Bu qetim Avatta uçraştuq

0
690 ret oqıldı

Yeqinda biz, Uyğur nahiyälik «Bağvänlär jämiyitiniŋ» äzaliri, Avat yezisida jiğilduq. Biz bir yärgä җäm bolğanda äŋ muhim mäsilärni muhakimä qilip, uni häl qiliş yollirini izdäymiz.  Avattimu näq şundaq boldi. Aldi bilän biz kün tärtividiki ikki mäsilini häl qilivelişqa tiriştuq. Ularniŋ birinçisi – hälqimizniŋ bağvänlik än°änilirini tikläş, ikkinçisi — dšlätniŋ maarip sahasidiki täşäbbuslirini ämälgä aşuruşqa hämkarlişiş.

Säpdişimiz Uyğun Arziev Taҗikstanda bağvänlärgä beğişlinip štkän häliqara änҗumanğa qatnişip kälgän edi. U bizgä qiziqarliq närsilärni eytip bärdi. Bügün taҗik hälqi MDҺ җumhuriyätliri boyiçä bağvänçilikniŋ aldini bärmäy kelivetiptu. Örükni qurutuş boyiçä yeŋi tehnologiyagä kšçüp, çoŋ utuqlarğa yetivetiptu. Şuŋlaşqa qurutqan šrük qaqlirini çät ällärgä kšpläp çiqiridekän. Uyğun Arzievniŋ pikriçä, Qazaqstanda bağvänçilikni täräqqiy ätküzüş üçün barliq şarait moҗut. Һätta taҗik dehanliridin ozup ketişkimu bolidu. Uniŋ üçün biz, Uyğur nahiyälik bağvänlär җämiyitiniŋ äzaliri, bu işta nahayiti tirişçanliq kšrsitişimiz lazim. Buni hämmä bağvänlär çoŋqur his qilmaqta. Bu yosunda, šrükniŋ milliy sortlirini yetildürüşni oylavatimiz. Bügünki kündä kšpligän bağvänlirimiz kšçätni toğra ulaş, putaş, oltarğuzuş, pärviş qiliş häm dorilaş boyiçä helila mälumatlarğa egä. Ular bir-birigä yardäm berip, paydiliq mäslihätliri bilän ortaqlaşmaqta. Hoşal bolidiğan yeri, šz ara täҗribä almaşturuş işimu  küçäydi. Һätta biz täräpkä çät ällärdinmu nurğunliğan mutähässislär kälmäktä. Ahirqi jillarda bağvänlärniŋ sepi ikki hässigä kšpäydi. Şu arqiliq biz nahiyädiki birqatar iҗtimaiy mäsililärniŋ yeşilişigä türtkä boluvatimiz.

Biz nahiyä boyiçä milliy maarip sahasini rivaҗlanduruşqimu alahidä kšŋül bšlüvatimiz. Keläçäktä bu paaliyätlirimiz tehimu küçiyidu. Uniŋğa işänçim kamil. Biz «Uyğur mäktäplirini qollaş fondi» rähbärliginiŋ milliy maarip boyiçä täşäbbuslirini nahayiti orunluq däp hesaylaymiz. Avattiki baş qoşuşta biz dšlätniŋ 2012 — 2016-jilliriğa bälgülängän maarip sahasi boyiçä milliy plani bilän ätrapliq tonuştuq. Prezidentimiz mäzkür planni ämälgä aşuruş üçün hämmä küçlärni bir yärgä toplaşniŋ muhimliğini äskärtip, bu aliyҗanap paaliyätkä җämiyätlik täşkilatlarniŋ iştrak qilişini tävsiyä qilğan ekän. Qisqisi, biz Prezidentimizniŋ maarip sahasini yeŋilaş säyasitini qollap-quvätläş mähsitidä Ğaljat, Çoŋ Aqsu, Tügmän, Çonҗa, Şirin, Avat ohşaş kšpligän yezilardiki uyğur mäktäplirigä mähsus hiraҗät bšlduq. Uniŋdin başqa yahşi oquvatqan qabiliyätlik balilar vä çoŋ utuqlarni qazinivatqan muällim-ustazlar üçün alahidä mukapatlarni җariy qilduq.

Bu hil paaliyitimiz keläçäktä yänimu davam qilidiğan bolidu.

Arupҗan MÄҖİTOV.

Uyğur nahiyäsi.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ