Mämlikät täräqqiyatiniŋ eniq basquçini kšrsitidu

0
75 ret oqıldı

Şšhrät MÄSİMOV,
«Uyğur avazi»

Biyil mustäqil Qazaqstanniŋ tarihida üçinçi qetim ahalini royhätkä eliş jürgüzülidu. Buniŋ üçün җumhuriyät byudjetidin 8,8 milliard täŋgä bšlünüvatidu. Bu mäbläğniŋ asasiy qismi – 3,3 milliard täŋgä ahalini royhätkä eliş mävsümini jürgüzgüçilärgä häq tšläşkä, 1,9 milliard täŋgä planşetlarni setivelişqa, bir milliard täŋgä ahalini royhätkä elişni jürgüzüş boyiçä modul'ni işläp çiqiş üçün «e-Statistika» birläştürülgän ähbarat sistemisini qoşumçä işläşkä, 2,6 milliard täŋgä iş stantsiyalirini, tegişlik qurulmilarni, җihaz vä täşkiliy tehnika vasitilirini setivelişqa, bena vä transport vasitiliri üçün häq tšläşkä, elinğan statistikiliq mälumatlarni işläşkä, basmihana hizmätlirigä särip qilinidu.
Bu yärdä diqqätçan gezithanda “Şunçilik nurğun mäbläğni täläp qilidiğan ahalini royhätkä elişni jürgüzüş haҗätmedi? Umumän, här on jilda jürgüzülidiğan moşu çarä-tädbirniŋ mäzmun-mahiyiti nemidin ibarät?” degängä ohşaş soallarniŋ päyda boluşi täbiiy vä bu soallar orunluqtur.
Ahalini royhätkä elişni jürgüzüş nahayiti muräkkäp vä nurğun mäbläğni häm iş җäriyanlirini täläp qilidiğan miqiyasliq çarä-tädbir ekänligi hämmigä mälum bolsa keräk. Şundaq bolsimu keläçäkni kšzdä tutqan härqandaq dšlät üçün bu – häm iҗtimaiy, häm ihtisadiy, hätta tarihiy ähmiyätkä egä tendentsiya bolup hesaplinidu. Royhätkä eliş yäküni štkän on jilda mämlikättä yüz bärgän demografiyalik, iҗtimaiy-mädäniy, ihtisadiy vä başqimu җämiyätlik šlçäm-kšrsätküçlärniŋ täräqqiy etiş җäriyanini kšrsitidu. Şundaqla milliy royhätkä eliş demografiyalik ähvalnila ämäs, bälki insan resursiniŋ däriҗisini, mämlikät grajdanliriniŋ bilimini, salamätligini, turmuş ähvalini, dšlätniŋ äqliy ihtidarini eniqlaydu. Başqiçä eytqanda, ahalini royhätkä eliş mämlikät täräqqiyatidiki štkän on jilniŋ eniq basquçi bolup hesaplinidu.
Şundaq ekän, biz bu yärdä asasän demografiya däriҗisi toğriliq gäp qilişni muvapiq kšrüvatimiz. Eniq räqämlärgä asaslansaq, 2009-jili jürgüzülgän milliy royhätkä eliş mälumatlirini elan qilğan Statistika agentliği elimizdiki ahali saniniŋ 16 million 96 miŋ adämgä yätkänligini vä 1999-jildin bu yan bu kšrsätküçniŋ 6,9 payiz šsüp, qazaqstanliqlar saniniŋ bir million 28 miŋ adämgä kšpäygänligini häliqqä yätküzdi (1989-jilqi royhätkä eliş nätiҗisi boyiçä elimiz turğunliriniŋ sani 16 464 464 adäm edi). Gäpara şuni qoşumçä qilmaqçimizki, Statistika agentliğiniŋ ahirqi mälumatliriğa qarisaq, moşu jilniŋ fevral' eyiniŋ beşiğa qädär, yäni mäzkür maqalä yezilivatqanda, mämlikät ahalisiniŋ sani 18 million 637 miŋdin oşuq adämni täşkil qilivatidu.
Ändi җumhuriyät ahalisiniŋ milliy tärkivigä kälsäk, 2009-jilqi royhätkä eliş moşu kšrsätküçniŋmu šzgärgänligini kšrsätti. Mäsilän, elimizdä qazaqlarniŋ sani 26 payiz, šzbäklärniŋ – 23,3 payiz, uyğurlarniŋ 6,8 payiz šssä, başqa millätlär – ruslar (15,3 payiz), nemislar (49,5 payiz), ukrainlar (39,1 payiz) vä başqa millätlär (4,8 payiz) sani, äksiçä, qisqarğan.
Biraq, hämmigä mälumki, keyin eniqlişiçä, 2009-jilqi ahalini royhätkä eliş lazim bolğan däriҗidä štküzülmidi. Һätta uni qaytidin jürgüzüş keräk, degän pikir-täkliplärmu otturiğa qoyulğanliği mälum. Umumän, şu jili ahalini royhätkä elişni jürgüzüş mämlikätkä bir milliard 144 million täŋgigä tohtidi. Keyin tärgäv җäriyani uni jürgüzüşkä bari-yoqi 379 million täŋgä särip qilinip, qalğan mäbläğniŋ bolsa, bir türküm җavapkär lavazimliq şähslär täripidin «haŋsir» qilinğanliğini eniqlidi. Ämäldarlarniŋ äynä şundaq, biz eytqan bolar eduqki, ählaqsizliğiniŋ täsiridin royhätkä eliş җäriyanida kältürülgän mälumatlarniŋ besim kšpçiligi karğa yarimas bolup çiqti. Aqivättä, dšlätniŋ on jilğa bälgülinidiğan iҗtimaiy-ihtisadiy, işläpçiqiriş, demografiyalik täräqqiyat boyiçä plan-layihilirigä orni tolmas nuqsan kältürülgän edi.
Mana ändi novättiki ahalini royhätkä eliş jürgüzülmäkçi. Äynä şuniŋğa bağliq gezithanlarda moşu muhim iҗtimaiy-ihtisadiy çarä-tädbirgä munasivätlik royhätkä elişniŋ qandaq jürgüzülidiğanliği, uniŋğa kimlärniŋ qatnişidiğanliği toğriliq bäzibir soallarniŋ päyda boluşi mümkin. Bizmu şularni qismän bolsimu aydiŋlaşturuşqa tirişimiz.
Umumän, bu qetimqi ahalini royhätkä eliş ilgärkiliridin päriqlängän halda tunҗa qetim elektronluq şäkildä jürgüzülidu. Bu bolsa, Statistika komiteti rähbärliginiŋ pikriçä, häm royhätkä eliş җäriyanini, häm elinğan mälumatlarni tählil qiliş җäriyanini sezilärlik däriҗidä addiylaşturidu. Bu qetim Qazaqstanda yaşavatqanlar, yäni tüplük ahali toğriliqla ämäs, bälki işläş üçün kelip, җumhuriyättä vaqitliq yaşavatqan çätälliklär toğriliqmu mümkinqädär kšpiräk ähbarat eliş kšzdä tutulmaqta. Şuŋlaşqa anketilarda qoşumçä soallar päyda bolidu. Umumän, barliği bolup 45 soal qoyilidu.
Ahalini royhätkä eliş elektronluq şäkildä jürgüzülgänliktin, biz blanklarni onlayn tärtividä tolturimiz. Buniŋ üçün saytqa kirip, tirkiliş җäriyanidin štüş keräk. Andin keyin şähsiy mälumatlarni, yanfon nomerini vä elektronluq poçta adresini kšrsitiş lazim. Respondent barliq soallarğa җavap berip bolup, anketini saqliğandin keyin, uniŋ yanfoniğa vä elektronluq poçtisiğa royhätkä elişniŋ jürgüzülgänligi toğriliq hävär kelidu.
Şuni qoşumçä qiliş keräkki, milliy royhätkä alğuçilar ahalidin elinğan mälumatlarniŋ qät°iy mähpiy bolup, ularniŋ päqät umumlaşturulğan halda elan qilinidiğanliğiğa işändürmäktä.
Älvättä, ilgärkidäk šymu-šy arilap pikir soraşmu ämäldin qaldurulmaydu. Çünki adämlärniŋ hämmisi İnternet arqiliq tirkälmişi mümkin.
Milliy royhätkä eliş ikki basquçta jürgüzülidiğan boldi. Birinçi basquçta (may-iyun') royhätkä elişni jürgüzgüçilär barliq turuşluq vä turuşluq ämäs benalarni arilap, uniŋ yäküni boyiçä sanaq uçastkiliriğa bšlüp çiqidu.
İkkinçi basquçta (1 – 15-noyabr') veb-saytta ahali soallarğa җavap beridu. Şuniŋ bilän bir vaqitta 15 – 30-noyabr' ariliğida planşetliq komp'yuterlarni paydilinip, ahali arisida pikir soraş jürgüzülidu. Ägär grajdan šz vaqtida saytta anketini tolturğan bolsa, täkrar pikir soaş jürgüzülmäydu, päqät royhätkä eliş jürgüzülgänliginila tästiqläydu, halas. Eytmaqçi, ahalini royhätkä elişqa Qazaqstanniŋ barliq grajdanliri, şu җümlidin balağätkä yätmigänlärmu qatnişidu.
Һärqaçanqidäk, biyilmu ahalini royhätkä eliş vaqtida behätärlik çarilirigä alahidä diqqät bšlündi. Barliği bolup, 30 miŋdin oşuq adäm qatnaşturulidu. Ular räsmi äkis ättürülüp, mšr besilğan hšҗҗät, mähsus kiyim bilän täminlängän.
Şundaq qilip, juqurida täkitlängändäk, mustäqil elimiz tarihida üçinçi ahalini royhätkä elişni jürgüzüş kšzdä tutuluvatidu. Uni štkändä yol qoyulğan kamçiliq-hataliqlardin toğra hulasä çiqirip, tegişlik däriҗidä štküzüş päqät Milliy ihtisat ministrliginiŋla ämäs, bälki šziniŋ keläçigigä bepärva qarimaydiğan elimizniŋ härbir aŋliq grajdininiŋ pärzi däp çüşiniş keräk. Şuniŋ üçün šyümizgä pikir soraş üçün kälgüçilärni sämimiyät bilän qobul qilip, anketa soalliriğa toğra vä eniq җavap berişniŋ lazim ekänligini täkitligümiz kelidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ