Tiligini izgülük

0
246 ret oqıldı

Peşqädäm ustaz Kerimҗan aka Tursunov bilän uçrişip qalsaq, dayimla ayrim jutdaşlarniŋ yä yätmiş, yä säksän yaşqa kirip qalğanliğini, ularniŋ qaysi sahada işläp, qandaq ämgäk qilip, utuq qazanğanliğini täpsiliy eytip beridiğan hisliti bar. Bäzibirliriniŋ besip štkän hayat yolini gezit sähipiliridä yorutup qoyuşniŋmu artuqçä ämäsligini mäslihät qilidu.
Yeqinda uniŋ šziniŋmu 80 yaşqa tolğinini aŋlap, täbrikläp šyigä bardim. Meni räpiqisi Gülbadäm hädä ikkisi huş çiray qarşi aldi.
Kerimҗan aka uzun jillar mabaynida İ.Sattarov namidiki ottura mäktäptä tarih pänidin däris bärdi. Salahiyätlik muällim päqät mavzu boyiçä däris štüpla qoymay, bälki duniya miqiyasida yüz berivatqan muhim šzgiriş-yeŋiliqlardin ähbarat berip, tählil qilişqimu alahidä ähmiyät berätti. Şuniŋ arqiliq balilarniŋ duniya qarişini, pikir qilişini qeliplaşturuşqa iqbal yätküzätti. Mundaq usul balilarğimu yaqatti.
Kerimҗan aka Ğäyrät yezisida Tursun vä Çimahan Sayitovlarniŋ ailisidä duniyağa kelidu. U bir yaşqa tola-tolmayla dadisi vapat bolğan ekän. Yättä bala bilän qalğan anisiniŋ kšrmigini qalmidi. Uni az däp uruş başlinip ketidu. Bu päyttä Özbäkstanniŋ Änҗan şähiridä pedtehnikumda oquvatqan çoŋ akisi Qurvan şu yaqtinla җäŋ mäydaniğa atlinip, uruşta qaza bolidu. İkkinçi akisi Musamu uruş mäydanida qan keçip, Berlinğiçä barğan ekän. Bäş bala bilän qalğan Çimahan ana kšpçilik qatarida arqa säptä ämgäk qildi. Rayim bilän Şäräpät äsqetip qalğini bilän, İvray, Һosman, Kerimҗan tehi kiçik edi. Şundaq bolğiniğa qarimay, ularmu anisiğa qol-qanat boluşqa tirişattekän. Äpsus, hazir ulardin päqät Kerimҗan akila hayat.
– Hudağa şükri, uruş ğalibiyät bilän ayaqlaşti. Amma u kältürgän ziyan vä eğirçiliqlar kesiridin älniŋ äŋli yalaŋ-jitiq, yamaq edi, – däp baliliğini äskä aldi sšhbätdişim. – Qosaqniŋ toyuşimu çağliq. 1947-jili Ğäyrät yättä jilliq mäktiviniŋ 1-sinipiğa bardim. Şu jilliri uçimizğa kiyidiğan kiyim yoqniŋ ornida edi. Һätta mäktäpkä yalaŋğidaq barğan künlärmu boldi. Soğ çüşkändin keyin, män mäktäpkä barmaymän. Sävävi, ayaqqa kiyidiğinim yoq. Undaq çağlarda bir koçida, bizdin üç-tšrt šy neri turidiğan İsmayil aka İbdiminov ätigänligi mäktäpkä maŋğanda, šyümizgä kirip maŋa tapşurmilarni berip ketätti. Mäktäptin qaytqanda orunliğan işlirimni täkşürüp, baha qoyatti. Yazda ağinilirim bilän Çeläk däriyasidin beliq tutup, uni qiziğan taşqa çaplap yäp, käç kirgiçä qosiğimizni toyğuzattuq. Küzdä buğday orulup bolğanda, masaq terip, hamanğa štküzättuq. Bir küni šydä yäydiğan heçnärsä qalmidi. Ağinilirimiz bilän etizğa berip, yoşurun masaq terip, çeläkni tolturup, ändi qaytimiz degän çağda, jiraqtin qaravulniŋ qarisini bayqap qalduq. Qarisaq, etini devitip, biz täräpkä kelivatidu. Därru ağinäm ikkimiz orus šstiŋi içidiki yoğan tikänlik җilğiniŋ arisiğa mškünivalduq. Täläygä qarşi, su iştik eqivatatti. Biz suniŋ boyida šsüvatqan talniŋ ğolini qattiq tutup, beşimizni suğa çilap degidäk turuşqa mäҗbur bolduq. Bizni bayqimiğan qaravul başqa balilarni qoğlap tutup, çeläklirini tartivaldi. U kätkiçä soğ suniŋ içidä muzlap kättuq. Uni az degändäk, tikänlik arisida üsti-beşimiz sizilip-qanap kätti. Bir amallap šygä yetip kälduq. Terip kälgän masaqni apam rämiti hagançida soqup, uni qorup, bizgä talqan qilip bärdi. Bäzidä qaynaq suğa yağaç qoşuqtin birni selip, yävalattuq. Äşu šstäŋ vä däriya içigä çüşüp, eqip kälgän yağaçlarni jiğip, mürigä artip, qişqa otun täyyarliğan künlärmu bolğan edi.
Kerimҗan aka äynä şundaq җapa-mäşäqätlär bilän 1954-jili atalğan mäktäpni, keyin 1955-jili Malivay ottura mäktivigä berip, uni 1958-jili tamamlaydu. 1958 – 1961-jilliri Keŋäş armiyasi qatariğa çaqirtilip, Rossiyaniŋ Saratov şähiridä härbiy borçini štäydu. Armiyadin qaytip kälgändin keyin egilikniŋ härhil sahalirida ämgäk qilidu. 1966-jili aliy bilim eliş hahişi tüpäyli hazirqi Qazaq milliy universitetiniŋ tarih fakul'tetiğa sirttin oquşqa çüşidu. 1972-jili mäzkür bilim därgahini tamamlap, muällimlik paaliyitini Ğäyrät yezisidiki käçki mäktäptä başlaydu. Käçki mäktäptä mudirniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari lavazimiğiçä kštirilidu. 1980-jilliridin tartip ta 2002-jilğiçä, yäni hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä, İ.Sattarov namidiki ottura mäktäptä paaliyät elip baridu.
– Meniŋ muällimlik käsipni tallavalğinimda märhum ustazlirimniŋ roli alahidä, – däydu u sšhbätara. – Maŋa bilim bärgän İsmayil İbdiminov, Üzär İbdiminov, Aminäm Temirova, Häyrinisäm Musaeva, Şämşidin Nizamov, Sidiq Ğapparov, Räqiş Qozğanbaev, Niyazhan İminova, Ahmetjan Kegenbaev vä başqilar täҗribilik ustazlardin edi. Mänmu şulardin alğan bilimimni oquğuçilarğa berişkä tiriştim. Mahtanğanliğim ämäs, ularniŋ arisidin härhil sahalarniŋ mutähässisliri yetilip çiqti. Muällim käspini tallavelip, šzäm bilän bir säptä işligänlärmu bar. Mäsilän, hazir İ.Sattarov namidiki ottura mäktäpniŋ mudiri Äzimҗan Märüpov, şundaqla Muhäbbät Maydinova, Zamira İmrämzieva, El'mira İmanälieva, Aygül Ataybekova, Bähtişat Һosmanov vä başqilar şular җümlisidindur.
Biz u küni Kerimҗan aka bilän uzaq vaqit sšhbät qurup, härhil mavzularda paraŋlaştuq. Män uniŋ elimizdä, duniyada yüz berivatqan vaqiälärdin, mälum sahalarda orun elivatqan yeŋiliq-šzgirişlärdin dayim hävärdar ekänligigä yänä bir qetim qayil boldum.
– Qazaqstan mustäqillikkä erişkändin buyan maarip mäsilisigä alahidä diqqät bšlüp, hazir mäzkür sahada sezilärlik šzgirişlär yüz berivatidu. Ulardin mäktäptä işlävatqan šzäŋmu hävärdar boluşiŋ keräk, – däydu sšhbätdişim. – Mäsilän, Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev štkän jili җumhuriyät hälqigä yolliğan Mäktübidä pedagog märtivisini kštiriş toğriliq qanunni işläp çiqiş vä qobul qiliş tapşurmisini bärdi. Һazir hatirämdin kštirilip qaptu, ägär hatalaşmisam, şu çağda Prezident qobul qilinidiğan qanunniŋ muällimlär vä mäktäp yeşiğiçä bolğan mähkimilärniŋ hadimliri üçün barliq räğbätlärni kšzdä tutuşi, jüklimini qisqartişi, muällimlärni pedagog paaliyitigä has ämäs väzipilärdin boşitişi keräk, degän tapşurmilarni bärgän edi. Һäqiqätänmu şundaq qanun qobul qilinsa, uniŋ päqät muällimlär üçünla birqatar imtiyaz-yenikçiliklärni elip kälmäy, bälki pütkül maarip sistemisiniŋ duniyaviy ülgilärgä muvapiq boluşiğa iҗabiy täsir yätküzgän bolar edi, – däp oylaymän.
Meniŋçä bu häqiqätänmu šz käspi vä pensiyadä bolsimu җämiyät täräqqiyatida muhim rol' oynaydiğan sahadiki iş-ähvali üçün kšyünivatqan häqiqiy märipätçiniŋ pikri bolsa keräk.
– Märhum qizimiz Zumradtin başqa yänä ikki pärzändimiz bar, – däp sšhbätkä qoşuldi Kerimҗan akiniŋ räpiqisi Gülbadäm hädä uluq-kiçik tinip, män ularniŋ pärzänt-nävriliri toğriliq soriğinimda. – Oğlumiz Reşat Almuta şähiridä härbiy hizmättä. Qizimiz Delora bolsa, Almuta ihtisat vä planlaş institutini tamamliğan. Һazir şähsiy şirkätlärniŋ biridä işlimäktä. Tšrt nävrimiz bar. Kündä degidäk telefon arqiliq hal sorap, utuqliridin hävärdar qilip, beşimizni kškkä yätküzidu.
Eytmaqçi, Gülbadäm hädä Rozibaqievamu däsläp muällim bolup işläp, yezimizdiki kšpligän jigit-qizlarğa bilim bärgän ekän. Keyin hšrmätlik däm elişqa çiqqiçä «Asi» sovhoziniŋ idarisidä mäs°ul hizmättä boptu.
Kšpçilik arisida izzät-hšrmätkä erişkän är-ayal Kerimҗan aka bilän Gülbadäm hädä nävriliriniŋ şat külkisigä ğäriq bolup, bähitlik qeriliq gäştini sürüp kälmäktä. Jutdarçiliq işliridinmu qelişmaydu.
– Biz qiyin jillarda šsüp yetilduq. Ändi bügünki yaş ävlatqa bilim alimän desä, käŋ imkaniyätlär yaritilğan. İşläymän desä, işmu bar. Päqät şu imkaniyätni qoldin bärmäy, tirişiş keräk. Tiläydiğinim, hazirqi yaşlarğa dayim yahşiliq-izgülüklär yar bolup, bizniŋ baliliq vaqtimizğa toğra kälgän җapa-mäşäqätlärni kšrmisekän, – däp dua qildi.
Kerimҗan aka bilän hoşlişip çiqqandin keyin šy täräpkä qarap ketip berip, uniŋ ahirqi eytqan sšzliri toğriliq oylinip qaldim. Һäqiqätänmu bizdä yaş ävlatqa, yaşlarğa barliq şarait yaritilğan. Biyilqi jilni Dšlät rähbiri Yaşlar jili, däp atidi. Demäk, yaşlar üçün yänä bir imkaniyät eçildi. Moşular häqqidä oylap ketip barimänu, qäyärdindu-bir yärdin oquğan «Һärkim munasip šmür sürüş üçün yetärlik küç-quvät, imkaniyätkä egä. Ändi hazir turmuşniŋ eğir ekänligi toğriliq härqandaq äpqaçti gäplär bolsa, šziniŋ paaliyätsizligini, horunluğini vä ümütsizligini aqlaşniŋ heligärlik usulidin başqa heçnärsä ämäs», degän misralar kšz aldimğa käldi.
Peşqädäm ustazmu sšhbitiniŋ ahirida yaşlarğa tiläk eytqanda, şu häqqidä oyliğan bolsa keräk.

Abdulҗan AZNİBAQİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ