ھämkarliq sür°ätlik täräqqiy etivatidu

0
122 ret oqıldı

Ötkän çarşänbä küni Prezident Nursultan Nazarbaev Birläşkän Äräp Ämirlikliridä iş babidiki säpärdä boldi.
Dšlät rähbiri säpär dairisidä Abu-Dabiniŋ mirashor şahzadisi, Birläşkän Äräp Ämirlikliri Quralliq küçliri Aliy Baş qomandaniniŋ orunbasari şeyh Muhammed ben Zayid Äl Nahayan bilän uçraşti.
Qazaqstan Prezidenti Muhammed ben Zayid Äl Nahayanğa sämimiy qobul qilğanliği üçün minnätdarliq bildürdi vä Duniyaviy Mähsus Olimpiada oyunliriniŋ Yeqin Şäriq älliriniŋ içidä Birläşkän Äräp Ämirlikliridä däsläpki qetim štüvatqanliğini täkitlidi.
– Moşu muhim sport vaqiäsi mümkinçiligi çäklängän sportçilarğa šzliriniŋ küçlük rohini vä ğalibiyätkä bolğan küç-җigärini pütkül duniyağa namayiş qiliş imkaniyitini beridu. Musabiqilärgä Qazaqstan komandisimu qatnişidu. Silärniŋ mämlikitiŋlarniŋ rähbärliri Qazaqstan štküzüvatqan barliq häliqara çarä-tädbirlärgä dayim iştrak qilip kelivatidu. Şuŋlaşqa silärni dostanä qollap-quvätläş mähsitidä Oyunlarniŋ täntänilik eçiliş märasimiğa qatnişişqa käldim, – dedi Nursultan Nazarbaev.
Qazaqstan Prezidenti štkän jilniŋ ikki mämlikät otturisidiki šzara hämkarliqni küçäytiş üçün ünümlük bolğanliğini täkitlidi.
– Bizniŋ pat-pat štküzülgän uçrişişlirimiz vä qerindaşliqqa häm işänçigä asaslanğan qoyuq munasivätlär barliq sahalarni härtäräplimä täräqqiy ätküzüşkä sür°ät berivatidu. Ötkän jili biz šzara säpärlärdä bolup, muhim kelişimlärgä kälduq. Ularniŋ ämälgä aşuruluşiniŋ ketip berişi çoŋqur qanaät hasil qilivatidu, – dedi Dšlät rähbiri.
Öz novitidä mirashor şahzadä Muhammed ben Zayid Äl Nahayan Nursultan Nazarbaevqa Birläşkän Äräp Ämirliklirini ziyarät qiliş täklivini qobul qilğanliği üçün minnätdarliq bildürdi vä Qazaqstanniŋ konfessiyalärara razimänlikni qolğa kältürüş vä pütkül duniyada dialog ornitiş yolidiki roliğa alahidä tohtilip štti.
– Biyil biz mämlikitimizniŋ asasini salğan şähsniŋ 100 jilliğini täntänilik nişanliduq. Siz şeyh Zayidni 25 jildin oşuq vaqittin buyan bilisiz. U Sizni nahayiti hšrmätlätti vä duniyaviy däriҗidiki rähbär süpitidä etirap qilatti. Sizniŋ ülgiŋiz bizni ilhamlandurup, 2019-jilni tšzümlük jili däp elan qilduq. Uniŋ dairisidä Ämirliklär kšpmillätlik, mädäniyätlärara vä dinlarara märkäzgä aylinişni mähsät qilidu. Äynä şuniŋğa bağliq biyil fevral' eyida Rim Papisi Frantsiskniŋ Birläşkän Äräp Ämirliklirigä tarihiy säpiri ämälgä aşuruldi, – dedi Muhammed ben Zayid Äl Nahayan.
Uniŋdin taşqiri uçrişiş davamida täräplär häliqara kün tärtiviniŋ muhim mäsililirini, turizm, räqämläştürüş، kosmos, transport, logistika vä yeza egiligi sahaliridiki šzara härikätniŋ türlük yšnilişlirini muhakimä qildi. Şundaqla šzara ihtisadiy hämkarliqni җanlanduruş، investitsiyalärni җälip qiliş vä Birläşkän Äräp Ämirlikliriniŋ baziriğa Qazaqstan tovarlirini çiqiriş mähsitidä ھškümätlärara komissiyaniŋ häm İşçanliq keŋişiniŋ iqtidarini paydilinişni käŋäytiş mäsililiri qaraldi.
Şu küni Dšlät rähbiri Birläşkän Äräp Ämirlikliriniŋ asasiy diqqätkä sazavär җayliriniŋ biri – şeyh Zayid meçitini ziyarät qilip, moşu mämlikätniŋ asasini salğuçi vä tunҗa prezidenti şeyh Zayid ben Sultan Äl Nahayanniŋ rohiğa tazim qildi.
Nursultan Nazarbaev şundaqla meçit benasiniŋ memarçiliq alahidiligi bilän tonuşti, Pähriy mehmanlar kitaviğa hatirä äslätmä yezip qaldurdi.
Meçitqa bir vaqitta 50 miŋ adäm patidu. Meçit benasiniŋ buluŋliriğa egizligi 107 metr bolğan 4 munarä ornitilğan. Baş imarätniŋ sirtqi qävitini aq märmär bilän zenätlängän 82 gümbäz yepip turidu. Meçitniŋ içki hoylisi 17 400 kvadrat metrni täşkil qilidu.
Nursultan Nazarbaev Birläşkän Äräp Ämirliklirigä qilğan iş babidiki säpiri davamida Zayed Sports City stadionida štküzülgän Duniyaviy Mähsus Olimpiada oyunliriniŋ täntänilik eçiliş märasimiğa qatnaşti.
Şuni qoşumçä qilimizki, mäzkür oyunlarğa 170tin oşuq dšlättin 7,5 miŋdin oşuq sportçi qatnişivatidu. Oyunlar täntänilik eçiliş märasimidin keyin başlinip, 21-martta ayaqlişidu. Abu-Dabidiki Mähsus Olimpiada programmisiğa 24 sport türi kirgüzüldi.
Mälumki, Mähsus Olimpiada — bu äqliy täräqqiyati kam atletlar qatnişidiğan sport musabiqiliri. Moşu alahidä oyunlarniŋ tarihi buniŋdin yerim äsirdin oşuq vaqit ilgiri başlinip, däsläpki qetim 1968-jili AQŞta štküzülgän edi. Äynä şu jili Oyunlarniŋ štküzülüşini uyuşturidiğan Special Olympics täşkilati qurulidu. Mähsus oyunlarğa Qazaqstan tallanma komandisi 15-qetim qatnişivatidu. Abu-Dabida bizniŋ mämlikitimizgä 67 sportçi vakalätlik qilip, ular üstäl tennisi, tennis, dzyudo, suda üzüş، pauerlifting, yenik atletika, voleybol, basketbol, mini-futbol, gol'f, boççe, gimnastika, bouling, rolikta jügräş، badminton ohşaş sportniŋ 15 türi boyiçä musabiqilärdä küç sinişidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ