Bilimgä iştiyaq

0
72 ret oqıldı

Mälikä Vasilova gimnaziyadä oquvetip Nazarbayev  University studenti ataldiQazaqstan Җumhuriyitidä, başqa häliqlär qatarida, uyğurlarğimu šz ana tilida bilim eliş üçün barliq imkaniyätlär yaritilğan. Äynä şu imkaniyätlärdin mänpiyätdarliq paydilinişniŋ orniğa, ayrim qerindaşlirimiz tehiçila «Milliy mäktäplärniŋ istiqbali yoq, ularniŋ bilim beriş sapasi tšvän» degän pikirlärgä mäkkäm yepişivelip, pärzäntlirini šzgä tilliq mäktäplärgä berişni ävzäl kšrüp kelivatidu. Buniŋğa hazir җumhuriyitimizdä mäktäp yeşidiki uyğur baliliriniŋ päqät 44 payizila ana tilida bilim elip, qalğan 56 payiziniŋ asasän rusçä oquvatqanliği misal bolalaydu. Şübhisiz, buniŋdin 20 — 25 jil muqäddäm «rusçä oqumiğan balilarğa keläçäktä täs bolidu» degän sšzgä qismän işinişkä bolatti. Çünki ämäliyatniŋ šzi şundaq edi. Lekin hazir väziyät tamamän başqiçiğu vä nemişkä biz şuniŋğa munasip riayä qilmaymiz?

Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»

Şähsän män ayrim qerindaşlirimiz arisida eytilip jürgän «uyğur mäktäpliriniŋ bilim beriş sapasi naçar» degän pikirgä qoşulalmaymän. Undaq deyişimniŋ sävävi, җumhuriyitimizniŋ maarip tüzümidä islahat başlanğandin buyan hämmä mäktäplärniŋ ähvali täŋşilip, ular sapa җähättinmu birdäk bolup qaldi. Ana tilida bilim elivatqan qarakšzlirimizniŋ oquş ülgirimi helä yahşi, uni alahidä tilğa elişqa ärziydu. Hoşal bolarliq yeri şuki, här jili uyğur sinipliridin uçum boluvatqanlarniŋ arisida «Altın belgi» elivatqanlar helä bar. Şundaqla uyğur mäktivini tamamlavatqanlarniŋ täŋdin-tolisi dšlät granti hesaviğa aliy oquş orunliriğa çüşüvatidu, çät ällärdä magistraturida häm «Bolaşaq» programmisi asasida bilim elivatqanlarniŋ häm namzatliq vä doktorliq dissertatsiyalärni yaqlavatqanlarniŋ kšpçiligi yänä şu uyğur mäktiviniŋ uçumkarliri. Mana, yänä bir eniq misal. Ötkän häptidä Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ 11-sinipida oquvatqan Mälikä Vasilova, oquş jili ayaqlaşmay turup, elimizdiki äŋ ätivaliq aliy oquş orni – Nazarbaev Universitetiniŋ studenti ataldi. Bu päqät yalğuz Mälikäniŋla ämäs, bälki barliq uyğur mäktäpliri bilän muällimlärniŋ çoŋ utuği. Bu huş hävärni biz gimnaziya mudiri Şavkät Ömärovtin aŋlap, intayin hoşal bolduq vä därhal uyğur mäktiviniŋ şänini qoğdiğan uyğur qiziğa vä uniŋ 153-mäktäp-gimnaziyadä başlanğuç sinip muällimi bolup işläydiğan anisi Büvihelçäm İminovağa telefon qilduq. U, älvättä, täbrigimizni hoşalliq bilän qobul qildi. U yoldişi Markin ikkisiniŋ Uyğur nahiyäsiniŋ Tügmän yezisidin şähärgä bilim izdäp kälgändä tonuşup, ailä qurğanliğini häm tunҗa pärzändi Aynura mäktäpni «Altın belgigä» tamamlap, QazMUğa oquşqa çüşkändä beşi kškkä yätkänligini, mana ändi, yänä bir qizi Mälikäniŋ mäktäptä oquvetip, Nazarbaev Universitetiniŋ studenti atalğanliği toğriliq huş hävärni aŋlap, şatliqqa bšlängänligini mämnuniyät ilkidä täkitlidi. Andin keyin biz ğämgüzar anisiniŋ qälb sšzlirini diqqät bilän tiŋşap turğan Mälikägä «Moşu utuqqa qandaq qol yätküzdiŋiz?» soali bilän muraҗiät qilduq:
– Birtutaş milliy testqa täyyarliqni kšpligän oquğuçilar ohşaş 11-siniptin ämäs, bälki 9-siniptin başlidim, — dedi u soalimizğa җavavän. – BMTni qazaq tilida tapşuruşni toğra kšrdüm vä tallaş pänlirim himiya vä biologiya bolğanliği sävävidin, 10-siniptin başlap «Dostıq» bilim beriş märkizidä qoşumçä oqudum. Biraq män päqät BMT bilänla çäklinip qelişni halimidim. “Qazaqstandiki äŋ ätivaliq aliy oquş orni – Nazarbaev Universitetiğa oquşqa çüşimän” degän nişanni kšzlidim. Şuŋlaşqa 8-siniptin başlap šz aldimğa ingliz tilini çoŋqur üginişkä kiriştim. Nazarbaev Universitetiğa çüşüş üçün oquğuçilar aldi bilän üç däriҗilik basquçtin štüşi keräk. Birinçisi, ARTİS ingliz tilini biliş däriҗisini eniqlaydiğan test siniğidin štidu. İkkinçisi, NUFYPET (Nazarbayev University Foundation Year Programme Entrance Test) matematikidin vä tallaş pänliri – himiya vä biologiyadin ingliz tilida test tapşuruşi haҗät. Üçinçisi, İELTS ingliz tilini biliş däriҗisini eniqlaydiğan test siniğidin štüşi keräk. Ändi qolida İELTS sertifikati bar oquğuçilar birinçi vä üçinçi basquçtin boşitilğandin keyin, män šz aldimğa äşu test siniğini ätigäniräk tapşurup kšrüşni toğra kšrdüm. Bir ay mabaynida šz aldimğa täyyarliq qilip, noyabr' eyida test siniğini tapşurup, 9 balliq kšrsätküçtin 7 ball aldim (oquş – 9/9, sšzläş – 7/9, tiŋşaş – 6,5/9, esse yeziş – 6/9). Bu ingliz tilini S1 däriҗisidä, yäni «ärkin bilidu», — degänni bildüridu.
Dekabr' eyida İELTS nätiҗiliri toluq çiqqandin keyin, Nazarbaev Universitetiğa çüşüş üçün täyyarliq kšrdüm. Rastini eytsam, maŋa matematika, himiya, biologiya pänlirini ingliz tilida oquş qiyin boldi. Şundimu tirişip, hätta uyqamni üç-tšrt saatqa qisqartip, İnternettin angliyalik vä amerikiliq mäktäp oquğuçiliri paydilinivatqan kitaplarni, testlarni elip, keçä-kündüz täyyarlandim. Şundaq qilip, 17-fevral' küni Nazarbaev äqliy mäktividä test tapşurdum. Bu sinaqqa Qazaqstan boyiçä 5000din oşuq oquğuçi qatnaşti. Test nätiҗisi boyiçä päqät 700 oquğuçila grant egisi ataldi. Rastimni eytsam, bu test siniğini kšpinçä Nazarbaev äqliy mäktiviniŋ, Bilim innovatsiya litseyiniŋ, җumhuriyätlik fizika-matematika mäktiviniŋ uçumkarliri tapşurğaçqa, män šzämniŋ bu bäygidä ozup çiqidiğinimğa ançä işänmidim. Biraq ümütimni üzmidim. Meniŋ novättiki nişanim – Suleyman Demirel universitetiniŋ içki olimpiadisiğa qatnişip, grant utuveliş. Biyil uniŋğa Qazaqstanniŋ 22 şähiridin 11 160 oquğuçi qatnişip, päqät 18 näpär oquğuçi 100 payizliq grant utuvaldi. Män bu bilim därgahida himiya vä biologiya pänlirini qazaq vä ingliz tilida tapşurdum vä test nätiҗisi boyiçä ikkinçi orunğa egä bolup, grant utuvaldim. Grantqa erişkänlärniŋ qatarida birinçilärdin bolup uyğur mäktiviniŋ oquğuçisiniŋ isim-şäripi atalğanda, älvättä, hoşalliğimda çäk bolmidi. Lekin män Nazarbaev Universitetiğa çüşüş üçün tapşurğan testniŋ nätiҗilirini küttüm. Bu bilim därgahiğa çüşüş üçün kam degändä, matematikidin – 50, himiya-biologiyadin 70 ball toplişim keräk. Nätiҗidä män matematikidin — 65, himiya-biologiyadin 93 ball toplap, 158 ball bilän Qazaqstan boyiçä, yäni himiya vä biologiya pänlirini talliğanlar içidä ikkinçi orunda boldum vä 6-may küni Nazarbaev Universitetiniŋ studenti atalğanliğim toğriliq mähsus täklipnamini tapşuruvaldim. Ändi maŋa mäktäpni tamamliğandin keyin aliy oquş orniğa çüşüş üçün BMT tapşuruşniŋ haҗiti bolmisimu, Ana mäktivimniŋ, җaniҗan millitimniŋ abroy-inavitini aşuruş, şänini qoğdaş häm uyğur pärzäntliriniŋ ihtidarliq, qabiliyätlik ekänligini ispatlaş üçün ingliz tilida BMT tapşurup kšrmäkçimän. Şundaqla mäktäptä štidiğan dšlätlik emtihanlarni muvappäqiyätlik tapşurup, «Altın belgi» sahibi atiliş niyitim bar. Moşu yärdä şunimu qoşumçä qilğum keliduki, Nazarbaev Universitetiğa çüşüş җäriyanida, birinçidin, maŋa ata-anam vä hädäm yar-yšläk bolsa, ikkinçidin, muällimlirim, şu җümlidin 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri Şavkät Niyazoğli Ömärov meni yeqindin qollap-quvätlidi. Män ulardin bäk minnätdarmän.
Oylaymizki, Mälikäniŋ bu utuği, sšzsiz, davam qilidu häm keläçäktä Nazarbaev Universitetiğa çüşidiğan uyğur studentliriniŋ tizimi yeŋi isimlar bilän җäzmän toluqturulidu. Eçinarliği, uyğurçä oquvatqan pärzäntlirimizniŋ qol yätküzüvatqan moşundaq utuq-muvappäqiyätlirini kšrüp tursimu, kšrmäskä selivatqan bäzibir kolta oyluq uyğurlirimiz yoqilaŋ banä-säväplärni oylap tepip, pärzäntlirini yänila başqa tillarda oqutuşni ävzäl kšrmäktä. Şu närsini çüşinidiğan vaqit alliqaçan käldiki, ägär balida tuğma qabiliyät, idräk bolmisa, rusniŋ on mäktividä oqutsaŋmu, u šz imkaniyätliridin eşip ketälmäydu, yoq ihtidari teşilip çiqmaydu. Äslidä, başqa mäktäplärdä oquvatqan balilarniŋ eşip kätsä 20 — 25 payizi intayin yahşi yaki yahşi degän däriҗidä oquydu. Alahidä qabiliyätliklär sanaqliqla. Qalğanliri adättiki, ottura däriҗidiki bilim egiliri. Ändi “Balilirimizni uyğurçä oqutup nemä utimiz?”, – degän soalğa kälsäk, ävladimiz äŋ bolmidi degändä ana tilini bilsä, ädäplik bolsa, urpi-adätni hšrmätlisä, çüşänsä, milliy ädäbiyatini oqusa, şair-yazğuçi vä alimlirini tonusa, milliy hayat mäsililirigä qiziqsa, şuniŋ šzi kupayä ämäsmu!. Mana moşu rohta tälim- tärbiyä alğan pärzäntlirimiz, sšzsiz, hälqiniŋ hal-muŋiğa çškäläydiğan insanlardin bolup yetilidu, qäyärdä bolmisun jürigidä milliy roh, puraqni saqlalaydu vä keläçäk ävladiğa yätküzäläydu. Demäk, 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri Şavkät Ömärov bilän bolğan qisqa sšhbättä alahidä qäyt qilinğinidäk, «ägär ata-anilar, jut-җamaätçilik uyğur mäktäplirigä bolğan sälbiy kšzqarişini šzgärtsä, ana tilida bilim elivatqan pärzäntlirimizniŋ Mälikägä ohşaş mäktäptä oquvetip elimizdiki yaki çät ällärdiki äŋ ätivaliq aliy oquş orunliriğa çüşüş mümkinçiligi bar». Şundaq ekän, kšzqaraşlirimizdin, däriҗimizdin, şähsiy munasivätlirimizdin qät°iy näzär, hämmimizgä milliy maarip tuği astida birlişiş, җiddiy hämkarlişiş vaqti alliqaçan kelip bolğan, eytqan bolar edimki, štüp ketip baridu. Dšlät täripidin yaritilivatqan imkaniyät — pursätni štküzüp qoymisaqla bolatti. Ötküzüp qoyğinimiz — hälqimizniŋ mäniviy bohranliqqa mähküm bolğini…

Bälüşüş

Javap qalduruŋ