Elbası ana jutida boldi

0
181 ret oqıldı

Almuta vilayiti Qarasay nahiyäsiniŋ җamaätçiligi hšrmätlik mehman vä jutdişi – Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti – Elbası Nursultan Nazarbaevni güldürligän davamliq alqişlar bilän qarşi aldi.
Ätigändin tartipla Çemalğan yezisida mäyrämlik käypiyat hšküm sürdi. Elbasıni qarşi eliş üçün “Atameken” tarihiy-mädäniy märkiziniŋ istirahät beğiğa miŋliğan yärlik turğunlar – aqsaqallar, җämiyät ärbapliri, studentlar vä mäktäp oquğuçiliri käldi.
Nursultan Nazarbaev illiq qobul qilğanliği üçün jutdaşliriğa minnätdarliq bildürüp, härqaçan ana jutiğa kälgändä baliliq çağlirini çoŋ muhäbbät sezimliri içrä äsläydiğanliğini täkitlidi. Tunҗa Prezident uşbu tävädä, Çemalğanda tuğulup šsti, oquğuçiliq dävrimu moşu yärdä štti.
Elbası härbir adämniŋ jüriginiŋ qetida mäŋgü orun alidiğan җayniŋ bar ekänligini äslitip štti. Bu – ana jut. Vätängä bolğan muhäbbät ana juttin başlinidu. Vätänpärvärlik sezimlar moşu yärdä şäkillinidu.
– Çemalğan meniŋ üçün äynä şundaq jut. Ata-anilirim, uruq-tuqqanlirim, dostlirim, sinipdaşlirim toğriliq äŋ yahşi äslimilär moşu yeza bilän bağliq, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – Moşu yärdikidäk taza vä salqin havani başqa yärdä tepiş qiyin. Bizniŋ äҗayip täbiitimiz, tağlirimiz jildin-jilğa gšzälläşmäktä.
Nursultan Nazarbaev jürgüzülüvatqan säyasät tüpäyli mämlikitimizniŋ häliqara mäydanda etirap qilinğanliğini täkitlidi.
– Biz çoŋ işni ämälgä aşurduq, – däp äslitip štti Tunҗa Prezident. – İlgiri heçkimgä mälum ämäs Qazaqstanni hazir pütkül duniya bilidu. Bizniŋ grajdanlirimiz türlük mämlikätlärni ziyarät qiliş imkaniyitigä egä boldi, studentlar bolsa, duniyaniŋ äŋ yahşi bilim därgahlirida oquvatidu. Biz yeŋi paytähtni qurduq, hazir uniŋda çoŋ häliqara sammit vä änҗumanlar štküzülüvatidu. Moşuniŋ hämmisi – dšlät hayat-paaliyitiniŋ barliq sahaliriniŋ җoşqun täräqqiy etivatqanliğiniŋ nätiҗisi.
Nursultan Nazarbaev šziniŋ buniŋdin keyinki paaliyiti toğriliq planliri bilän ortaqlişip, Elbası süpitidä strategiyalik mäsililärgä diqqät ağduridiğanliğini eytti, şundaqla Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ šziniŋ ümütini aqlaydiğanliğiğa işänçä bildürdi.
– Qazaqstan keläçiginiŋ parlaq bolidiğanliğiğa işinimän, çünki hazir mämlikätni yeŋilaş boyiçä kšrülüvatqan barliq çarilär, birinçi novättä, yaşlarni qollap-quvätläşkä vä yüksäldürüşkä qaritilğan, – dedi Elbası. – Buniŋ üçün barliq şarait yaritilivatidu. Öz biznesini açmaqçi bolğanlarğa nesiyä berilivatidu. Mutähässisligi yoqlarni dšlät yeŋi käsiplärgä oqutuvatidu. Bilim, pän, meditsina, sport problemiliriğa nurğun diqqät bšlünüvatidu. Yeza territoriyalirini täräqqiy ätküzüş programmiliri ämälgä aşuruluvatidu.
Uçrişişqa kälgän yeza turğunliri Elbası bilän bätmu-bät sšzlişiş imkaniyiti egä boldi, Çemalğandiki Qarasay-batır namidiki mäktäpniŋ 2-sinip oquğuçisi Arnur Akram Tunҗa Prezident şäripigä yezilğan şeirni oqudi. Andin keyin “Azart” ussul ansambliniŋ yaş artistliri täsirlik lezginka ussulini iҗra qildi.
Öz novitidä akademik Räqim Orazaliev, şundaqla “Azart” ansambliniŋ rähbiri Murat Suliev dana säyasiti üçün Elbasığa minnätdarliq bildürdi. Ularniŋ sšziçä, millätlärara razimänlik, birlik vä җämiyättiki hatirҗämlik – alahidä qädirläydiğan baş utuq-muvappäqiyätlirimizniŋ biri.
Nursultan Nazarbaev şu küni Çemalğan yezisida quruluşi ayaqlişip qalğan fizkul'tura-sağlamlaşturuş kompleksiniŋ iş җäriyani bilän tonuşti. Kompleks paydilinişqa berilgändin keyin bu yärdä boks vä mäşiqliniş zalliri, küräş sektsiyasi, basseyn, tennis korti vä başqa sport infraqurulumi işläydu. Şu närsä diqqätkä sazavärki, Qarasay nahiyäsidä ammiviy sportni rivaҗlanduruş üçün molҗalanğan ob°ekt quruluşi bevasitä Elbasıniŋ qollap-quvätlişi vä şähsiy mäbliği hesaviğa ämälgä aşuruluvatidu.
Tunҗa Prezident ana jutqa qilğan säpiriniŋ ahirida sinipdaşliri vä billä šskän dostliri bilän uçraşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ