«Öydä päqät ana tilimizda sšzlişimiz»

0
157 ret oqıldı

Bähtişat SOPİEV,
«Uyğur avazi»

Tonulğan telejurnalist Nurdšlät Muradilov mäktäptä qandaq oqudi? Oninçi sinipni pütärgiçä bir partida kim bilän oltardi? Uniŋ baliliri qaysi tilda bilim aldi? Nävriliriçu? Pensiya yeşidiki jurnalist hazir şähsiy maşinisi bilän kimni toşuydu?

Nurdšlät Muradilov Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Malivay yezisidin. Ailä şaraitiğa bağliq ottura bilim elişni Malivaydin başlap, andin on birinçi sinipni hoşna mähällilärniŋ biridä pütärgän ekän. Mäktäpni u yahşi bahalarğa tamamlaydu.
– Qiziq yeri, birinçi sinipta Gülbähräm isimliq qiz bilän bir partida oltirip qaldim, – däp baliliğini äslidi Nurdšlät aka. – U yaqmu yahşi oqatti. Uzun gäpniŋ qisqisi, ikkimiz oninçi sinipni tamamliğiçä bir partida oltarduq. Mäktäptiki dostluğimiz muhäbbätkä aylinip, ikkimiz moşu kämgiçä qol tutuşup yaşavatimiz. Alla halisa, biyil «altun toyimizni» nişanlaş aldida turimiz. Yerim äsirniŋ içidä arimizda «neri tur-beri tur», degän gäplär bolmidi. Bir-birimizni ränҗitmäy kelivatimiz. İkkimiz üç qiz, bir oğul tärbiyiläp qatarğa qoştuq. Pärzäntlär biriniŋ käynidin biri çoŋ boluşqa başliğanda, ailimizdä «balilarni qaysi tilda oqutimiz?» degän mäsilä kštirildi. Biz, är-ayal, heç ikkilänmästin balilirimizni Almuta şähiridiki hazirqi M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyagä bärduq. Öz vaqtida bizmu uyğurçä oquduq. Aliy oquş orunliriğa qiynalmayla çüştuq. Demäk, balilirimizmu moşu yolda meŋişi keräk. Balilarniŋ içidä qizimiz Zul'fiya mäktäpni «Altun medal'ğa» pütärdi.
Muradilovlarniŋ pärzäntliri uyğur mäktivini tamamlap, hämmisi aliy bilimgä egä boldi. Bügünki kündä bu ailidä küyoğul, kelinlärni qoşqanda säkkiz adäm aliy bilimgä egä. Yänä kelip, säkkizi säkkiz sahaniŋ yetük mutähässisliri.
– Ailimizdä җämiyitimizgä keräklik kšpligän käsip egiliri bar, –däydu Nurdšlät aka sšhbätara. – Dohtur, ädliyä hadimi, maliyä hadimi, pedagog vä başqilar degändäk. Hoşal bolidiğinim, bizniŋ ailidä jigirmä җan bar. Gülbähräm ikkimiz säkkiz nävrä vä bir çävrä sšyduq. Moşu kämgiçä ularniŋ biriniŋ ağzidin rusçä sšz aŋlimaptimiz. Һämmisi bir-biri bilän uyğurçä muamilä qilidu. Çünki biz nävrilärnimu ana tilida oqutuvatimiz. Bügünki kündä oğlumiz Dolqunniŋ ikki pärzändi Mäsim Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyadä bilim alidu. Çoŋ oğli Dias – 11-sinipta, qizi Dilinur 7-sinipta oquydu. Dias «Altın belgigä» ümütkar. Һär ikkilisini kiçigidin mäktäpkä šzäm apirip, šzäm äkelimän. Һšrmätlik däm elişta bolğanliğim üçün boş vaqtim kšp. Uyğur mäktivigä kirginimdä, kšŋlüm bšläkçila yorup, rohim kštirilip qalidu. Amma meni uyğur mäktäplirigä berivatqan balilar saniniŋ azliği äpsuslanduridu. Bolupmu män ziyalilirimizniŋ moşu yärdä paaliyätçanliq kšrsätkänligini haliğan bolar edim. Ana tilsiz bizniŋ keläçigimiz yoq. Moşuni toğra çüşinäyli, qerindaşlar.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ