Jutiğa kšygän insan

0
380 ret oqıldı

Jutdişim häm yan hoşnilirimniŋ biri – Abdurähim Mämätäzizovniŋ šyigä ahirqi künliri bala-çaqisi bilän nävrä-çävriliri pat-pat kelip-ketidiğan bolup qaldi. Uniŋ sävävini hoşnamniŋ yeqin arida štidiğan 80 yaşliq tävälludiniŋ täklipnamisini qolumğa alğandin keyin biraqla çüşändim.
Abdurähim akiniŋ kimligini vä uniŋ juttiki ämgigi bilän abroy-inavitidin ubdan hävirim bolğaçqa, pursättin paydilinip, «moşundaq ämgäkçan, millätpärvär häm esilhislätlik akilirimizdin başqilar ülgä alsunçu» degän niyättä uniŋ toğriliq yeziş qarariğa käldim. Alğa qoyğan mähsitimni u yaq bilän bamäslihät ämälgä aşuruş üçün hoşnamniŋ šyigä kirdim. U meni illiq qarşi aldi. Niyitimni eytivedim, boyidiki kiçik peyilliği tüpäyli «avarä bopsilär» dedidä, meni içkärki bšlmilärniŋ birigä başlidi.
– Qarimamsän, unimiğinimğa qoymay, balilar şanliq tävälluduŋ bolğandin keyin uni dağduğiliq nişanlayli däp, säkparä bolup jüridu, – dedi Abdurähim aka.
– Pärzäntlik borçini ada qilğusi kälgändu, bälkim, – deduq sšhbätdişimizni hoşal qiliş mähsitidä.
– U deginiŋğu toğra. Ötmüşkä näzär taşlisam, häqiqätänmu bu yaşlarğa yätkänlär tolimu az ekän. Bizqatarliqlardin, yäni kolhozda meniŋ bilän billä işligän Mäŋsür Һasanov, Tursun Tohtiev, Tursun Sayitov, Mävahun İliyasov, İsmayil Srapilov, Mahmut Yüsüpov, Älim Yüsüpov vä Ärkin Sadiqov ohşaş dostlarniŋ hämmisi ätigänla baqiliq bolup kätti. Alla taalaniŋ bärgän yeşi bolğandin keyin «yaq» deyişniŋ orni yoq, balilarniŋ mäyligä qoyup bärdim.
Sšhbitimiz davamida uzaq üzülüş hšküm sürdidä, Abdurähim aka üstäl üstidiki al'bomdin bir räsimni qoliğa aldi. Män räsimdiki ayalni därhal tonudum. U – Abdurähim akiniŋ räpiqisi Roza hädä edi.
– Mana häş-päş degiçä hädäŋniŋmu vapat bolğiniğa ikki jil toldi – dedi sšhbätdişim mäyüslängän halda. – Һayat bolğinida umu biyil säksän yaşqa kirätti. İkkimizniŋ yaş ariliği bari-yoqi 13 kün bolidiğan. Äpsus, uniŋğa bu künlärni kšrüş nesip bolmidi.
Qayğuruşni yahşi kšrmäydiğan akimiz bilän pariŋimiz därhal başqa mavzularğa buruldi. U šziniŋ moşu Talğir nahiyäsiniŋ Qizil Ğäyrät yezisida 1938-jili tuğulğanliğini eytip, hayatiniŋ kšp qismi yolda štkänligi toğriliq sšzläp bärdi. Һäqiqätänmu Abdurähim aka kolhozda “tšmür tulparniŋ” qir-sirini mukämmäl bilgänlärniŋ biri. Yaşliğini tehnikiğa beğişliğan u 1959 – 1975-jillar ariliğida addiy şoferluq käspidä jürgän bolsa, keyiniräk garaj mehanigi vä uniŋ başliği bolup ämgäk qilidu. Birqarimaqqa, bolupmu hazirqi päyttä heçkim etivar bärmäydiğan käsip egisi. Lekin, äŋ muhimi, qandaqla hizmät türi bolmisun, uniŋ hšddisidin çiqiş ekänligini näzärdä tutsaq, biz sšz qilivatqan insan zimmisigä jüklängän härqandaq väzipini vaqtida süpätlik orunlap, rähbärlikniŋ kšzigä çüşti. Һä, buniŋ täbiät äta qilğan tirişçanliq vä šz käspigä bolğan sadaqätniŋ nätiҗisi ekänligi eniq.
Uzun jilliq şiҗaätlik ämgigini tügitip, hšrmätlik däm elişqa çiqqan Abdurähim aka qol qoşturup yatqini yoq. U birdinla jutdarçiliq işliriğa yeqindin arilişip, imkanqädär jutiğa hizmät qilişqa qät°iy bäl bağlidi. Mäsilän, u yeziliq Aqsaqallar keŋişigä räis bolup jürginidä, Uluq Vätän uruşidin aman-esän kälgän, amma teçliq zamanida baqiliq bolğanlarniŋ tizimini šymu-šy izdäp tepip, ularğa hatirä taş ornatti. Uniŋ bu sahavätlik işiğa jutdaşliriniŋ minnätdarliği çäksiz. Şuniŋ bilän nahiyädin kälgän «Nur Otan» partiyasiniŋ bir top väkilliri Abdurähim Mämätäzizovqa alahidä «Täşäkkürnamä» tapşurdi. Qisqisi, maqalä qährimanimizniŋ 80 jilliq hayat davamida äl-jutiğa vä milliy mädäniyitimizgä siŋdürgän äҗrini alahidä tilğa elişqa ärziydu.
Şundaq ekän, biz uni şanliq toyi harpisida sämimiy täbrikligäç, ailäviy hatirҗämlik häm mustähkäm salamätlik tiläymiz.

Qasimҗan ÇORUQOV.
Talğir nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ