Altun dävir başlanğan kün

0
126 ret oqıldı

Şšhrät MÄSİMOV,
«Uyğur avazi»

Mustäqillik – härqandaq millät intilidiğan, şuniŋğa yetişni arzu qilidiğan uluğvar amät-bähit. Şundaq ekän, Qazaqstan mustäqilligi mämlikättä yaşavatqan barliq millätlärniŋ äŋ asasiy qädriyiti. Җumhuriyät hälqi 1991-jili 16-dekabr'da tallavalğan mustäqil mämlikättä ärkin, šzara teçliq häm razimänliktä yaşaş, šz täğdirimizni, kälgüsi ävlatniŋ hayatini šzimiz bälgüläş vä parlaq keläçäkni barliqqa kältürüş yoliniŋ tarihiy küçi-uluğvarliği äynä şuniŋda. Bu kün dšlätniŋ tarihiy ğalibiyitiniŋ rämzi bolup, azatliq-ärkinlikkä täşna häliq bu künni häqliq yosunda šz eliniŋ altun dävriniŋ başlinişi misali süpitidä qobul qilidu vä alahidä qädirläydu. Һäqiqätänmu Qazaqstanniŋ mustäqillikkä erişişi uluq tarihiy adalätlikniŋ äsligä kältürülüşi bolup, җumhuriyät hälqi pütmäs-tügimäs rohiy küçkä, mustäqil elidä šziniŋ bähitlik hayatini vuҗutqa kältürüşniŋ misli kšrülmigän imkaniyitigä egä boldi. Şundaq ekän, bu kün häliq vä dšlätniŋ şanliq jilnamisiğa altun häriplär bilän yezilip, mustäqil Qazaqstanniŋ yeŋi dävriniŋ uluğvar sähipisi bolup hesaplinidu.
Näq 1991-jili Qazaqstan šziniŋ tarihiy täräqqiyatiniŋ hazirqi basquçiğa – iҗtimaiy nişan qilinğan närq ihtisadiğa egä oçuq demokratik hoquq dšlitini quruş, ärkin, mustäqil hayatni barliqqa kältürüş yoliğa çüşti. Mustäqillikniŋ qolğa kältürülüşi tüpäyli Qazaqstan XXİ äsirdiki dšlätçiliginiŋ zšrür säyasiy-hoquq asasini vuҗutqa kältürüp, däsläpki qetim hayat tärizigä, mentalitetiğa, häliqniŋ milliy än°änilirigä muvapiq häqiqiy dšlät yoliğa çüşti.
Qazaqstan mustäqillikniŋ däsläpki künliridin tartipla gülliniş, iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyat yoli bilän maŋdi vä az vaqitniŋ içidila sezilärlik utuq-muvappäqiyätlärni qolğa kältürdi. Besip štülgän mustäqil täräqqiyat yoliğa näzär taşliğanda, säyasiy, iҗtimaiy-ihtisadiy islahatlarni jürgüzüş boyiçä misli kšrülmigän işlarniŋ jürgüzülgänligini, ändi ularniŋ dšlät vä җämiyät hayatiniŋ barliq sahaliridiki nurğunliğan iҗabiy šzgirişlärniŋ asasi bolğanliğini oçuq kšrimiz. Näq mustäqillik jillirida Qazaqstan milliy ihtisatniŋ barliq sektorlirida süpät җähättin yeŋi çoqqilarğa çiqti. Mustäqil täräqqiyat mämlikätni duniyaniŋ sür°ätlik rivaҗlinivatqan dšlätliriniŋ qatariğa elip çiqti.
Moşu jillarda mämlikättä ihtisat tüp-asasidin islahat qilindi, bu bolsa, närq munasivätliriniŋ şäkillinişini vä täräqqiy etişini, häliqara ihtisadiy munasivätlär sistemisiğa izçil birikişni täminlidi. Qazaqstan çät äl investitsiyalirini җälip qiliş boyiçä duniyada yetäkçi orunlarğa çiqti.
Äŋ muhimi, elimizdä mähsulat işläpçiqiriş kštirilip, zamaniviy innovatsiyalik tehnologiyalär täräqqiy etivatidu. Һazirqi vaqitta mämlikättä birläşkän karhanilarniŋ sani kšpiyip, duniyaniŋ çoŋ kompaniyaliriniŋ vakaläthaniliri eçilmaqta. Uniŋdin taşqiri täbiät resurslirini birlişip šzläştürüş, ham äşiya vä materiallarni qayta işläş, yeza egiligi sahasida innovatsiyalik tehnologiyalärni җariy qiliş boyiçä layihilär ämälgä aşuruluvatidu. Qazaqstanniŋ bay täbiät resursliri, säyasiy vä iҗtimaiy turaqliq mämlikitimizni çät äl kapitalini җälip qiliş üçün duniyadiki äŋ istiqballiq ällärniŋ birigä aylandurdi.
Moşu kämgiçä qolğa kältürülgän barliq utuqlirimiz vä mämlikitimizdä säyasiy turaqliqniŋ küçiyişi, şundaqla ihtisadiy islahatlarniŋ nätiҗiliri, häliqara mäydanda etirap qilinişimiz häm ahali paravänliginiŋ šsüşi – pütkül җämiyätniŋ bärpakarliq ämgiginiŋ, demäk, šzlügidin çüşinişlikki, dšlätniŋ strategiyalik täräqqiyat planliriniŋ ämälgä eşivatqanliğiniŋ yarqin ispati.
Bügünki taŋda Qazaqstan Mustäqil Dšlätlär Һämdostluğiğa, Evraziya ihtisadiy ittipaqiğa äza dšlätlär arisida ämälgä aşuruluvatqan iҗtimaiy-ihtisadiy islahatlar boyiçä aldinqi säptä kelivatidu. Mämlikätniŋ umumiy içki mähsulati Märkiziy Aziyaniŋ barliq mämlikätliri ihtisatliriniŋ umumiy kšlämidin ikki hässidin oşuq miqdarda ekänligi hoşal bolarliq ähval. Mustäqillik jillirida Qazaqstan ihtisadiğa 300 milliard dollar investitsiya җälip qilindi. Mämlikätkä çät äl kompaniyaliri, şular bilän billä yeŋi tehnologiyalär käldi. Qazaqstanda Milliy fond, addiy til bilän eytqanda, kälgüsi ävlatlar fondi quruldi. Kiçik vä ottura tiҗarät täräqqiy etip, yeŋi iş orunliri eçilivatidu. Nätiҗidä ahaliniŋ turmuş däriҗisimu kündin-küngä yahşilinivatidu.
Bu yärdä täbiiy halda mustäqillik jillirida ihtisatniŋ qaysi sahaliri utuqluq täräqqiy etişkä başlidi? degän soalniŋ päyda boluşi mümkin. Bu soalğa qisqiçä җavap izdimäkçi bolsaq, bizdä yeŋi saha – avtomobil' yasaş sanaiti işläşkä başlidi. Eğir industriya vä yenik sanaät täräqqiy etivatidu. Duniyada heçbir mämlikättä yoq imtiyazliq şärtlärdä turuşluq šy quruluşi jürgüzülüvatidu. Mämlikät ihtisadini innovatsiyalik tehnologiyalärgä kšçiriş säyasiti ämälgä aşuruluvatidu.
Mustäqillik jillirida dšlätniŋ šziniŋ maliyä-nesiyä vä bajhana säyasiti bilän mülükniŋ türlük şäkillirigä asaslanğan mustäqil ihtisadiy sistemisini vuҗutqa kältürüş yoli tallavelindi. Mämlikättä ihtisatni liberallaşturuş, dšlätni demokratiyaläştürüş häm yeŋilaş җäriyanliri päydin-päy, milliy alahidiliklärni vä ilğar häliqara täҗribini hesapqa alğan halda ämälgä aşurulmaqta. Bügünki taŋda Qazaqstan duniyaniŋ riqabätkä qabil 50 mämlikitiniŋ qatariğa kirdi. Ändi täräqqiyatiniŋ hazirqi basquçida bolsa, 2050-jilğiçä bälgülängän uzaq muddätlik strategiyasini, «100 eniq qädäm» Millät planini vä başqimu strategiyalik planlarni utuqluq ämälgä aşuruvatidu.
Yeŋi ob°ektlar, zamaniviy balilar vä sağlamlaşturuş märkäzliri, mäktäplär, ağriqhanilar, stadionlar, muzeylar, mädäniyät sarayliri vä başqimu inşaätlär quruluşliri käŋ qanat yeyivatidu. Uniŋdin taşqiri zamaniviy avtomagistral'lar, tšmür yollar, kšrüklär, başqimu ähmiyätlik ob°ektlar selinmaqta. İhtisatniŋ barliq yšnilişliridä, җümlidin maarip, meditsina, ilim-pän, mädäniyät sahalirida misli kšrülmigän šzgiriş-yeŋiliqlar yüz berivatidu. Bir sšz bilän eytqanda, mustäqilliktä štüvatqan jillar mabaynida Qazaqstan šziniŋ evolyutsiyalik iҗtimaiy-ihtisadiy, mädäniy täräqqiyatida alğa qarap sür°ätlik qädäm taşlidi. Nätiҗidä duniyaniŋ çapsan täräqqiy etivatqan dšlätliriniŋ qataridin munasip orun egilidi.
Şuni alahidä täkitläş keräkki, mustäqillikniŋ qolğa kältürülüşi bilän häliqniŋ täpäkküri, duniya tonuşi, aŋ-sezimi tüp-asasidin šzgärdi. Çünki yeŋi hayatni quruşniŋ däsläpki künliridin tartipla Qazaqstan hälqi päqät mustäqillikkä erişişla ämäs, bälki dšlätniŋ şäkillinişi, uniŋ säyasiy vä ihtisadiy җähättin mustähkämlinişi, duniyaniŋ säyasiy häritisidin munasip orun egiläp, häliqara mäydanda abroy-inavätkä sazavär boluşniŋ häqiqiy ärkinlik vä mustäqillikkä erişiş ekänligini çoŋqur çüşändi vä his qildi. Qilğan-ätkän härbir işini, taşliğan qädimini äsirlärdin buyan seğinip-kinäp yätkän mustäqillikkä beğişlidi.
Älvättä, җumhuriyät moşu jillarda šziniŋ täräqqiyatida qolğa kältürgän barliq utuq-muvappäqiyätlär mämlikät grajdanliriniŋ ayanmay qilğan ämgigi vä Tunҗa Prezident – Millät Lideri Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ dana teçliq vä razimänlik säyasiti tüpäyli mümkin boldi. Һäqiqätänmu Qazaqstanniŋ mustäqillik dävri Dšlät rähbiriniŋ җämiyättä teçliq vä razimänlikni saqlap qalğan, iҗtimaiy kelip çiqişidin, millitidin, diniy etiqatidin qät°iy näzär, adämgä bolğan hšrmätni küçäytkän kšp qirliq, jiraqni kšzligän säyasiti bilän çämbärças bağliq.
Tunҗa Prezident täripidin qoyulğan väzipilär tüpäyli miqiyasliq iҗtimaiy-ihtisadiy programmilar orunlinivatidu, duniyada täŋdişi yoq layihilär ämälgä aşurulup, җämiyät hayatiniŋ barliq sahalirida misli kšrülmigän utuqlar qolğa kältürülmäktä.
Һäqiqätänmu mustäqillik jillirida biz utuqluq ihtisatni vuҗutqa kältürduq vä duniyada hšrmätkä egä dšlätni qurduq. Pütkül duniya eğir maliyäviy bohran çaŋgilida qalğanda, biz Evraziyaniŋ qaq märkizidä märvayit şähär – paytähtimiz Astanani bärpa qilduq vä uni häliqara birläşmigä tonuşturduq. Bügünki taŋda Dšlät rähbiri baş memar bolğan paytähtimiz kündin-küngä täräqqiy etip, uni ziyarät qilğan çätällik mehmanlarda äҗayip täsirat qaldurmaqta. Şuŋlaşqa Qazaqstan hälqi 1991-jili 16-dekabr'da tallavalğan tarihiy künniŋ qädrini vä Millät Lideri Nursultan Nazarbaevniŋ dšlätçilikni şäkilländürüş häm mustähkämläş yolidiki uluğvar rolini barğansiri çoŋqur his qilivatidu. Prezidentmu dayim šz sšzliridä häliqni mustäqil elimizniŋ güllinişi vä җämiyätniŋ umumiy bayliği bolğan teçliq, razimänlik häm birlik ohşaş qädriyätlärni küçäytişkä, mädäniy-tarihiy än°änilärni rivaҗlanduruşqa çaqirmaqta. Ändi Dšlät rähbiri otturiğa qoyuvatqan programmilar bolsa, birinçi novättä, mämlikätniŋ täräqqiy etip, güllinişini vä şuniŋ nätiҗisidä ahali paravänliginiŋ šsüp, kšŋül-käypiyatiniŋ kštiräŋgü boluşini kšzdä tutidu. Mäsilän, Millät Lideriniŋ biyil elan qilğan Bäş iҗtimaiy täşäbbusi, birinçi novättä, addiy ahaliğa, yäni uniŋ iҗtimaiy ähvalini yahşilaşqa qaritilğan miqiyasliq programma bolup, härbir täşäbbus millionliğan adämniŋ mänpiyitini kšzdä tutidu. Başqiçä eytqanda, barliq Bäş iҗtimaiy täşäbbus turmuş süpitini yahşilaşqa qaritilğan. Ändi bu programminiŋ orunlinişi bolsa, Prezident täkitläp štkinidäk, «iҗtimaiy dšlät» toğriliq konstitutsiyalik normini yeŋi mäzmun bilän beyitidu.
Dšlät rähbiriniŋ biyil oktyabr' eyida Qazaqstan hälqigä yolliğan «Qazaqstanliqlarniŋ paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi» Mäktübimu Qazaqstan mustäqillikniŋ däsläpki jilliridin tartipla jürgüzüvatqan yolniŋ, yäni, birinçi novättä, ahaliniŋ paravänligini aşuruşqa qaritilğan yolniŋ mäntiqiy davami boldi desäk, hatalaşmaymiz. Nursultan Nazarbaev bu qetimmu tegişlik organlarğa hayatimizniŋ barliq sahalirini yahşilaşqa qaritilğan eniq väzipilärni qoydi.
Mustäqillik jillirida mämlikitimiz häliqara mäydandimu muhim vä paaliyätçan oyunçiğa aylandi. Qazaqstan alämşumul täşäbbuslarni aktiv qollap-quvätläpla qoymay, šzimu duniyaviy mäydanlarda şundaq başlanmilarni otturiğa qoymaqta. Qazaqstanniŋ 1992-jili martta Birläşkän Millätlär Täşkilatiğa äza boluşi — mämlikätniŋ duniyaviy mäydandiki täğdiranä qädämliriniŋ biridur. Uniŋdin taşqiri Qazaqstan EBҺT, AÖҺİÇK, İҺT, ŞҺT, EAİİ vä başqimu häliqara täşkilatlarniŋ äzasi, türlük häliqara konventsiyalär bilän şärtnamilarniŋ qatnaşquçisi boldi.
Juqurida täkitlänginidäk, Qazaqstan häliqara mäydandimu birqatar bahaliq täşäbbuslarni otturiğa qoyivatidu. Mäsilän, dšlitimiz duniyadiki äŋ çoŋ yadro quralidin ihtiyariy vaz keçip, Şämäy poligonini yapti vä şuniŋ arqiliq häliqara birläşminiŋ hšrmitigä bšländi. Dšlitimizniŋ BMT Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs äzasi bolup saylinişini mämlikät mustäqillik jillirida ämälgä aşurğan utuqluq šzgirişlär bilän qolğa kältürülgän muvappäqiyätlär nätiҗiliriniŋ biri däp hesaplaşqa bolidu. EBҺT, İҺT, AÖҺİÇK, ŞҺT, EAİİ ohşaş vä başqimu abroyluq häliqara täşkilatlarğa räislik qilişi toğriliqmu şundaq däp eytalaymiz.
Uniŋdin taşqiri Qazaqstan uzaq jilliq üzülüştin keyin Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilatiniŋ sammitini štküzdi. Paytähtimizdä štkän baş qoşuş nätiҗisi boyiçä Astana Deklaratsiyasi qobul qilindi. Qazaqstanda här üç jilda Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliri qurultiyiniŋ štküzülüvatqanliğidinmu gezithanlar yahşi hävärdar, däp oylaymiz.
Qazaqstan şundaqla keyinki vaqitlarda ayrim ällärdä orun alğan toqunuşlarni birtäräp qiliş yšnilişidimu ähmiyätlik täşäbbuslar bilän mäydanğa çiqti. Mäsilän, Siriya toqunuşi boyiçä muzakirilär mäydani rolini atqurup, käskinlikniŋ päsiyişigä šz hässisini qoşti. Mämlikitimiz häliqara munasivätlärdä käskinlik päyda qilivatqan başqa mäsililärnimu teçliq yoli bilän häl qilişqa küç çiqarmaqta.
Һä, Qazaqstanniŋ taşqi säyasättiki täşäbbusliri vä toqunuşlar orun alğan zonilarda teçliqni qolğa kältürüş boyiçä küç çiqirişi häliqara birläşmä täripidin juquri bahalanmaqta. Bu bolsa, šz novitidä, Qazaqstan ihtisadiğa uttur çät äl investitsiyasiniŋ turaqliq halda vä juquri däriҗidä kelip çüşüvatqanliğida häm räsmiy Astananiŋ kšpligän taşqi säyasiy täşäbbusliriniŋ ämälgä eşivatqanliğida šz äksini tapmaqta. Mäsilän, Astananiŋ «EKSPO–2017» Häliqara ihtisaslaşturulğan kšrgäzmisini štküzüş җayi süpitidä tallavelinişi — Qazaqstan Җumhuriyiti jürgüzüvatqan «oçuq işiklär» säyasitiniŋ utuqluq ekänliginiŋ vä käŋ häliqara hämkarliqniŋ, mämlikätniŋ täräqqiyat häm gülliniş yoli bilän işäşlik meŋişiniŋ yarqin ispati boldi, däp eytalaymiz. Bu bolsa, Qazaqstanniŋ duniya birläşmisidä munasip orunni egilävatqanliğini yänä bir qetim tästiqläş bilän billä häliqniŋ tarihiy ğalibiyiti boldi.
Bir sšz bilän eytqanda, Qazaqstanniŋ kšp qirliq taşqi säyasiti duniyada toluqhoquqluq, hšrmätkä vä muhim orunğa egä dšlät boluşqa imkaniyät yaratti.
Moşularniŋ hämmisi mustäqillik jillirida tallavelinğan strategiyalik yolniŋ toğra ekänligini ispatlimaqta. Toğra tallavelinğan ihtisadiy strategiya Qazaqstanğa duniya ihtisadida davamlişivatqan bohranğa qarimay, sanaät mähsulatini işläpçiqiriş sür°itini vä taşqi soda kšlämini kšpäytiş imkaniyitini bärgän aldini eliş çariliri boldi.
Mämlikättä kšpmillätlik mädäniyätniŋ äŋ yahşi än°änilirini täräqqiy ätküzüş vä varisliq mäsilirigä alahidä diqqät bšlünüvatidu. Mäsilän, Prezident otturiğa qoyğan «Ruhani jaŋğıru» vä başqa programmilar, Dšlät rähbiriniŋ yeqinda elan qilinğan «Uluq dalaniŋ yättä qiri» särlävhilik maqalisi şu җümlidindur. Umumän, dšlät täripidin yaritilivatqan şaraitlar kšpmillätlik Qazaqstan mädäniyitiniŋ täräqqiy etişigä, duniya häliqliri bilän mädäniy hämkarliqni yolğa qoyuşqa, Qazaqstanniŋ mädäniy, tarihiy mirasini käŋ tärğip qilişqa imkaniyät yaratmaqta.
Qisqisi, mustäqil Qazaqstan – җoşqun täräqqiy etivatqan, šz aldiğa uluğvar mähsätlärni qoyğan vä şularğa yetiş üçün šz yoli bilän işäşlik ketip barğan mämlikät. Bu bizniŋ qazaqstanliq yolumiz. Bu yol, šz novitidä, bizgä häqiqätänmu alahidä, tarihiy җavapkärlik jükläydu. Qazaqstanliqlar mustäqillikniŋ puhta ekänligigä işinidu. Çünki bizniŋ mustäqilligimiz içki turaqliqqa, kšpmillätlik häliqniŋ dostluği häm razimänligigä vä umummilliy birligigä, şanliq tarih häm kšp qirliq mädäniyätni šz içigä alğan häliq danaliğiniŋ mustähkäm huliğa asaslanğan. İlahim, moşu hul buzulmiğay!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ