Nätiҗidarliq taşqi säyasät – behätärlikniŋ asasi

0
97 ret oqıldı

Şšhrät MÄSİMOV,
«Uyğur avazi»

Mämlikätniŋ taşqi säyasiti Dšlät rähbiri täripidin bälgülinip, uni Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Taşqi işlar ministrligi ämälgä aşuridu. Şundaq ekän, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ taşqi säyasiti Nursultan Nazarbaev 1991-jili 1-dekabr'da mämlikät Prezidenti lavazimiğa saylinişi bilänla elan qilğan kšp vektorluq kontseptsiyagä asaslinidu. Kšp vektorluq, Nursultan Nazarbaevniŋ pikriçä, «…duniyaviy işlarda җiddiy rol' oynavatqan vä mämlikitimiz üçün ämäliy qiziqiş hasil qilidiğan barliq dšlätlär bilän dostanä munasivätlärni täräqqiy ätküzüşni» bildüridu. Prezident täkitligändäk, «Qazaqstan šziniŋ geosäyasiy ähvali vä ihtisadiy ihtidari tüpäyli tar dairidiki regional problemilar bilän çäklinip qalmasliği keräk. Bu päqät bizniŋ kšpmillätlik hälqimizgila ämäs, bälki duniya birläşmisigimu çüşiniksiz bolup qalar edi. Qazaqstanniŋ keläçigi häm Aziyadä, häm Evropida, häm Şäriqtä, häm Ğäriptä. Biz näq şundaq säyasät jürgüzüp, Qazaqstanniŋ behätärligigä bolğan qandaqla bolmisun hovuplarğa yol qoymaymiz…».
Qazaqstan häqiqätänmu duniyaniŋ kšpligän älliri bilän diplomatik munasivätlärni ornitip, ihtisadiy küçniŋ barliq märkäzliri häm asasiy geosäyasiy oyunçilar bilän hämkarliqni täräqqiy ätküzüşkä tirişti. Mundaq äqilgä muvapiq säyasät hämmisiniŋ çüşänçisigä egä bolup, mämlikätniŋ häliqara mäydandiki abroyini vä salmiğini aşurdi. Qazaqstanniŋ mundaq mävqäsi kšp җähättin mämlikätniŋ geosäyasiy ähvali, ahalisiniŋ kšpmillätlik vä kšpkonfessiyalik tärkivi bilän şärtlängän.
Qazaqstan yahşi geografiyalik orni, yäni ikki qit°ä – häliqara munasivätlärniŋ asasiy qatnaşquçiliri bolğan Evropa vä Aziyaniŋ çegarisiğa, Rossiya vä Hitayniŋ otturisiğa җaylişişi tüpäyli häliqara säyasättä oyunçiğa aylandi. Ändi territoriyasiniŋ käŋligi (mäydani boyiçä duniyada 9-orunda – Ş.M.), paydiliq qezilmilarğa vä başqimu täbiät resursliriğa bay boluşi mämlikätkä šziniŋ häliqara säyasiy reytingini aşuruş imkaniyitini bärdi. Qazaqstanmu Birläşkän Millätlär Täşkilati (BMT), Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilati (EBҺT), Mustäqil Dšlätlär Һämdostluği (MDҺ), Evraziya İhtisadiy ittipaqi (EAİİ), Kollektivliq Behätärlik Şärtnamisi Täşkilati (KBŞT), Şanhay hämkarliq täşkilati (ŞҺT), İslam hämkarliq täşkilati (İҺT) vä başqa nurğunliğan abroyluq häliqara täşkilatlarniŋ äzasi.
SSSR parçilinip, ilgärki ittipaqdaş җumhuriyätlär mustäqillikkä erişkändin keyin Qazaqstan Җumhuriyiti Mustäqil Dšlätlär Һämdostluğini quruş işiğa paal qatnaşti. Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän 1991-jili 21-dekabr'da Almutida sammit štküzülüp, uniŋğa Latviya, Litva, Estoniya vä Gruziyadin başqa barliq ilgärki ittipaqdaş җumhuriyätlär qatnaşti. Sammit yäküni boyiçä Almuta deklaratsiyasi imzalinip, uniŋda MDҺ printsipliri vä mähsätliri bayan qilindi. Һazir MDҺğa äza dšlätlär häliqara munasivätlärniŋ barliq sahalirida muhim rol' oynavatidu.
1992-jili 2-martta BMT Baş Assambleyasi 46-sessiyasiniŋ yäküni boyiçä Qazaqstan Җumhuriyiti bir eğizdin Birläşkän Millätlär Täşkilatiniŋ äzasi bolup qobul qilindi. Һazir Qazaqstanda BMTniŋ jigirmigä yeqin vakaläthanisi paaliyät elip berivatidu. Mälumki, şu jili yanvar'da Qazaqstan Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilatiğa äza boldi. 2010-jili EBҺTqa räislik qiliş mämlikätniŋ moşu täşkilattiki baş utuği boldi. Bir jil mabaynida Qazaqstan juquri kšrsätküçlärgä yätti, uzaq vaqitliq üzülüştin keyin Astanada EBҺT sammitiniŋ štküzülüşi Qazaqstan utuqliriniŋ arisida asasiy orunda turidu. Sammit yäküni boyiçä «Behätärlik birläşmisigä qarap» däp atalğan Astana deklaratsiyasi qobul qilindi.
1995-jili Qazaqstan İslam konferentsiyasi täşkilatiğa (Һazir – İslam hämkarliq täşkilati – Ş.M.) äza boldi. 2011-jili moşu täşkilatqa räislik qildi.
Qazaqstan Şanhay hämkarliq täşkilatiniŋ asasini salğan bäş dšlätniŋ biri. Җumhuriyät ŞҺT qurulğandin tartip uniŋ işiğa aktiv qatnişip kelivatidu vä 2010 – 2011-jillarda uniŋğa räislik qildi.
Җumhuriyät Kollektivliq behätärlik toğriliq şärtnamini imzaliğan däsläpki altä mämlikätniŋ biri boldi. 2002-jili Moskvada Kollektivliq behätärlik toğriliq şärtnaminiŋ sessiyasi štkändin keyin qatnaşquçi mämlikätlär şärtnamä asasida täşkilat quruş qarariğa käldi.
2016-jili iyun'da Qazaqstan Aziya-Tiniq muhit topidiki dšlätlärdin 2017 – 2018-jillarğa BMT Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs äzasi bolup saylandi. Җumhuriyätniŋ namzitini BMTqa äza 193 mämlikätniŋ 138i qollap-quvätlidi. Qazaqstan Behätärlik Keŋişidä birqatar mämlikätlärdä män°iy qilinğan İGİL vä «Äl-Kayedağa» munasivätlik sanktsiyalär komitetini başqurdi vä häliqara terrorizmğa qarşi küräşkä salmaqliq hässä qoşti. Ändi biyil yanvar' eyida bolsa, BMT Behätärlik Keŋişigä räislik qildi. BMT äzaliri vä ekspertlarniŋ bahalişi boyiçä Qazaqstan Җumhuriyiti moşu muhim organğa nahayiti ünümlük vä nätiҗidarliq rähbärlik qildi. 18-yanvar'da Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ räisligidä «Ammiviy qiriş qurallirini tarqatmasliq: işänçä çariliri» mavzusida štkän juquri däriҗidiki brifing BMT Behätärlik Keŋişigä räislik qilişniŋ asasiy nätiҗisi boldi.
Astanada Siriya boyiçä muzakirilärniŋ štküzülüşi — Qazaqstanniŋ häliqara mäydanda etirap qilinişiniŋ yänä bir ispatidur. Jeneva bilän birqatarda Astana Siriyadiki qarimu-qarşi küçlärniŋ muhim dialog mäydaniğa aylandi. Bizniŋ paytähtimizdä jürgüzülgän muzakirilärniŋ yäküni boyiçä Siriyaniŋ ayrim yärliridä oq etişni tohtitiş toğriliq kelişim qolğa kältürüldi.
Qazaqstan šziniŋ taşqi säyasiy yolini qeliplaşqan häliqara munasivätlärni puhta tählil qilğan halda tüzüvatidu. Şuni toğra çüşiniş keräkki, Qazaqstan çoŋ oyunçi ämäs. Şundaq ekän, u šziniŋ ihtidarini, geosäyasiy ähvalini, taşqi säyasitiniŋ imkaniyätlirini toğra bahalap, iş tutuvatidu.
Mäsiligä şu nuqtäiy näzärdin yandaşqanda, šz vaqtida mämlikätniŋ taşqi säyasiy idarisigä rähbärlik qilğan, hazir Qazaqstan Parlamenti Senatiniŋ räisi Qasım-Jomart Toqaevniŋ «Mustäqillik bayriği astida» namliq kitavidin üzündä kältürüp štüşni toğra kšrüvatimiz. Muällip mundaq däp yazidu: «…Һäqiqätänmu ägär Qazaqstan šziniŋ statusiğa muvapiq kälmäydiğan häliqara mäsililärdä aldinqi orunğa ümütlänsä çüşiniksiz, hätta, külkilik bolar edi. Biraq şuniŋ bilän bir vaqitta šziniŋ problemiliri dairisidila çäklinip qeliş vä ätrapta yüz berivatqan närsilärgä pärva qilmasliqmu šzini aqlimiğan bolar edi…».
Juqurida kältürülgän pikirgä asaslanğan halda, Qazaqstanmu talaş tuğduruvatqan häliqara mäsililärni birtäräp qilişqa paal qatnişip, šz mävqäsini bildürüvatqan oyunçilarniŋ biri, däp täkitläşkä bolidu.
Umumän, Qazaqstan mustäqillikkä erişkän päyttin tartip birqatar taşqi säyasiy printsiplarni, şularniŋ nätiҗisidä täşäbbuslarni otturiğa qoydi.
Mäsilän, kšp vektorluq – mämlikät taşqi säyasitiniŋ muhim printsipi bolup hesaplinidu. Bu yärdä sšz, birinçi novättä, šz mustäqilligini täminläş vä şundaqla barliq dšlätlär bilän šzara paydiliq munasivätlärni tüzüş arqiliq äŋ qolayliq qararlarni qobul qiliş imkaniyitigä egä boluş toğriliq boluvatidu. Mundaq printsip türlük geosäyasiy vä ihtisadiy «küç märkäzliri» bilän bolğan hämkarliqta täŋpuŋluqni kšzdä tutidu. Mäsilän, Qazaqstan Rossiya, Hitay vä musulman duniyasiniŋ otturisida turğaçqa, ularniŋ hämmisi bilän hämkarliqni täräqqiy ätküzüp, AQŞ, Evropa ittipaqi, şundaqla ASEAN älliri vä Yaponiya bilänmu munasivätlärni yolğa qoyuvatidu.
Yänä bir printsip – alämşumul vä regional behätärlikni täminläş. Yadro quralidin vaz keçiş alämşumul behätärlikni küçäytiş üçün muhim qädäm boldi. Bu sahada Qazaqstan Yadro quralini tarqatmasliq toğriliq, Yadro quralini umumyüzlük män°iy qiliş toğriliq, Ottura vä qisqa musapä raketilirini yoqitiş toğriliq şärtnamilärgä qoşulup, EBҺT, MAGATE ohşaş behätärlikni täminlävatqan türlük häliqara täşkilatlar bilän hämkarliqni küçäytivatidu.
Şundaqla Kollektivliq behätärlik toğriliq şärtnamä sistemisiğa qoşuluşimu muhimdur. Çünki u hazirçä dšlätniŋ regiondiki taşqi behätärligini täminläşniŋ birdin-bir häqiqiy vasitisi bolup hesaplinidu.
Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ 1992-jili 5-oktyabr'da BMT Baş Assambleyasiniŋ 47-sessiyasidä otturiğa qoyğan Aziyadiki Özara härikät vä işänçä çariliri keŋäşmisini çaqiriş toğriliq täşäbbusi häliqara vä regional behätärlikni mustähkämläş sahasidiki yänä bir muhim qädäm boldi.
Regional hämkarliqni täräqqiy ätküzüşmu mämlikät taşqi säyasitiniŋ muhim printsipi bolup hesaplinidu. Qazaqstan bu yosundimu behätärlik, kšp vektorluq mäsililiridin taşqiri regional hämkarliqni täräqqiy ätküzüş boyiçä birqatar täşäbbuslarni qollap-quvätlidi vä otturiğa qoydi. Mäsilän, Mustäqil Dšlätlär Һämdostluği, Märkiziy Aziya İhtisadiy birläşmisi, Evraziya İhtisadiy ittipaqi, İhtisadiy hämkarliq täşkilati vä başqilar şular җümlisidindur.
Umumän, 2018-jil Qazaqstanniŋ taşqi säyasitidiki muhim ähmiyätkä egä vaqiälärgä tolup-taşti. Bu, birinçi novättä, Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ mämlikitimizniŋ häliqara mäydandiki ornini mustähkämläşkä, alämşumul häm regional behätärlikni täminläşkä, duniya mämlikätliri bilän soda vä ihtisadiy alaqilarni җanlanduruşqa qaritilğan aktiv paaliyitigä bağliq boldi. Bir sšz bilän eytqanda, Qazaqstanniŋ taşqi säyasiti dayim Dšlät rähbiriniŋ diqqät-näzäridä bolup, Prezident uniŋ asasiy yšnilişlirini bälgülidi. Mäsilän, Nursultan Nazarbaev biyil 5-oktyabr'da häliqqä yolliğan «Qazaqstanliqlarniŋ paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi» Mäktübidimu taşqi säyasät mäsilisigä alahidä diqqät bšldi. Dšlät rähbiri, җümlidin mämlikätniŋ taşqi säyasitini yeŋilaş, şuniŋ bilän bir vaqitta uniŋ җoşqun täräqqiy etivatqan hazirqi şaraitqa kšnüküşini täminläş boyiçä eniq väzipilärni qoydi. «Qazaqstanniŋ utuqluq yeŋilinişini täminläş üçün üstün aktiv taşqi säyasätni buniŋdin keyinmu ämälgä aşuruş zšrür… Şuniŋ bilän bir vaqitta hazirqi muräkkäp şaraitta Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ taşqi säyasiti kšnüküş vä milliy mänpiyätlärni pragmatizm printsiplirida ilgirilitişni täläp qilidu», däp alahidä täkitläydu Prezident.
Eytmaqçi, Dšlät rähbiri mundaq väzipilärni buniŋdin top-toğra bir jil ilgiri Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Mustäqillik künigä beğişlinip çiqirilğan «Mustäqillik dävri» namliq kitavidimu atap štti. Mäsilän, Prezident šz ämgigidä mämlikitimiz keläçiginiŋ qit°äniŋ vä duniyaniŋ keläçigigä çämbärças bağliq ekänligini täkitläydu. Nursultan Nazarbaev yeŋi basquçtiki taşqi säyasätni pragmatikiliq vä milliy mänpiyätlärgä izçil nişan qilinğan säyasät süpitidä bälgüläydu. Dšlät rähbiriniŋ pikriçä, näq şundaq diplomatiya «Qazaqstan-2050» Strategiyasiniŋ utuqluq ämälgä aşuruluşiniŋ vä mämlikitimizniŋ duniyaniŋ täräqqiy ätkän 30 mämlikitiniŋ qatariğa kirişiniŋ muhim şärti bolup hesaplinidu.
Qisqisi, Qazaqstan Җumhuriyiti hazir duniyaviy birläşminiŋ abroyluq häm etirap qilinğan qatnaşquçisi bolup hesaplinidu. Mämlikätniŋ kšp vektorluq taşqi säyasiti suverenitet vä dšlätçilikni mustähkämläşkä, uniŋ häliqara munasivätlär sistemisiğa qoşuluşiğa yardäm qildi. Bügünki taŋda Qazaqstan häliqara mäydanda җiddiy häm işäşlik şerik süpitidä qobul qilinidu. Qazaqstanniŋ taşqi säyasiti eniq ihtisadiy harakterğa egä bolup, islahatlar yolini ämälgä aşuruşqa, milliy ihtisatniŋ riqabätkä taqabilliğini täminläşkä qaritilğan. Şundaq qilip, Qazaqstan Җumhuriyiti kšp vektorluq säyasätni utuqluq ämälgä aşurup, häliqara munasivätlär sistemisida munasip orun egilidi vä işäşlik häm printsipial şerik süpitidä abroy-inavätkä egä boldi, däp eğiz tolturup eytalaymiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ