Prezident hakimlar bilän keŋäşmä štküzdi

0
214 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaevniŋ räisligidä vilayätlär, Nur-Sultan, Almuta vä Çimkänt şähärliri hakimliriniŋ qatnişişi bilän keŋäşmä bolup štti.
Dšlät rähbiri sšziniŋ beşida paytäht vä şähärlär koçiliriniŋ namlirini šzgärtiş mäsilisigä tohtilip, bu işniŋ Elbasıniŋ mustäqil Qazaqstanniŋ asasini salğuçi süpitidiki alahidä hizmätlirini kšrsitidiğan tarihiy vaqiä ekänligini täkitlidi.
– Bu – Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidentiniŋ hizmätlirigä munasivätlik tarihiy adalätlikniŋ kšrünüşi, – däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev. – Ahaliğa namlarni šzgärtişkä bağliq mäsililärniŋ qolaysizliq tuğdurmay, täbiiy halda ämälgä aşurulidiğanliğini çüşändürüş keräk.
Äynä şuniŋğa bağliq Prezident birqatar tapşurmilarni bärdi. Paytäht hakimiğa mänpiyätdar organlarniŋ mämlikätniŋ baş şähiriniŋ namini šzgärtişkä bağliq paaliyitini tärtipkä kältürüş, Ähbarat vä җämiyätlik täräqqiyat ministrligigä moşu qararni çüşändürüşni davamlaşturuş, İçki işlar ministrligigä, Milliy behätärlik komitetiniŋ Çegara hizmitigä küçigä egä qäräli ayaqlaşmiğiçä ilgiri berilgän viza vä ruhsätnamilär boyiçä heçqandaq tosalğuluqlarni tuğdurmasliq tapşuruldi.
Andin keyin Dšlät rähbiri mämlikät aldida turuvatqan asasiy väzipilärgä vä, birinçi novättä, buniŋdin keyinki ihtisadiy täräqqiyatqa tohtaldi. Prezidentniŋ täkitlişiçä, investitsiya, eksport häm industriyaläştürüş – šsüşni qolğa kältürüşniŋ vä ihtisatni diversifikatsiyaläşniŋ asasiy amilliri bolup hesaplinidu. Bu mäsilidä dšlätniŋ vä biznes sahasiniŋ, märkäz vä regionlarniŋ birlişip iş elip berişi zšrür.
Prezidentniŋ atap kšrsitişiçä, Qazaqstan çät äl investitsiyalirini җälip qilişta çoŋ utuqlarni qolğa kältürdi. Bu Elbası paaliyitiniŋ çoŋ utuqliriniŋ biri vä bu işni davamlaşturuş zšrür. Dšlät rähbiri kšp närsä җaylardiki hakimiyät orunliriğa bağliq ekänligini, çünki qararlarniŋ näq ularniŋ däriҗisidä qobul qilinidiğanliğini täkitlidi.
Buniŋda Qasım-Jomart Toqaev yärlik hakimiyät orunliriniŋ investorlar bilän šzara härikät qiliş şäklini šzgärtişniŋ, yäni paydisiz mäҗlislärni štküzmäy, bälki alaqini yolğa selip, işänçini küçäytişniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Dšlät rähbiri şundaqla Qazaqstanda Uttur investitsiyalär fondi qurulup, uniŋğa Elbasıniŋ qarari boyiçä Milliy fondtin 370 milliard täŋgä bšlüngänligini äslitip štti. Buniŋda biyilniŋ šzidila qurulum paaliyitidin sezilärlik nätiҗilärni kütüvatqanliğini täkitlidi.
Prezident qazaqstanliqlarniŋ paravänligi vä ularniŋ turmuş süpiti mäsililirigä tohtilip, iҗtimaiy adalätlik dšlät yoliniŋ davamlişidiğanliğini täkitlidi.
Dšlät rähbiri byudjet sahasiniŋ tšvän iş häqqi alidiğan hadimliriniŋ iş häqqiniŋ bir ay ilgiri, yäni 1-iyun'din tartip aşuruluşini tapşurğanliğini äslitip štti. Bu çarä bir milliondin oşuq hadimniŋ turmuşiğa täsir qilidu.
Keŋäşmidä barliq ahaliliq punktlarni içidiğan su bilän täminläş mäsilisigä alahidä diqqät bšlündi. Dšlät rähbiriniŋ täkitlişiçä, mäzkür problema on jildin oşuq vaqit buyan häl qilinmayvatidu. Qazaqstanliqlarniŋ turmuş süpiti vä ihtisatniŋ turaqliq täräqqiyati uttur şuniŋğa bağliq bolsimu, mäsilä iҗabiy yeşimini tapmayvatidu.
Keŋäşmidä Prem'er-ministrniŋ orunbasari Jeŋis Qasımbekniŋ doklad qilişiçä, bu problemini häl qiliş üçün türlük mänbälärdin 100 milliard täŋgigä yeqin mäbläğ bšlünüvatidu.
Ministrniŋ täkitlişiçä, här jili moşu mäbläğ hesaviğa içidiğan taza su bilän täminlängän ahaliniŋ sanini 3-4 payiz kšpäytiş mümkin boluvatidu. U şundaqla “Nur Otan” partiyasiniŋ yeqinda bolup štkän qurultiyida Elbasıniŋ 2025-jilğiçä qoşumçä 140 milliard täŋgä bšlüşni tapşurğanliğini qoşumçä qildi. Moşu vaqitqa qädär şähär turğunlirini 100 payiz degidäk vä yeza ahalisiniŋ 95 payizini içidiğan taza su bilän täminläş kšzdä tutuluvatidu.
Qasım-Jomart Toqaev aldimizdiki 2020-jilniŋ moşu pişip yetilgän problemini birtäräp qilişta häl qilğuçi jil boluşi keräkligini täkitlidi.
Keŋäşmidä kerigi yoq qimmät bahaliq närsilärni setivelişni, abroyini aşuridiğan vä şu hildiki çarä-tädbirlärni štküzüşni mäbläğ bilän täminläşni tohtitişniŋ zšrür ekänligi täkitländi.
– Şuni eniq çüşiniş keräkki, ahaliniŋ häqiqiy kirimigä bağliq problemini päqät byudjet hiraҗiti hesaviğa häl qiliş mümkin ämäs. Bizniŋ grajdanlirimiz üçün äŋ yahşi iҗtimaiy himayä – bu šz biznesini jürgüzüş imkaniyiti yaki kvalifikatsiyalik ämgigi üçün munasip iş häqqini eliş, – däp qoşumçä qildi Dšlät rähbiri.
Andin keyin Prezident ahali bilän šzara härikät qilişniŋ yeŋi şäklini vuҗutqa kältürüşniŋ zšrür ekänligigä diqqät ağdurdi.
Prezident bäzidä hätta äŋ savatliq mutähässisniŋ addiy vä çüşinişlik tilda sšzlälmäydiğanliğini täkitlidi. Şuŋlaşqa Dšlät başquruş akademiyasidä tegişlik kurslarni җariy qilip, ularğa ahali bilän aktiv härikättä boluvatqan barliq ämäldarlarni ävätiş keräk.
Dšlät rähbiri yaşlarniŋ mämlikättiki šzgirişlär җäriyaniğa qoşuluşiğa ayrim tohtaldi vä Tunҗa Prezident – Elbasıniŋ 2019-jilni “Yaşlar jili” däp elan qilğanliğini äslitip štti.
Dšlät rähbiri şundaqla bilim beriş sahasidiki üçtilliq programmini ämälgä aşuruş mäsilisini kštärdi.
Bilim vä pän ministri Küläş Şämşidinovaniŋ Prezident soaliğa җavap berip täkitlişiçä, däsläp Qazaqstan mäktäpliridä oquğuçilarniŋ barliq pänlärni üç tilda oquşi keräk ekänligi planlanğan edi. Bilim vä pän ministrligi himiya, biologiya, fizika vä informatika pänliriniŋ 11 miŋ oqutquçisini oqutuş üçün mäbläğ bšldi, biraq kelär jildin başlap bu programmini mäbläğ bilän täminläşni tohtitiş planlanmaqta. Şundaq qilip, ändi üç tilda oqutuşqa kšçüş bilim beriş mähkimisiniŋ vä muällimlärniŋ šzliriniŋ täyyarliğiğa bağliq bolidu.
Keŋäşmidä kštirilgän yänä bir muhim mäsilä, җämiyät behätärligini täminläşkä munasivätlik boldi. Prezident hoquq qoğdaş sistemisini islahat qilişniŋ aktiv basquçqa kšçkänligini täkitlidi.
– Һazirqi väziyät hakimiyätlär vä hoquq qoğdaş organliriniŋ šzara härikitini küçäytişniŋ vä ularniŋ işini uyğunlaşturuşniŋ zšrür ekänligini kšrsätmäktä. Bu bolupmu hakimlarniŋ politsiya departamentliriniŋ başliqlirini tayinlaş boyiçä yeŋi vakalitigä munasivätlik alahidä muhim bolmaqta. Keyinki vaqitta ilgiri җaylardiki hakimiyätlär vä hoquq qoğdaş organliriniŋ birlişip inkas qilişi bayqalmiğan hoquqqa hilapliq qilişlar җämiyätlik pikir hasil qilmaqta. Bolupmu vaqiälärgä millätlärara räŋ berişniŋ ayrim urunuşliri alahidä täşviş päyda qilivatidu. Һoquq qoğdaş organliri täripidin, şundaqla ideologiyalik çarilär bilän bu hildiki iğvalarniŋ därhal aldi elinişi keräk, – däp bildürli Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri şundaqla issitiş mävsümini muvappäqiyätlik tamamlaşqa diqqät ağdurup, su besişlarniŋ aldini eliş boyiçä zšrür çarilärni kšrüşni tapşurdi.
Keŋäşmidä berilgän tapşurmilarniŋ ämälgä aşuruluşini Prezident Mämuriyiti nazarätkä alidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ