Teçliq vä razimänlik – aliy qädriyätlär

0
201 ret oqıldı

Düşänbä küni Tunҗa Prezident – Elbası Nursultan Nazarbaevniŋ räisligidä “Teçliq vä razimänlik formulisi: birlik vä yeŋilaş” kün tärtivi bilän Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ XXVII sessiyasi bolup štti.

Sessiyagä Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev, Parlament deputatliri, mämlikätniŋ türlük regionliridiki etnomädäniyät birläşmiliriniŋ vä QHA qurulumliriniŋ rähbärliri qatnaşti.
QHA Räisi šz sšzidä hazirqi zamanniŋ sinaq-hovupliriğa diqqät bšldi.
– Alämşumul duniya kšz aldimizda çoŋ šzgirişni baştin käçürüvatidu, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – Biz tamamän yeŋi tarihiy dävirdä yaşavatimiz. İhtisat, җämiyät hayati, tehnologiyalär tüp-asasidin šzgärdi. Biz bu yeŋiliqlarni qobul qilivatimiz vä kšp närsilärni üginivatimiz. Biraq moşu šzgirişçan duniyada bir turaqliq aliy qädriyät bar – bu җämiyätniŋ birligi vä millätlärara razimänlik. Bu bizgä šzimiz jutuvatqan havadäk adättiki närsigä aylanğan qädriyät. Näq moşu muhim amil bizniŋ keläçäktä duniyada riqabätkä taqabil turuşimizni bälgüläydu.
Elbası birlik vä razimänlikniŋ Qazaqstan üçün alahidä ähmiyätkä egä qädriyätlärdin ekänligini täkitläp, buniŋdin ottuz jil ilgiri häliqara ekspertlarniŋ Märkiziy Aziyadä Balqandiki bohranniŋ orun alidiğanliğini tähmin qilğanliğini äslitip štti.
– Ekspertlar Märkiziy Aziya regioni dšlätliriniŋ keläçigi yoq, ular toqunuşlar sazliğiğa petip qalidu, däp tähmin qilğan edi. Biraq mustäqillik jillirida biz, Qazaqstan hälqi, moşu destruktiv tähminlärni işäşlik rät qilaliduq. Biz җoşqun ihtisatqa egä küçlük dšlätni qurduq. Tarihniŋ qiltaqliridin birlişip šttuq, pragmatikiliq vä salmaqliq taşqi säyasät tüpäyli juquri häliqara abroyğa eriştuq. Biz içki säyasitimizni qurğan ülgä, millätlärara munasivätlär, täŋpuŋ, nätiҗidarliq, vaqit siniğidin štkän vä bügün başqilar üçün ülgä-misal bolup hizmät qilidu. Män moşu җäriyanlarni tählil qilğanda, härqaçan bizniŋ Qazaqstan hälqiniŋ birligi vä razimänligini mustähkämläşniŋ toğra yolini tallavalğanliğimizğa kšz yätküzimän, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.
Tunҗa Prezident šz sšzidä millätlärara razimänlikniŋ nadir qazaqstanliq ülgisiniŋ asasi bolğan birnäççä asasliq qararlarni atap kšrsätti. Elbası Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ quruluşini birinçi vä muhim qarar däp atidi.
– Häliqniŋ hahişi bilän vuҗutqa kälgän Assambleya abroyluq konstitutsiyalik organğa aylandi, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – QHA birinçi künlärdin tartipla dšlät vä pütkül hälqimiz aldida җavapkär ekänligini kšrsätti vä kšrsitip kelivatidu. Assambleya barliq qazaqstanliq etnoslar bilän konfessiyalärni dšlät quruluşiğa җälip qildi. Biz uni dšlätniŋ säyasiy sistemisiğa biriktürüp, šzimizniŋ nadir milliy birlik yolumizni vuҗutqa kältürduq.
Elbası şundaqla mana 12 jildin buyan Assambleyaniŋ räsmiy türdä Parlament Mäҗlisidä vakalätlikkä egä ekänligini, mämlikätniŋ qanun çiqiriş orginiğa QHAdin saylanğan 9 deputatniŋ bolsa, teçliq vä razimänlik älçilirigä aylanğanliğini täkitlidi.
Millätlärara vä konfessiyalärara täŋlikniŋ mustähkäm hoquq asasiniŋ yaritilişi muhim qarar boldi. U qanunlar sistemisini, җümlidin etiqat ärkinligi, tillar, җämiyätlik birläşmilär vä Qazaqstan hälqi Assambleyasi toğriliq qanunlarni šz içigä alidu. Tunҗa Prezidentniŋ täkitlişiçä, җumhuriyättä millätlärniŋ hoquqini kamsitidiğan birmu qanun yoq, barliq grajdanlarniŋ täŋligi mämlikätniŋ Asasiy Qanunida šz äksini tapqan.
– Dšlitimizniŋ etnoslarara sahasidiki säyasiti kšphilliqtiki birlik printsipiğa asaslanğan. Bu bolupmu til säyasitidä eniq kšründi, – dedi Nursultan Nazarbaev. – Һämmidin aval oqutuş dšlät tilida jürgüzülidiğan mäktäplär tarmiği käŋäymäktä, hazir ularniŋ sani tšrt miŋğa yätti, bu 1990-jillarniŋ beşidikigä qariğanda ikki hässä oşuq. Barliq haliğuçilar qazaq tilini üginiş märkäzliridin paydilinivatidu. Äynä şuniŋğa bağliq “Mämile” däp atalğan situatsiyalik qazaq tili layihisini muhim däp hesaplaymän. U situatsiyalik qazaq tilini ilgirilitişkä qaritilğan, bu bolsa uni çapsan üginişkä vä kündiliktä paydilinişta yardäm qilidu.
Tunҗa Prezidentniŋ täkitlişiçä, dšlät şundaqla Qazaqstanda yaşavatqan barliq etnoslar tiliniŋ häm mädäniyitiniŋ täräqqiy etişini qollap-quvätlävatidu. 88 mäktäptä oqutuş šzbäk, taҗik, uyğur, ukrain tillirida jürgüzülidu, yänä 108 mäktäptä 22 millätniŋ tili ayrim pän süpitidä oqutulidu. Mämlikättä 15 tilda 35 näşir çiqirilidu, 11 tilda telekšrsitişlär efirğa çiqivatidu. Mämlikättä 14 rus, šzbäk, şundaqla MDҺdiki birdin-bir uyğur, korey vä nemis teatrliri işlävatidu.
– “Kšphilliqtiki birlik” printsipi zamaniviy mustäqil Qazaqstan qiyapitini šzlirini qazaqstanliq däp hesaplaydiğan barliq 130 millätniŋ şäkilländüridiğanliğini bildüridu, – däp hulasä çiqardi Elbası. – Bu – bizniŋ altun bayliğimiz, uni kšzümizniŋ qariçuğidäk saqlişimiz keräk. Biz türlük mädäniyätlär vä tillarniŋ väkilliri bolsaqmu, hämmimiz – Qazaqstan diyariniŋ baliliri, uniŋğa bolğan muhäbbät bizni birläştüridu.
Äynä şuniŋğa bağliq Nursultan Nazarbaev juquri җavapkärlikni vä milliy vätänpärvärlikni yarqin namayiş qilğan “Tuğan jer” programmisiğa diqqät ağdurdi. Türlük millätlärniŋ väkilliridin bolğan tiҗarätçilär regionlarda bahasi yüz millionliğan täŋgä bolğan iҗtimaiy ob°ektlarni saldi. Mäsilän, Garik Bernetsyan, Vladimir Lıtkin, Nikon Kim, Şamsadin Guseynov, Viktor Hil'niçenko, Viktor Sıçёv, Hasan Abuev, Sergey Blok, Rubik Avetisyan vä başqilar äynä şular җümlisidindur.
Uniŋdin taşqiri “Qazaqstandiki 100 yeŋi isim” layihisigä 20din oşuq milliy topniŋ väkilliri qatnaşti.
Elbası şundaqla elan qilinğan Yaşlar jili dairisidiki çarä-tädbirlärniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti, u ävlatlar varisliğini täminläşkä nişan qilinğan çoŋ layihiniŋ bir qismi bolup hesaplinidu.
– Qazaqstanda teçliq vä razimänlikni täminläşniŋ käŋdairilik iҗtimaiy infraqurulumi vuҗutqa käldi, – däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. – U sistemiliq işni jürgüzüşkä yardäm qilidu. İlmiy-ekspertliq keŋäşlär, җämiyätlik razimänlik keŋäşliri, jurnalistlar klubliri, anilar keŋäşliri vä başqimu nurğunliğan qurulumlar QHAniŋ “şahliriğa” aylandi. Mämlikitimizdä 820gä yeqin etnomädäniyät birläşmisi bar, bu çaräk äsir ilgärkigä qariğanda, 20 hässä kšp vä ularniŋ hämmisi utuqluq işläş üçün yahşi imkaniyätlärgä egä. Bu qurulumlarniŋ turaqliq täräqqiy etişi dšlätniŋ millätlärara munasivätlär sahasiğa bolğan alahidä munasivitini äkis ättüridu.
Elbası häliqara birläşmidä teçliq vä razimänlik qädriyätlirini ilgirilitişni yänä bir muhim tärkiviy qisim däp atidi.
– Qazaqstan yeri tsivilizatsiyalär dialogi štküzülidiğan җayğa aylandi, – dedi Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Tunҗa Prezidenti. – 2003-jildin tartip paytähttä muntäzim räviştä Qurultay štküzülüp, uniŋğa barliq duniyaviy vä än°äniviy tillarniŋ yüzligän väkilliri qatnişivatidu. Bizniŋ millätlärara vä razimänlik täҗribimiz BMT, EBҺT, ŞҺT vä AÖҺİÇK ohşaş nurğunliğan häliqara mäydanlarda etirap qilindi. Qazaqstan duniyada nätiҗidarliq teçliqpärvär süpitidä mälum. Mämlikät Tağliq Qarabah ätrapidiki, Pakstan vä Һindstan, Rossiya vä Türkiya otturisidiki käskinlikni tšvänlitişkä hässä qoşti, İran ätrapidiki väziyätni yenikläştürüşkä, Siriya boyiçä muzakirilärgä yardäm qildi. Toqunuşlarni teçliq yoli bilän birtäräp qiliş, aŋliq türdä uyğun qatar yaşaş – moşuniŋ hämmisi Qazaqstan ülgisidä äkis ätkän milliy qädriyätlirimizniŋ bir qismi.
Andin keyin Nursultan Nazarbaev 2017-jili täşäbbus qilinğan dšlät säyasitiniŋ iҗtimaiy šlçimini küçäytiş – tapavätni aşuruş vä ahaliniŋ hal-oqiti tšvän qatlamlirini qollap-quvätläş boyiçä sistemiliq çarilärgä tohtilip štti.

Elbası şundaqla Qazaqstanda ahalini iş bilän täminläş vä ammiviy tiҗarätçilik, bilim beriş, ilim-pän vä salamätlikni saqlaş sahalirini, infraqurulumni täräqqiy ätküzüş säyasitiniŋ davamlaşturulidiğanliğini atap kšrsätti.
Nursultan Nazarbaev Qazaqstanniŋ 30 jilğa yeqin suveren dšlät süpitidä moҗut boluvatqanliğini äslitip štüp, qazaqstanliqlarni äŋ juquri däriҗilik iҗtimaiy җavapkärlikkä täyyar däp hesaplaydiğanliğini atap kšrsätti.
– Bu – mämlikät vä häliqniŋ täğdiri üçün җavapkärlik, – däp täkitlidi Elbası. – Җämiyät nazariti, pidaiyliq, häyrihahliq, metsenatliq, toqunuşlarni birtäräp qilişniŋ grajdanliq mehanizmliri – mana moşular mämlikätniŋ barliq җavapkär grajdanliriniŋ qatnişişini täläp qilidu. Män bultu štkän Grajdanliq forumda vä biyil Yaşlar jili dairisidä bärgän tapşurmilar buniŋ üçün barliq zšrür şaraitni yaratti. Һazir barliq mehanizmlarniŋ nätiҗidarliq işlişini täminläş keräk.
QHA Räisi iҗtimaiy birlikni küçäytiş üçün mediatsiya institutini toluq paydilinişqa çaqirdi. Assambleya dairisidä 800din oşuq җämiyätlik mediatorlar işlävatidu vä ularniŋ paal qatnişişi tüpäyli päqät štkän jilila 20 miŋğa yeqin mediativliq kelişim tüzüldi.
– Һazir mediatsiya institutini päyda boluvatqan talaş tuğduridiğan mäsililärniŋ aldini elişqa šz vaqtida birtäräp qilişqa nişan qiliş keräk, – däp hesaplaydu Elbası. – Һärqandaq çüşänmäslik elip kelidiğan toqunuşni yoqitişqa qariğanda, murassä izdäş arqiliq uniŋ aldini alğan hämmidin yahşi.
Nursultan Nazarbaev şundaqla märkäzdä vä җaylarda hakimiyät organliri yenida qurulğan barliq җämiyätlik keŋäşlärniŋ paaliyitini eniq tärtipkä kältürüşni, ularniŋ süpät tärkivini küçäytişni, җavapkär sahalirini bälgüläşni tapşurdi. Buniŋda dšlät organliri җämiyätlik keŋäşlärniŋ bahasiğa, tävsiyälirigä vä pikrigä qulaq selişi, ularni šz paaliyitidä hesapqa elişi keräk. Tunҗa Prezident Qazaqstan hälqi Assambleyasigä Nur Otan partiyasi bilän birliktä moşu işqa aktiv qoşuluşni tapşurdi.
– Assambleyaniŋ Tiҗarätçilär assotsiatsiyasi arqiliq çätällik investorlar bilän ihtisadiy hämkarliqni käŋäytiş keräk, – dedi Nursultan Nazarbaev. – QHA väkilliri bolğan tiҗarätçilär çät ällär bilän barliq ikkitäräplimä İş babidiki keŋäşlärgä qoşuluşi lazim. Assambleyaniŋ Tiҗarätçilär assotsiatsiyasiniŋ paaliyitini süpät җähättin yeŋi däriҗigä elip çiqiş, uniŋ tärkivini biznes-birläşminiŋ yetäkçi väkilliri bilän küçäytiş zšrür.
Elbasıniŋ sšzigä qariğanda, QHAniŋ çätällik dostlar klubini quruşqa bolidu, mundaq klub iş babidiki alaqilarni täräqqiy ätküzüşkä vä mämlikitimizgä investitsiyalärni җälip qilişqa yardäm qilğan bolar edi.
Qazaqstan Җumhuriyiti Tunҗa Prezidentiniŋ täkitlişiçä, birinçi novättä, başqa ällär bilän parlamentlarara alaqilarni yolğa seliş üçün QHA deputatlar korpusiniŋ iqtidarini aktiv paydiliniş zšrür.
Nursultan Nazarbaev uniŋdin taşqiri җämiyätlik aŋ-säviyäni yeŋilaş җäriyanliriniŋ paal qatnaşquçisi süpitidä Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ rolini alahidä täkitläp štti.
– Bilimgä, yeŋi ideyalärgä intiliş, milliy kodni saqlaş vä Qazaqstanniŋ evolyutsiyalik täräqqiyat yoli – mana moşu mänbälär umummilliy tarihiy aŋ-säviyä vä birpütün qädriyätlärniŋ mustähkäm asasini şäkilländüridu. Mana bu – bevasitä Assambleyaniŋ җavapkärlik zonisi. Män ikki jil ilgiri başliğan “Ruhani jaŋğıru” layihisi härbir qazaqstanliqniŋ uniŋğa qatnişidiğanliğini kšzdä tutidu. Pütkül җämiyätni rohiy vä äqliy yeŋilaşni biz җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaş däp çüşinimiz. Biz küçlük vä җavapkär adämlärdin ibarät birpütün häliq, pikirlirimizni vä šzimizni tutuşimizni näq äynä şundaq qayta quruşimiz keräk, – dedi QHA Räisi.
Elbası ikki muhim sänägä diqqät ağdurdi: kelär jili QHAniŋ qurulğiniğa vä Qazaqstan Җumhuriyiti Konstitutsiyasiniŋ qobul qilinğanliğiğa 25 jil tolidu.
– Mustäqilliktä štkän 27 jildin oşuq vaqitta män mämlikätniŋ häqiqiy birliginiŋ vätänpärvärlik, šz yerigä vä hälqigä, uniŋ mädäniyitigä bolğan muhäbbät, umumiy qädriyätlär, mähsätlär vä väzipilär bilän küçiyidiğanliğiğa kšz yätküzdüm, – däp bildürdi Nursultan Nazarbaev. – Qazaqstan – ihtisadiy vä säyasiy җähättin utuqluq, teçliq vä turaqliq dšlät, uniŋda adämlär paravän yaşap, keläçäkkä qorqmay qaraydu. Rast, vaqit bir yärdä turmaydu, biraq män hälqimizniŋ birlik vä razimänlikni saqlap qalğan halda, vaqitniŋ sinaq-hovupliriğa şäräp bilän җavap berip, yeŋi çoqqilarğa çiqidiğanliğiğa işinimän.
Tunҗa Prezident šz sšzidä Dšlät rähbiri lavazimidin ketiş mäsilisigä tohtilip, mundaq qädämniŋ Qazaqstanniŋ buniŋdin keyinki turaqliq täräqqiyatini täminläş üçün ämälgä aşurulğanliğini täkitlidi. Elbası häliqqä, җümlidin QHAniŋ barliq äzaliriğa qollap-quvätligänligi vä çüşängänligi üçün minnätdarliq bildürdi.
Nursultan Nazarbaev 9-iyun'ğa Prezident sayliminiŋ bälgülängänligini äslitip štüp, barliq qazaqstanliqlarni elektoral җäriyanğa paal qatnişişqa çaqirdi.
Nursultan Nazarbaev sšziniŋ ahirida birlik, dostluq vä turaqliqniŋ Qazaqstan säyasitiniŋ ispatni täläp qilmaydiğan baş qaidisi, mämlikitimizniŋ güllinişini qolğa kältüridiğan asas ekänligini täkitlidi.
QHA sessiyasidä şundaqla Assambleya Räisiniŋ ikki yeŋi orunbasari tayinlandi. QHA Keŋişiniŋ täklivi boyiçä bu lavazimlarğa “Vaynah” çeçen-inguş mädäniyät märkiziniŋ väkili, käspiy mediator Yusup Keligov vä Nur-Sultan şähärlik “Özbäk etnomädäniyät märkizi” җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Şerzad Polatov tayinlandi. Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev tegişlik buyruqni imzalidi.
Sessiyadä şundaqla yazğuçi vä jurnalist Smağul Elubay, Rossiya häliqliri Assambleyasi Keŋişiniŋ räisi Svetlana Smirnova, äl-Farabi namidiki Qazaq milliy universitetiniŋ studenti Milina Vavulidi, Ahi Evran Universitetiniŋ (Türkiya) oqutquçisi Kurşad Zorlu, Hankuk Çät äl tilliri universitetiniŋ (Җänubiy Koreya) uçumkari, L.Gumilev namidiki Evraziya milliy universitetiniŋ doktoranti Çu İong-Min, Nazarbaev Universitetniŋ oqutquçisi Suragan Dorbethan vä başqilar sšzgä çiqti.
QHA sessiyasi täntänilik kontsert bilän ayaqlaşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ