Öyliniş oŋay, šy boluş qiyin

0
68 ret oqıldı

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Mälumki, härqandaq ata-ana pärzändiniŋ šz vaqtida ailä qurup, bähitlik yaşişini istäydu. Kamalät yeşiğa yätkän kündin başlap ailä quruşniŋ oyunçuq ämäsligini baliliriniŋ aŋ-säviyäsigä siŋdüridu. Biraq bügünki kündä ailä institutiniŋ qädir-qimmiti qalmayvatqandäk. Mundaq deyişimizgä asas şuki, elimizdä aҗrişiş kšrsätküçi juquri bolmaqta.
«Yaşlarni vä ailä institutini kompleksliq qollap-quvätläş dšlät säyasitiniŋ muhim yšnilişigä aylinişi keräk. Yaşlarniŋ barliq kategoriyalirini qollap-quvätläş çariliriniŋ toluq kompleksini šz içigä alidiğan iҗtimaiy basquçlarniŋ käŋ platformisini vuҗutqa kältürüş zšrür», dedi Nursultan Nazarbaev šziniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan «Qazaqstanliqlar paravänliginiŋ šsüşi: tapavätniŋ vä turmuş süpitiniŋ yahşilinişi» Mäktübidä.
Rast, närq munasivätliri ailä institutiğa, bolupmu ayallarniŋ ailidiki ähvaliğa šzgirişlärni elip kirdi. Ayallarniŋ besim kšpçiligi bala tärbiyisidin jiraqlap, toliraq kündilik turmuşniŋ ğemini qiliş bilän bänt bolmaqta. Nätiҗidä ailidiki munasivätlär buzulup, balilar ärkinlikkä egä boldidä, tärbiyä tizgini aҗizlaşti. Uni biz qançä yoşurğinimiz bilän җämiyitimizdä orun elivatqan kšŋülsiz kšrünüşlärniŋ šzi aşkarilavatidu.
Statistikiliq mälumatlarğa näzär taşlisaq, štkän jili ailä qurğan 102 miŋ җüpniŋ 41 miŋi aҗrişip ketiptu. Ularniŋ 86 payiziniŋ ortaq baliliri bar. Asasän, aҗrişiş faktliri şähärlärdä kšp tirkälgän. Britaniyaniŋ «The Economist» jurnaliniŋ duniyaviy reytingiğa asaslansaq, Qazaqstan aҗrişiş kšrsätküçi boyiçä 10-orunda ekän. MDҺ älliri arisida Rossiya bilän Ukrainidin keyinki orunni egiläydu. Bu, älvättä, hoşal qilarliq kšrsätküç ämäs.
Şundaq ekän, ailiniŋ buzuluşiğa nemä säväp boluvatidu? Bu tärbiyiniŋ aҗizlaşqininiŋ bälgüsimu? Yaki aililärniŋ väyran boluşiğa ihtisadiy vä iҗtimaiy ähvallar täsirini yätküzüvatamdu? Mutähässislär bähitlik başlanğan ailäviy hayatniŋ kšŋülsiz ayaqlişişiniŋ härhil säväplirini alğa sürmäktä. Toğra, härkimniŋ täğdiri härhil. Demäk, väyran bolğan aililärniŋ aҗrişiş säväplirimu härhil degän sšz.
Tätqiqatlarğa asaslansaq, duniya boyiçä haraqkäşliktin 41 payiz, turuşluq šyiniŋ yoqluğidin 26 payiz, bala tapalmiğanliqtin 8 payiz, ata-anilarniŋ arilişişidin 14 payiz, uzaq vaqit ayrim turuş säväpliridin aililärniŋ 6 payiziniŋ nekasi buzulidekän.
«Aҗrişişniŋ 80 payiziniŋ asasiy sävävi – işsizliq bilän içimlikkä berilip ketiş», däydiğanlarmu yoq ämäs. Çünki ailä tüvrüginiŋ turaqliq işiniŋ yoqluğidin, šygä heçqandaq tapavät kirmäydiğanliğidin ailä hatirҗämliginiŋ buzulidiğanliğini eytip, şikayät qilidiğan ayallarniŋ qatari kšp ohşaydu.
Rast, ärlärniŋ içimlikkä häddidin ziyadä berilip, ailisini asralmayvatqanliğiniŋ aqiviti nekaniŋ buzuluşiğa elip kelidiğininimu yoşuralmaymiz. Därväqä, bügünki kündä iҗtimaiy şaraitniŋ tšvänligi kšpligän җüplärniŋ ikki täräpkä ketişigä asasiy säväp boluvatidu. Bolupmu, Astana, Almuta ohşaş çoŋ şähärlärdiki yaş aililärgä qiyin, turuşluq šygä birdinla qol yätküzüş mümkin ämäs, andin ularniŋ pätirdin-pätirgä kšçüp jürginimu pütmäs-tügimäs därtkä aylanmaqta. Baliliriniŋ tamiğimu, kiyim-keçigimu ärzän ämäs, bäk qimmät. Mana, moşundaq ähval yaş aililärniŋ šzara çiqişalmişiğa elip kälmäktä. Öydä kündä degidäk maҗra başlinip, balisini quçaqliğan ayalniŋ ata-anisiniŋ šyigä pat-pat yamanlap kelişi küçiyidu. Balisini yoldişiğa taşlap, šzi işqa çiqip, aqivättä «ärsizmu ailämni asralaymänkänğu!» däp aҗrişip ketidiğan ayallarmu yoq ämäs.
Yaşlarğa tärbiyä beriş җäriyanida ailä institutiniŋ mahiyitini, ailiniŋ ähmiyitini, uniŋ qädriyätlirini yätküzüş intayin muhim häm zšrür. Eçinarliği, bügünki kündä biz, ata-anilar, balilirimizni şähsiyätçi qilip tärbiyilävatimiz. Ata-anilar «Sän šzäŋ üçün oquşiŋ, šzäŋ üçün işlişiŋ keräk, šzäŋni-šzäŋ asraşni bilişiŋ keräk», däp balisiniŋ quliğiğa här küni degidäk quyuvatqan. Çüşänsäk, äynä şu balilirimizğa keläçäktä ailä qurğandin keyin, šziniŋ ailisi üçün hayat käçüräläydiğandäk tärbiyä beriş keräkligini yadimizdin çiqirivatimiz.
«Öyliniş oŋay, šy boluş qiyin» degän näqilniŋ tegidä äsirlär süzgisidin štkän häqiqät bar ämäsmu. Һärqandaq ata-ana pärzändi üçün barini tšküp, dağduğiliq toyini qilip beridu. Biraq… Birnäççä ay yaki jil štkändin keyin şu yaş ailiniŋ hatirҗämligi buzulidu. Nemişkä? Çünki u yaşlar «ailä» degän çüşänçiniŋ bäk qimmät, hasiyätlik häm muqäddäs ekänligini çüşänmäydudä, här qädimini basqansiri adişaveridu. Һä, tehi tünügünla huli qurulğan ailä moşundaq väyran bolivärsä, duniyağa ändila kšz açqan qarakšzlirimiz tirik jitim bolup, ata yaki ana tärbiyisidin mährum qalivärsä, millät keläçigi nemä bolmaq? Һämmidin eçinarliği moşu ämäsmu!.
Ägär jürgüzülgän tätqiqatlarğa kšz jügärtsäk, ailä turaqsizliği nekağiçä bolğan ähvallarğimu bağliq ekän. Ular iҗtimaiy-ihtisadiy şarait, bilim vä mädäniy däriҗisi, yaş pärqi, jigit yaki qizniŋ tätür kšzqaraşliri vä hakaza…
Hulläs, ihtisadiy, säyasiy, iҗtimaiy, mäniviy turaqliq ailinimu mustähkämläydu. Ailä – mehir-şäpqät bilän inavätlikniŋ soğulmas buliği. Demäk, ailiniŋ tüvrügi bolğan är-ayal šz hoquq vä väzipilirini eniq çüşinip, inavätlik işlarni kšp qilsa, undaq ailidä bähit häm bärikätmu bolidu.

MAVZUĞA MUVAPİQ MÄLUMAT
Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy ihtisat ministrligi,
Statistika komitetiniŋ mälumatliri boyiçä:
2008 – 2018-jilliri 1,5 mln. qazaqstanliq nekasini qiyğan.
2008 – 2018-jilliri 500 miŋi aҗraşqan.
2018-jili Qazaqstanda 40 miŋdin oşuq aҗrişiş fakti tirkälgän.
Aҗraşqanlarniŋ besim qismi – 5 – 9 jil nekada bolğan 30 – 34 yaş ariliğidiki grajdanlar.
2018-jili nekada bolğan ärlärniŋ ottura yeşi – 29, ayallarniŋ – 26.
Elimizdä 400 ayal ärsiz tul hayat käçürsä, 60 miŋ är boydaq yaşaydu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ