Bšşügimizni tüzäşni biläyli

0
55 ret oqıldı

Ägär tarihqa näzär taşlaydiğan bolsaq, millitimizniŋ štmüşi vä bügüni toğriliq yezilğan maqalilarni kšpläp uçritimiz. Ularniŋ hämmisidila uyğurlarniŋ qedimiy mädäniyät bärpa qilğan parasätlik häm uyuşqaq vä šm millät ekänligi tilğa elinidu.
Demisimu tarihimiz bilän mädäniyitimizniŋ çoŋqur ekänligi häq. Başqisini eytmiğanniŋ šzidä «On ikki muqamimizniŋ» šzila bir bebaha ğäznä-bayliq. Biz, šzimizmu, pat-pat štmüşimizni tilğa elip, uniŋdin pähirlinip kelivatimiz.
Amma, äynä şu äҗdatlar täripidin qaldurulğan bebaha mirasqa biz, bügünki ävlatlar, qançilik däriҗidä varisliq qilivatimiz? Uniŋğa eğiz tolturup, eniq birnärsä dälälmäymiz.
Yeqinda bir sorunda atmiştin alqiğan bir buradirimiz: «Bizniŋ mäşräplirimizdiki, hanim-qizlar çayliridiki, toy-tškünlirimiz bilän näzir-çiraqlirimizdiki šmlügimizgä qarap, başqa millätlär häyran qelişidu. Biz äynä şundaq uyuşqaq häm šm millät» däp ävlatlar varisliğini şuniŋğa bağlavatidu. Ägär u tilğa elivatqan «šmlükni» vijdan tarazisida šlçäydiğan bolsaq, başqilar ämäs, šzimiz hiҗalät bolup qalimiz. Oynavatqan mäşräplirimiz bilän başqimu sorunlarda mänaviyat, til täğdiri, mäktäplirimizniŋ ähvali, umumän, millitimizniŋ kälgüsi ğemini qiliştin kšrä, heç ähmiyiti yoq uşşaq gäp-sšzlärgä berilip ketimiz. Sšz-çšçäktin başqa gepimiz yoq. Uni šzimizmu yahşi bilimiz. Biraq ätisi bolidiğan baş qoşuşta yänila şu säpsata davamlişivatqan.
Därväqä, Qazaqstan Җumhuriyitidä, başqa millätlär qatarida biz, uyğurlarğimu, barliq mümkinçiliklär yaritilğan. Ana tilimizda gezit-jurnallirimiz näşir qilinivatidu. Atmiştin oşuq ottura mäktäptä pärzäntlirimiz šziniŋ ana tilida bilim elivatidu. Akademiyalik statusqa egä milliy teatrimiz paaliyät jürgüzüvatidu. Kšpkä tonulğan onliğan alimlirimiz, ustazlirimiz, jurnalistlirimiz, sän°ätkarlirimiz mümkinçiliginiŋ yetişiçä, җaniҗan hälqiniŋ hizmitini bäҗanidil atquruvatidu. Uyğur jutliriniŋ jigitbaşliri bilän hanim-qizlar toğriliqmu äynä şundaq deyişkä bolidu.
Bilsäk häm çüşänsäk, millitimizniŋ äynigi, hälqimizniŋ avazi bolğan «Uyğur avazi» geziti päqät şu yärdä harmay-talmay işlävatqan jurnalistlarğa yaki šymu-šy, koçimu-koça arilap muştiri toplap jürgän jigitbaşliri bilän hanim-qizlarğila keräk ämäs, aldi bilän šzini uyuşqaq, šm, bilimlik, parasätlik millät hesaplaydiğan barçä uyğurğa keräk!
Qazaqstanda uyğurlar san җähättin helä kšp bolsimu, gezitimizniŋ tirajini 20 miŋğa yätküzälmäyvatimiz. Kšp sšzläymiz vä quruq vädini yağduruvetimizu, ämäliyatta җan kšydürüvatqinimiz çağliq.
Ändi milliy mäktäp – moҗutluğimizniŋ mänbäsi. Ätä-šgün mäktäplirimiz, teatrimiz, gezitimiz yepilsa – biz kim bolimiz? Guvanamisidila «uyğur» däp yezilğan, amma uyğur mädäniyitini, tilini bilmäydiğan, urpi-adätliridin häviri yoq bir maŋqurt ävlatqa aylinimiz. Һä, undaq ävlatqa mäktiviŋmu, uyğur gezitiŋmu, uyğur teatriŋmu haҗät bolmaydu. Şundaq ekän, biz moşu küngä qädär šz häläkçiligimizdä jürgän bolsaq, ändi häliq ğeminiŋ, bolupmu maarip, mätbuat vä sän°ätni rivaҗlanduruş mäydaniğa kirip, işlirimizni җanlanduruşimiz keräk. Yoqqa hamuşlarçä esilğiçä, barni saqlap qalayli. Һär ayda oynavatqan mäşräplirimizgä vä başqimu häddi-hesapsiz çaylirimizğa häşlävatqan pullirimizğa ana tilimizda çiqivatqan gezit-jurnallirimizğa yezilsaq, Uyğur teatriniŋ biletlirini, yazğuçi-şairlirimiz bilän alimlirimizniŋ kitaplirini setivalsaq, milliy mänaviyatimizniŋ täräqqiyatiğa misqalçä bolsimu ülüş qoşqan bolmasmeduq?!
Mälumki, bügünki kündä mäktäplirimizni moҗut şäklidä saqlap qeliş vä zaman tälivigä muvapiq ätrapliq rivaҗlanduruşimiz, muhimi, bala-çaqimizni uyğur tilida oqutuşqa šz ihtiyarimiz bilän ammiviy yosunda berişimiz, päqätla šzimizgä, yänä kelip ana tilimizğa bolğan šzimizniŋ hšrmitimiz, milliy mänpiyätkä bolğan sadiqliğimizğa bağliq. Uyğur tili härbir ailidä šçmäs çiraq bolup yenip turuşi keräk. Eytmaqçi, ana tilini biliş nädin kelidu? Aq süt bärgän anidin başlinidu. Milliy tärbiyä ailidä şäkillinidu. Şuŋlaşqa «Ailä – inavätlik buliği» däydu. Äpsuski, hazirqi zamaniviy yaş ata-anilar šzliri ana tilida sšzlimisä, baliliri tilni kimdin ügänsun? Şuniŋ üçün bala-çaqimiz, nävrä-çävrilirimiz ana tilida bilim elişi haҗät.
Ahirida eytarim, ägär millitimizniŋ abroy-inavitini kštirimiz däydekänmiz, hämmimiz birlişip, millät täräqqiyati üçün hizmät qilayli. Kälsä-kälmäs säpsatalarğa berilmäy, pitnä-pasattin neri bolayli. Ötmüşimizni untumay, šydiki bšşügimizni tüzäyli, qerindaşlar.

Sultan İSRAPİLOV,
Almuta şähiri “Çegorin” mähällisiniŋ jigitbeşi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ