Til yoq – millät yoq

0
99 ret oqıldı

Hälqimizniŋ pähri, qamusçi alim vä mutäpäkkür şair Yüsüp Has Һaҗip til häqqidä «Äqil vä bilim tärҗimani — bu til, roşän til kişini yorutquçi, bil!» däp täkitligän ekän.
Äynä şu äҗdatlar miras qilip qaldurğan bebaha ğäznini kšz qariçuğimizdäk saqlap, keläçäk ävlatqa qalduruş bizniŋ muqäddäs väzipimizdur. Bügünki kündä duniya yüzidä 6000din oşuq til bolsa, uniŋ yerimi yoqap ketiş hovupi astida turidu. Bu İnternet torliridin elinğan mälumat. Tillarniŋ yoqilişiğa bäzi dšlätlärdä ayrim millätlärniŋ šz ana tilida oqutuşni çäklişi vä şu millät väkilliriniŋ, bolupmu yaşlarniŋ šz ana tilini untup qelişi, tiliğa, millitigä nisbätän hšrmätsizlik, hainliq qilişi, şundaqla İnternet toriniŋ käŋ qanat yeyip umumlişişi säväp bolidekän.
Qaysidu-bir danişmän: «Ägär millätni yoqitimän desäŋ, atom bombisimu, quralmu keräk ämäs. Sän ilaҗisini qilip, tuydurmay, uniŋ tilini yoqat», degän ekän. Nemä degän dähşätlik sšzlär. Kšrüp turğinimizdäk, bir millätniŋ millät bolup saqlinip qelişida ana tiliniŋ ähmiyiti zor. Tillarğa bolğan izzät-hšrmät duniyadiki teçliqniŋ vä birlikniŋ saqlinişiniŋ asasiy tirigi.
Til – millätniŋ än'äniliriniŋ, urpi-adätliriniŋ äynigi.
Til – bizniŋ aŋ-säviyämizni qeliplaşturup, uni mädäniyät uruği bilän tolturidu. Amma biz ana tilimiz bilänla çäklinip qalsaq yänä bolmaydu. Biz šzimiz yaşavatqan dšlätniŋ mustähkäm boluşi üçün şu dšlätniŋ tilini bilişimiz, häliqara sähnigä çiqişimiz üçün häliqara munasivät bağlaş tillirini, şundaqla ehtiyaҗğa qarap җämiyättä šzimizgä keräk bolğan başqimu tillarni bilişimiz keräk.
Mälumki, qazaq tili – dšlättä җämiyätlik munasivätlärniŋ barliq sahalirida qollinidiğan başquruş sistemisiniŋ, qanun çiqirişniŋ, sot işi vä iş qäğäzlirini jürgüzüşniŋ tili. Demäk, dšlät tilini šzläştürüş – härbir qazaqstanliqniŋ muqäddäs pärzi. Çünki qazaq tili — bizniŋ keläçigimiz.
Biz bügünki kündä şuni mäğrur eytalaymizki, mustäqil elimiz Qazaqstanda ana tilimizda ärkin munasivät qilip, ana tilimizda bilim elip, uni rivaҗlandurup kelivatimiz. Qazaq elidä bizniŋ šz tilimizda bilim elişimiz üçün barliq şarait yaritilğan. Şähsän män Almuta şähiridiki bügünki kündä nami duniyağa tonulğan Abdulla Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä ana tilida bilim alğinim bilän pähirlinimän.
Җumhuriyitimizdä uyğur tilida näşir qilinivatqan «Uyğur avazi» vä «Aziya bügün» gezitliri, «İntizar», «İҗatkar», «Ähbarat» jurnalliri, akademiyalik Uyğur teatri, şundaqla ana tilida bilim berivatqan birqançä uyğur mäktäpliri moҗut. Şuŋlaşqimu «Qazaqstandiki uyğurlar, bähitlik uyğurlar» däp bekar eytilmiğan.
Bilim ğäznisiniŋ açquçi – til. Til härqandaq millät üçün qimmätlik vä qädirlik. Ägär biz härqandaq häliqniŋ til tarihiğa näzär taşlaydiğan bolsaq, uniŋ beşidin käçürgän vä hazirmu käçürüvatqan barliq tarihiy hadisilär ana tilida ipadilinip, sšz vasitisi bilän royapqa çiqirilğanliğini yahşi bayqaymiz. Ändi ana tiliniŋ mäzmun җähättin üstünlügi vä äҗayip räŋdarliği eğiz vä yazma ädäbiyatniŋ qançilik däriҗidä ekänligigä bağliqtur. Ana tilini sšyüş vä qädirläş, uni ämäldä qolliniş äynä şu til egiliri bolğan millät väkilliriniŋ mänpiyitini gävdiländüridu. Demäk, ana til – millät moҗutluğiniŋ kapalitidur.
Ägär biz ana tilimizni sšyüşkä vä qädirläşkä ähmiyät bärmisäk, u vaqitta biz üçün bu işni kim qilip berişi keräk? Һazirqi intayin tez täräqqiy etivatqan pän-tehnika vä komp'yuter-internet dävridä, millätniŋ kälgüsi bolğan yaşlarniŋ ana tilini mukämmäl bilişi vä uniŋdin ünümlük paydilinişi bilän billä, başqa tillarni üginişi, mümkinqädär kšp tilliq boluşi dävir tälividur. Älvättä, ägär biz bir tilnila bilsäk, bir dairä çämbiridin çiqalmay, uniŋ sirtida yüz berivatqan alämşumul vä hilmu-hil vaqiä-yeŋiliqlardin hävärsiz, šzimiz bilän šzimiz bolupla, hazirqi җoş urup täräqqiy etivatqan duniya yeŋiliqliridin behävär qaliverimiz. Ändi ana tilimizdin taşqiri bir yaki birnäççä tilni šzläştürsäk, başqa täräqqiy ätkän millätlär qataridin orun elip, yaşaş ihtidarimizmu küçiyidu häm mäniviy yeŋilinişqa qarap yüzlinimiz.
Һärqandaq millätniŋ ana tili, qimmät šlçimi bilän bahaliğanda, älvättä, bebaha gšhärdur. Şuŋlaşqa härbir millät šziniŋ tarihini, mädäniyitini, ädäbiyat-sän°itini vä hazirqi ähvalini täl-tšküz hatiriläp kelivatqan tilini häqiqiy räviştä çin dilidin sšyüşi keräk. Ändi milliy tilni saqlap qeliş, beyitiş, täräqqiy ätküzüş üçün uni päqät asraşla azliq qilidu, bälki tilniŋ egisi bolğan millättä ana tilini qoğdaş vä uni rivaҗlanduruş paaliyitini ämälgä aşuridiğan küçlük milliy iradä, niyät, milliy roh boluşi keräk. Başqiçä eytqanda, biz üçün gšhär hesaplinidiğan uyğur tilini saqlap qalimiz, qoğdaymiz vä uni tehimu rivaҗlandurimiz däymizkän, birinçi novättä, pärzäntlirimizni ana tilimizda oqutuşimiz, yazğuçi-şairlarniŋ äsärlirini pat-pat oqup turuşimiz, ana tilimizda näşir qilinivatqan gezit-jurnallirimizğa bir kişidäk šz ihtiyarimiz bilän muştiri boluşimiz lazim. Mana şundaq qilsaq, bizniŋ ana tilimizni saqlap qelişqa taşliğan çoŋ qädimimiz bolidu.
Män uzun jillardin beri Qazaqstan Yazğuçilar ittipaqiniŋ orgini – «Jwldız» jurnalida ädäbiy hadim bolup işlävatimän. Käsipdaşlirim bilän qazaq tilidila ämäs, uyğur tilidimu sšzlişimän. Ular meni tärҗimansizla çüşinidu. Meniŋ ana tilim – uyğur tili. Bu til meniŋ qälbimgä, vuҗudumğa anamniŋ aq süti bilän siŋgän. Demäk, tili bar häliq šzini mäğrur his qilip, ärkin yaşaydu, alğa qarap dadil qädäm taşlaydu. «Til yoq – millät yoq» degän häliq maqali bekar eytilmiğan.
Män duniyadiki äŋ bay, äŋ çirayliq tillarniŋ biri – uyğur tiliniŋ qudritigä häm uniŋ mäŋgülükligigä işinimän.
Zübäydäm İMİNOVA.
Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ