«Mäktäpkä milliy dopa kiyip barimän»

0
115 ret oqıldı

Bähtişat SOPİEV,
«Uyğur avazi»

Rayan bäş yeşidin başlap, «Qaçan mäktäpkä barimän?» däp ata-anisiğa aram bärmigän ekän. Yänä kelip, u uyğur mäktivini tallaptu.
– Sän aldi bilän bağçigä berişiŋ keräk, şu yärdin mäktäpkä yollanma alisän, deginimizgä u qulaq salmidi, – däydu dadisi Raydin. –Uniŋ “Uyğur bağçisiğa barimän”, däp qäğişlik qilğini helimu yadimda. Rastimni eytsam, Almutidin uyğur bağçä tapalmiduq. Ahiri uni qazaq topiğa bärduq. Başta biraz qiynalğini bolmisa, qazaq tilini tez üginip kätti. Bultu uni şähärdiki A.Rozibaqiev namidiki mäktäp-gimnaziyaniŋ 1-sinipiğa aparduq. Qiziq yeri, bu qetim u «mäktäpkä milliy dopa kiyip barattim» däp «çataq» çiqardi. Ahiri uniŋğa mäktäpkä kiyidiğan mähsus forma häqqidä eytip, çüşändürduq. Buni keyin šzimu çüşändi. Һazir u šydä däris täyyarliğanda dopa kiyip oltiridu.
Sšhbätdişim Raydin ziyalilar ailisidä tuğulup, milliy tärbiyä kšrgän jigit. U uyğur mäktivini tamamlap, ADUniŋ uyğur tili vä ädäbiyati fakul'tetida tähsil kšridu. Amma uniŋğa zaman tälivigä bola, šz käspi boyiçä işläşkä şarait yar bärmidi. Ömürlük җüpti Gülräna ingliz tiliniŋ mutähässisi. Һazir u S.Asfendiyarov namidiki Qazaq meditsina universitetida oqutquçi bolup işläydu. İkki oğli bar. Çoŋi Railmu oquşini uyğur mäktividin başlap, andin matematika pänini tallavaptu.
– Rail tšrtinçi sinipta oquvetip, şeir yezişqa kirişip kätti, –däydu Raydin. – Һämmimiz «bovisiniŋ izini basidiğan boldi» däp hoşal boluveduq, u matematika pänini tallidi. Rayan bolsa, apisi ohşaş oqutquçi boluşni halaydu.
Yänä bir bayqiğinim, Rayan bovisiniŋ şeirlirini yadqa oquğanni yaqturidekän. Eytmaqçi, hälqimizniŋ sšyümlük şairiniŋ on nävrisi bolup, ularniŋ hämmisi ana tilida bilim elivetiptu. U yaq mälidä turğaçqa, uniŋ bilän telefon arqiliq sšzlişişkä toğra käldi.
– Һazirqi kündä bäzilär «uyğur mäktiviniŋ keläçigi yoq» degän pikirni eytişidu. Bu tamamän natoğra pikir. Uyğur mäktivini tamamlap, duniyağa tonuluvatqan jigit-qizlirimiz barğu. Rast, dšlät tilinimu bilişimiz keräk. Bügünki kündä başqa tillarni bilgänmu ziyanliq qilmaydu. Amma šz tilini mukämmäl bilmigän baliniŋ başqa tilni šzläştürüp ketidiğiniğa gumanim bar. Şuŋlaşqa balilar birinçi novättä – boyiğa ana süti bilän kirgän ana tilini biliş şärt. Män balilirimni şundaq tärbiyilidim. Һazir ular šzliriniŋ pärzäntlirigä şundaq tärbiyä berivatidu. Moma-bova üçün nävriliriniŋ hämmisi «tatliq». Rayanni alaytänla millätpärvär deyişidu. İlahim, keläçäktä milliti üçün hizmät qilidiğan jigitlärdin bolsun. Til tägmisun, – däydu Rayanniŋ bovisi, ataqliq şairimiz Җämşit aka Rozahunov.
Rayanniŋ ustazi Maygül Kamalova bilän hävärläşkinimizdä u yaq şagirtiniŋ oquşiğimu, tärtivigimu päqät «bäş» degän bahani bärdi.
– Rayan ohşaş oquğuçilar kam uçraydu, – däydu ustaz. – Uniŋ bilmäydiğini yoq. Һärqandaq soaliŋizğa oylinip, ätrapliq җavap beridu. Özi şeir yazmisimu, şeir oquşqa bšläkçä amraq. Bolupmu bovisiniŋ şeirlirini yadqa oquşni yahşi kšridu. Bovisiniŋ qaçan vä qandaq kitapliri näşir qilinğanliğinimu bilivalğan. Sinipdaşliriğa bovisi vä uniŋ äsärliri häqqidä sšzläp beridu. Şundaqla matematika pänigä bäk qiziqidu. Umumän, härtäräplimä bilimgä egä jigit. Uniŋ keläçigidin çoŋ ümüt kütimän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ