Mudirğa hšrmät kšrsitildi

0
78 ret oqıldı

Gšhärbüvi
İSMAYİLҖANOVA,
«Uyğur avazi»

Yeqinda Panfilov nahiyälik hakimiyätniŋ mäҗlislär zalida Җambul namidiki ottura mäktiviniŋ mudiri Rizaydin Äysaevniŋ hšrmätlik däm elişqa çiqişiğa munasivätlik baş qoşuş bolup štti.
Panfilov nahiyälik mäslihätniŋ kativi Erğali Şoqparovniŋ riyasätçiligidä štkän märasimda däsläp nahiyä hakimi Temirlan Bektasov sšzgä çiqip, Äysaevniŋ hayati vä iş-paaliyitigä täpsiliy tohtaldi.
– Rizaydin Seyit oğli barliq aŋliq hayatini nahiyäniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy sahasiniŋ täräqqiyatiğa särip qilmaqta. U ämgäk paaliyitini täntärbiyä päniniŋ muällimi bolup başliğan edi. Andin nahiyälik sport komitetini başqurdi, käspiy-tehnikiliq uçiliöeda mudir, Yarkänt şähiridä hakim, ahirqi on jil davamida kšpmillätlik äŋ çoŋ bilim därgahi – Җambul namidiki mäktäptä mudir bolup işlidi. U qäyärdä, kim bilän işlimisun, šz işiğa çoŋ җavapkärlik bilän qarap, bar vuҗudi bilän tär tškti. Biz sizni salahiyätlik mutähässis, yaşlarniŋ mäslihätçisi däp bilimiz. Nahiyä jut-җamaätçiligi namidin hšrmätlik däm elişqa çiqişiŋiz bilän täbrikläp, teniŋizğa mustähkäm salamätlik, ailäviy bähit tiläymiz, – däp tiläk bildürgän Temirlan Amangeldiulı uniŋğa çapan yepip, Һšrmät gramotisi bilän täğdirlidi.
Andin җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari, җumhuriyätlik «Uyğur avazi» gezitiniŋ baş muhärriri Erşat Äsmätov Rizaydin Äysaevniŋ kšpqirliq paaliyitigä tohtilip, uniŋğa märkäz täsis qilğan «Sahavät» medalini tapşurdi. Şundaqla märkäzniŋ başqarma äzasi, Almuta vilayätlik mäslihätniŋ deputati Zakirҗan Quzievniŋ täbrigini yollap, çapan yepip hšrmät bildürdi. Şuniŋdin keyin Sotsialistik Ämgäk Qährimani Küläş Aytjanova, nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Dilşat Nasirov, Çoqan Välihanov namidiki mäktäpniŋ mudiri Muhametäli Tuğambaev, nahiyälik uruş vä ämgäk veteranliri keŋişiniŋ räisi Nuriyahmet Rahimbaev, peşqädäm ustaz Saniyäm Zuliyarova vä başqilar illiq tiläklirini izhar qildi.
Ahirida Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Rizaydin Äysaev sšzgä çiqip, 50 jil davamida billä işläp, säpdaş-mäsläkdaş bolğan hayattin štkän mahir täşkilatçi-rähbärlärni, ustazlarni äskä elip vä bügünki küngiçä bir mähsättä, bir niyättä ämgäk qilğan zamandaşliriğa minnätdarliğini izhar qildi. U şundaqla bügünki ävlatni vätänpärvärlik rohta tärbiyiläş üçün kšpmillätlik nahiyä hälqi bilän yänimu säptin qalmay, birkişilik hässisini qoşidiğanliğini bildürdi.

Panfilov nahiyäsi.
Jumağazi BEYSEBEKOV çüşärgän sürät.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ