Yanimän degängä — yalqun, çapimän degängä at beridu

0
96 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Muällim – şäräplik käsip. Ävlat tärbiyiläştä muällimlärniŋ orni bebaha desäkmu, bügünki kündä «muällim märtivisini kštiriş» toğriliq pat-pat tilğa elinidiğan boldi. Sir ämäski, bügünki kündä «muällimniŋ abroyi – äl-jutniŋ abroyi» däp bilidiğanlarniŋ qatari bara-bara aziyip ketivatidu. Undaq bolğini, bügünki şagirt muällimini qädirläp, uluqlaştin qelivatidu. Bu – pütkül җämiyätni täşvişländürüvatqan mäsilä. Şuŋlaşqa Bilim vä pän ministrligi muällimlärni ahanät qilidiğanlarni җavapkärlikkä tartiş toğriliq tävsiyä täyyarlaşqa җiddiy kirişti.
Yeqinda Astanadiki 59-ottura mäktäptä җämiyätlik muhakimä štüp, muällimlärniŋ hoquqi bilän väzipiliri, iҗtimaiy kapalätliri äkis etilgän «Muällim märtivisi toğriliq» qanun layihisi muhakimä qilindi. Mäzkür hšҗҗättä sinip yetäkçiligi bilän däptär täkşürigini üçün tšlinidiğan qoşumçä häqniŋ miqdari šsmäk. QҖ Bilim vä pän ministrligi mäktäpkiçä vä ottura bilim departamenti mudiriniŋ orunbasari Säule Qabimoldaevaniŋ täkitlişiçä، hazir 1 – 4-siniplarğa däris beridiğan muällimlärgä däptär täkşürigini üçün 3500 täŋgä tšlänsä، ändi uniŋ miqdari 10 600 täŋgigiçä kštirilidu. Ändi bu ämgäk häqqi 5 –11-siniplarda 4400 täŋgä bolsa, 13 200 täŋgigiçä šsidu. Şundaqla sinip yetäkçisi üçün tšlinidiğan üstäkmu (qoşumçä häq) üç hässigä kšpiyidu. Başlanğuç siniplarda 4400 täŋgidin 13 miŋ täŋgigiçä، juqarqi siniplarda 5300 täŋgidin 15 900 täŋgigiçä kštirilidu.
Bilim vä pän ministrligi 30 jilliq ämgäk staji bar muällimlärni ätigän pensiyagä çiqirişni tävsiyä qilivatidu. Şunimu täkitläş keräkki, aliy oquş orunlirida oquğan jillar (4-5 jil) ämgäk stajiğa kirgüzülidu. Mäsilän, 17 yeşiğa aliy oquş orniğa çüşsiŋiz, 21 yeşiŋizda universitetni tamamlaysiz. Şuniŋdin keyin 26 jil üzlüksiz muällim bolup işlisiŋiz, 48 yeşiŋizda pensiyagä çiqişqa hoquqiŋiz bar.
Ägär bäş jilda bir qetim kam degändä 6 ay ilmiy iş bilän şuğullanğusi kelidiğan muällimgä iҗadiy däm eliş berilidu. Uniŋ moşu ariliqtiki ämgäk staji bilän ayliq maaşi saqlinidu. Bilim därgahiğa däsläp işqa orunlaşqan muällimgä yol-yoruq kšrsitidiğan täҗribilik muällim bäkitilidu. Uniŋğa ustazliq hizmiti üçün qoşumçä häq tšlinidu.
Qanun layihisidä muällimlärni turuşluq šy bilän täminläşkä alahidä ähmiyät berilgän. Ändi muällimlär däsläpki bädälsiz yenikläştürülgän nesiyä bilän šy setivalalaydu. Şundaqla hizmät җäriyanida paydilinidiğan šy yaki yataqhana eliş hoquqiğa egä bolalaydu.
Qanun layihisiniŋ 15-maddisida «Җumhuriyät dairisidä pedagogikiliq hizmättiki nämunilik ämgigi üçün pedagogqa «Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän ustazi» degän Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ dšlät mukapiti berilidu» degän norma bar. Ändi yezilarda paaliyät elip berivatqan muällimlärniŋ maaşi bilän tarifliq mšlçärliri şähär bilän selişturğanda kam degändä 25 payizğa aşurulup bälgülinidu. Turuşluq šy quruluşi üçün yär uçastkiliri bšlünidu, yärlik iҗraiy organlarniŋ qarariğa benaän, şähsiy meli bar muällimlärgä yäm-çšp, piçänlik bilän çšp çepiş üçün yär uçastkiliri tävsiyä qilinidu.
Qazaqstan qanun-aktlirida kšzdä tutulğan imkaniyätlärni qoşmiğanda, muällimni uniŋ käspiy väzipilirigä munasivätlik ämäs iş türlirigä җälip qilişqa yol qoyulmaydu. Yeŋi qanun layihisigä pedagogniŋ vijdan-nomusiğa täkkänlärni җavapkärlikkä tartiş toğriliq madda kirgüzülidiğan boldi. Mäzkür qanun layihisi barliq dšlät organliriğa ävätildi. Ändi Maliyä ministrligidin başlap, barliq 13 dšlät orgini bilän kelişilidu. Şuniŋdin keyin ھškümättä qarilidu. Moşu jilniŋ fevral' eyida Mäҗlis deputatliri muällim märtivisigä munasivätlik qanun layihisiniŋ kam-kotisini tüzäp, Senatqa yollaydu. Äynä şuniŋdin keyinla tähminän iyun' eyida Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti mäzkür qanunğa qol qoyidu däp reҗilinivatidu.
Mälumki, «Muällim märtivisi» toğriliq qanunniŋ qobul qilinişini Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev šziniŋ qazaqstanliqlarğa yolliğan Mäktübidä eniq tapşurğan edi. Şuniŋdin etivarän tegişlik orunlar muällimlärniŋ abroy-märtivisini kštirişkä paydisi tegidiğan qanun layihisini täyyarlaşqa därhal kirişti. Biraq ministrlik tävsiyä qilğan mämuriy җavapkärlik ähvalni tüzitişkä qadirmu? Bu, älvättä، vaqitniŋ änçisidiki soal.
Umumän, muällimniŋ tärbiyisini almiğan adäm bolmisa keräk. Ministr, deputat, sän°ätkar, sportçi vä yazğuçini çoŋ hayatqa täyyarlaydiğan, yanimän degängä – yalqun, çapimän degängä at beridiğanlar – äynä şu muällimlär ämäsmu. Biraq ularniŋ ämgigi bebaha bolğini bilän, mäzkür käsip egiliri kšp vaqitlarda näzärdin sirt qelivatidu. Eytayluq, bizniŋ oquğuçiliq dävirlirimizdä، muällim koçida kelivatsa, çätkä štüp yol berättuq. Bäzidä uniŋ kšzigä çeliqmas üçün, başqa koça bilän ketip qalattuq. ھä، bügünki şagirt muällimni hšrmätlimäydiğan, hätta kšzgä ilmaydiğan däriҗigä yätti. Eçinarliği, “balamğa hürpäydiŋ» däp muällimni haqarätlävatqanlarni, urup-düşkällävatqanlarnimu kšrüvatimiz. Ändi ata-anilarniŋ baliliriniŋ kšziçä muällimlärgä qopal muamilä qilişi – yaş ävlatniŋ aldida muällim abroyini tehimu tšvänlätmäktä. ھazir diktofon, fotoapparat, yanfon qolliniş arqiliq oquğuçilarniŋ muällimlärniŋ abroyini çüşirişi ovҗ almaqta. Uni muällimlärmu yoqqa çiqarmaydu. 16 jil maarip sahasida paaliyät elip berivatqan Gülmira isimliq muällim (familiyasi bilän mäktivini kšrsätmäsligimizni iltimas qildi) muällimniŋ qädri qalmiğanliğini yoşurmidi. «ھazir bizdä abroy-märtivä qalmidi. Balilarğa qoluŋniŋ uçini täkküzsäŋ، balağa qalisän. Ata-anilardin burun şagirtlirimizniŋ šzi: «Ata-anam üstiŋizdin ärizä yazidu» däp qorqitidiğan boldi. Ändi şu bizni qorqutup jürgän bala däriskä kälmisimu, biri bilän soquşup qalsimu, tärtipsizlik qilsimu – җavap beridiğan yänä biz. Bügünki kündä ata-anilarniŋ balisiğa qaraşqa vaqti yoq. ھämmisi šz işi bilän bänt. Balilirini mäktäpkä äkelivetidudä، qalğan җavapkärlikniŋ hämmisini bizniŋ zimmimizgä artivetidu. Birär kelişmäslik, yüz berip qalsa, yänä kelip bizdin hesavat soraydu. Şu çağda biz baliğa bilim berimizmu yaki uniŋ meŋiş-turuşini, nädä jürginini küzitip jürimizmu? Şuni ata-anilar nemişkä oylanmaydekin?»، däydu ustaz.
Demisimu, hazir ülgirimi tšvän, tärtipsiz oquğuçi üçün muällimni äyiplävatqan. ھätta, şagirtliri yepilip uruvatsimu, ariğa çüşüşniŋ orniğa «muällimniŋ pedagogikiliq salahiyiti yoq» däydu. Mana moşu ähvaldin keyin bala aldida muällimniŋ abroyi qandaq kštirilsun?! Mabada, oquğuçi bilän muällim arisida kelişmäsliklär yüz berip qalğidäk bolsa, mäktäp rähbärligimu muällimniŋ hoquqini inavätkä almay, şikayät qilip kälgän ata-aniniŋ sšzigä ämäl qilidu. Şundaq qilip, muällimniŋ oquğuçi bilän çiqişalmay qelişi uniŋ täҗribisizligidin bolup, yänä şu muällim äyiplik bolup çiqidu. ھä، muällimniŋ hoquqini şu çağda kim himayä qilmaq? Rähbärliktinmu, ata-anidinmu, şagirtidinmu däşnäm yegän muällimgä kim pana bolidu?
Bizniŋ dävirlirimizdä oquğuçi muällimdin til aŋlisa, ata-anisi «Nemä qildiŋ؟»، «Muällim bekardin-bekar qol kštärmäydu, šzäŋ bir närsä qilğansän?!» däp pärzändini äyipläp, gunani uniŋdin izdäydiğan. ھätta balisiniŋ tärtipsizlik qilğini üçün muällimdin käçürüm soratti. ھä، hazirqi ata-anilarçu? Bügünki zamaniviy yaş ata-anilar baliliriğa «Muällim saŋa bir närsä desä، därhal maŋ eytqin»، «Muällimniŋ saŋa vaqiraydiğanğa hoquqi yoq» däp ügitidu. Mana moşu sšzlärni ata-anisidin aŋlap, quliğiğa quyuvalğan oquğuçilar muällimni hšrmätläş bu yaqta tursun, umumän, çoŋlarni izzätläşni bilärmu? Yoşuridiğini yoq, bügünki җämiyätmu, adämlärmu muällimdin jiraqlişip kätti. Muällimniŋ qädrigä yätmäydiğanlar kšpäydi. Moşuniŋ hämmisi muällimlärniŋ җämiyättiki ornini tšvänlitivatqanliği şübhisiz. Mümkin, «Muällim märtivisi» toğriliq qanun qobul qilinsa, ähval šzgirip qalar…

Bälüşüş

Javap qalduruŋ