bilän šzara paydiliq hämkarliqqa mänpiyätdar ekänligini täkitlidi, uniŋ bilän Bryussel'ğa kälgän Һškümät delegatsiyasiniŋ investorlar bilän işläşkä täyyar ekänligigä diqqät ağdurdi.
Dšlät rähbiri biznes-forum dairisidä Häliqara soda märkäzliri assotsiatsiyasiniŋ (WTCA) başqarma räisiniŋ orunbasari Rol'f Draak vä Nest Investments HOLDINGS kompaniyalär topiniŋ korporativ hizmätlär boyiçä mudiri Mehran Eftehar bilän uçrişip sšhbätläşti.
Andin keyin Nursultan Nazarbaev “Evropa-Aziya” (ASEM) foruminiŋ novättiki, 12-sammitiğa qatnaşti.
Barliği bolup sammitqa ASEM tärkivigä kiridiğan 51 (20 Aziya vä 31 Evropa mämlikiti) mämlikätniŋ dšlät vä hškümätliriniŋ rähbärliri käldi. Qazaqstan Prezidenti mundaq çoŋ çarä-tädbirgä ikkinçi qetim qatnişivatidu.
Sammitni eçiş märasimi Europa Buildingta – Evropa keŋişi orunlaşqan benalarniŋ biridä štküzüldi.
Evropa keŋişiniŋ räisi Donal'd Tusk juquri däriҗilik mehmanlarğa iltipat bildürüp, ASEMniŋ mämlikätlärni, regionlarni vä umumän duniyani bähitlik häm behätär qiliş üçün Evropa bilän Aziyani birläştüridiğan nadir forum ekänligini täkitlidi. U forumğa kiridiğan mämlikätlärniŋ säyyarä ahalisiniŋ 60 payiziğa vä alämşumul ihtisatniŋ 65 payiziğa vakalätlik qilidiğanliğini, demäk, moşu äҗayip küçni alämşumul problemilarni häl qiliş üçün paydilinişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.
İkki kün davamlaşqan sammitta dšlätlär vä hškümätlär rähbärliri, milliy delegatsiyalärniŋ başqimu juquri däriҗilik başliqliri ikki umumiy sessiya štküzüp, ularda häm Aziya, häm Evropa älliri üçün muhim bolğan säyasiy, ihtisadiy, iҗtimaiy mäsililärni muhakimä qildi.
Umumiy sessiyalärniŋ biridä sšzgä çiqqan Qazaqstan Prezidenti toqunuşluq ähvallar, bir-birigä qarşi çarä kšrüş vä soda uruşliri šsüvatqan şaraitta häliqara säyasätniŋ nahayiti käskinläşkänligini täkitlidi.
– Biz “Aziya-Evropa” foruminiŋ bu qetimqi sammitini moşu problemilarni häl qiliş üçün paydilinişimiz zšrür. Äpsus, hazirqi basquçta duniyada ünümlük dialog vä šzara çüşänçiniŋ yetişmäsligi bayqalmaqta. Biz hämmimiz štkän äsirniŋ 1960-jilliridiki Karib bohrini bilän selişturuşqa bolidiğan ihtisadiy häm säyasiy qarimu- qarşiliqniŋ guvaçisi boluvatimiz, – däp bildürdi Qazaqstan Prezidenti.
Nursultan Nazarbaev sammitniŋ duniyani moҗut ihtilaplarni birtäräp qiliş qararlirini izdäp tepişqa çaqirişi keräk ekänligini qäyt qildi.
– Ägär Siriya, Ukraina vä başqa ällärdiki problemilarni birtäräp qiliş bilän şuğullanmisaq, ähval päqät naçarlişidu. Ballistikiliq raketilarni tarqitiş hovupi moҗut ekän, häliqara terrorizm asasiy problema bolup qalidu, – däp bildürdi Nursultan Nazarbaev.
Qazaqstan Prezidenti duniya ihtisadidiki ähval naçarlişivatqan şaraitta birqatar kämbäğäl mämlikätlärdiki väziyätniŋ tehimu muräkkäplişip, pütkül insaniyät üçün җiddiy hovup tuğduruvatqanliğini atap kšrsätti.
– Mämlikätlärniŋ rähbärliri häm İkkinçi duniya uruşidin keyin til tepişqan, häm terrorizmğa qarşi kürişiştä ziç hämkarlaşqan edi. Män AQŞ, Rossiya, Hitay, şundaqla Evroittipaq älliriniŋ liderlirini dialogqa çaqirimän vä muhim problemilarni muhakimä qiliş üçün Astana muzakirä mäydanini paydilinişni täklip qilimän. Bu mäsililärni şundaqla BMT Baş Assambleyasiniŋ mähsus sessiyasi dairisidimu qaraşqa bolidu, – däp täklip qildi Dšlät rähbiri.
Ahirida Nursultan Nazarbaev Qazaqstanniŋ Aziyadiki vä Evropidiki alämşumul hovuplarğa qarşi turuşqa qaritilğan şeriklikkä paal qatnişişqa täyyar ekänligini tästiqlidi.
Uçrişiş yäküni boyiçä novättiki 13-sammitni štküzüş orni toğriliq qarar qobul qilindi. Sammit 2020-jili Kambodjida štküzülidu.

***
Qazaqstan Prezidenti Bryussel'da štkän sammit dairisidä Yaponiya Prem'er-ministri Sindzo Abe, Koreya Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Mun Çje İn, Hitay Häliq Җumhuriyiti Dšlät Keŋişiniŋ Räisi Li Ketsyana, Rossiya Federatsiyasiniŋ, İtaliya Җumhuriyitiniŋ Prem'er-ministrliri Dmitriy Medvedev, Djuzeppe Konte, Evropa komissiyasiniŋ räisi Jan-Klod Yunker bilän uçrişip sšhbätläşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ