Prezident Җambul vä Atırav vilayätliridä boldi

0
181 ret oqıldı

Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev Җambul vä Atırav vilayätlirini ziyarät qildi.
Dšlät rähbiriniŋ iş babidiki säpiri “Kazfosfat” ҖÇYniŋ mineral oğutlar zavodini ziyarät qiliştin başlandi. Prezidentqa region rähbiri Asqar Mırzahmetov vä Taraz şähiriniŋ hakimi Qayrat Dosaev hämra boldi.
Miŋdin oşuq mutähässis işlävatqan karhana mähsulatiniŋ baziri iştik — yeza egiligidä qollinilivatqan oğut kšp jillardin buyan AQŞ, Yaponiya, Hitay, Rossiya, Birläşkän Äräp Ämirlikliri vä Evropa ittipaqi älliridä käŋ täläp qilinmaqta.
Bu yärdä Qasım-Jomart Toqaevqa mineral oğutlarni işläpçiqirişniŋ vä eksport kšlämini kšpäytişniŋ tehnologiyalik shemisi toğriliq ähbarat berildi.
Qazaqstan Prezidenti iş babidiki säpiri davamida buniŋdin birnäççä jil ilgiri terrorluq härikätni ämälgä aşurmaqçi bolğan җinayätçini tutuş vaqtida paҗiälik halak bolğan tarazliq politsiya hadimi Ğaziz Baytasovniŋ ailisidä mehmanda boldi. Mälumki, uniŋğa hizmät borçini štäş vaqtida qährimanliq, җanpidaliq vä ärlik kšrsätkänligi üçün Häliq Qährimani unvani berilgän edi.
Andin keyin Dšlät rähbiri “Qedimiy Taraz” tarihiy-mädäniy märkizidä boldi. Prezident bu yärdä regionda jürgüzülgän arheologiyalik qeziş işliri vaqtida tepilğan bahaliq artefaktlar bilän tonuşti. Şundaqla Dšlät rähbirigä җumhuriyätlik ähmiyätkä egä tarihiy yadikarliq toğriliq sšzläp bärdi vä hazir quruluş işliri başlanğan “Şahristan — qedimiy Taraz” tarihiy-mädäniy kompleksiniŋ maketini kšrsätti.
Qedimiy Tarazniŋ tarihini üginiş davamlişidu. Biz bu işta härqaçan yardäm qilimiz. Bu yšniliştä nurğunliğan häliqara däriҗidiki ekspertlar bar. Bizniŋ universitetlirimiz turistik biznes boyiçä mutähässislärni täyyarlaşni başlişi zšrür, — däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Dšlät rähbiri Tarazda şundaqla Җambul vilayitiniŋ җamaätçiligi — veteranlar, iҗadiy ziyalilar, җämiyätlik täşkilatlarniŋ vä yaşlarniŋ väkilliri bilän uçraşti.
Uçrişiş davamida mämlikät Prezidenti vilayätniŋ çoŋ ihtisadiy ihtidariğa egä ekänligini täkitläp, häl qiliş lazim bolğan problemilarğa tohtaldi.
Vilayättä mämlikät boyiçä äŋ tšvän ottura iş häqqi — 112 miŋ täŋgä, — dedi Qasım-Jomart Toqaev. — 1-iyun'din başlap byudjet sahasiniŋ tšvän häq tšlinidiğan hadimliriniŋ iş häqqi aşuruldi. Bu başlanmidin vilayät karhanilirimu çättä qalmasliği keräk. Barliq däriҗilärdiki hakimlarğa äslitip štküm keliduki, silärniŋ asasiy väzipäŋlar — ahaliniŋ işqa orunlişişini täminläş. İş orunlirini vuҗutqa kältürüştä biznes muhim rol' oynaydu, şuŋlaşqa yärlik tiҗarätçilärni qollap-quvätläşni davamlaşturuş keräk.
Qasım-Jomart Toqaev regionniŋ sanaät ihtidaridin käŋ paydilinişqa vä industriyalik layihilärni ämälgä aşuruş dairisidä zamaniviy tehnologiyalik işläpçiqiriş orunlirini vuҗutqa kältürüşkä alahidä diqqät bšlüşkä çaqirdi.
Prezident şundaqla regionda yeza egiligi sahasida ämgäk ünüminiŋ tšvän ekänliginiŋ bayqilivatqanliğini täkitlidi.
— Yärlik hakimiyät agrar sektoriniŋ mutähässisliri bilän ziç šzara alaqida işlişi keräk. Vilayättä yeza egiligi mähsulatini yetiştürüşni kšpäytiş üçün imkaniyät bar. Һškümät kelär jildin tartip çät äldin kältürülüvatqan qänt hamäşiyasiğa baj seliğini җariy qiliş qararini qobul qildi. Äynä şuniŋğa bağliq vilayät hakimiğa qänt qizilçisiniŋ vä mevä-kšktat mähsulatiniŋ mäydanini käŋäytişni, şundaqla mähsulatni qayta işläş karhaniliriniŋ quvitini kšpäytişni tapşurimän, — däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Prezident şundaqla vilayätniŋ juquri turistik ihtidarğa egä ekänligigä diqqät ağdurdi vä sahani җoşqun täräqqiy ätküzüşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Dšlät rähbiri şundaqla korruptsiya problemiliriğimu tohtaldi.
Biz korruptsiyani tüp-yiltizidin yoqatqiçä uniŋğa qarşi kürişimiz. Milliy ihtisatniŋ täräqqiy etişi vä häliqniŋ paravänligi uttur şuniŋğa bağliq. Һakimlarğa alahidä җavapkärlik jüklinidu. Bu işqa region väkilliri paal qatnişişi keräk. Korruptsiyagä qarşi kürişiş — meniŋ Prezident lavazimidiki asasiy mähsätlirimniŋ biri, — däp täkitlidi Qasım-Jomart Toqaev.
Qazaqstan Prezidenti şundaqla mädäniyät, salamätlikni saqlaş sahaliriğa, turuşluq šy, yol quruluşi, yeza territoriyaliri, alaqä vä başqa mäsililärgä diqqät ağdurdi.
Uçrişiş ahirida bäş җambulluqqa Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ Täşäkkürnamiliri tapşuruldi.
Dšlät rähbiri Җambul vilayitigä qilğan säpirini Taraz şähiridiki “Äulie ata” häliqara aeroportini ziyarät qiliş bilän tamamlidi. Bu yärdä Prezidentqa aeroport ihtidariniŋ šsüşi, yeŋi regionlarara vä häliqara reyslarniŋ eçilişi, umumän, mäzkür ob°ektniŋ mämlikitimizniŋ zamaniviy hava portliriniŋ biri süpitidä täräqqiy etişi toğriliq doklad qildi.
***
Şu küni Prezident Qasım-Jomart Toqaev Atırav vilayitigä iş babidiki säpär bilän käldi.
Dšlät rähbiri regionğa kelişi bilän “Bolaşaq” neft' vä gazni qayta işläş zavodiniŋ işläpçiqiriş ob°ektliriniŋ üstidin uçup štti.
Prezidentqa neft'-gaz sahasiniŋ hazirqi ähvali vä täräqqiyat istiqbali toğriliq ähbarat bärdi, neft'ni qayta işläş vä turaqlaşturuş, suyuqlitilğan gaz eliş vä tazilaş, taza guŋgut çiqiriş, neft' mähsulatlirini saqlaş vä toşuş boyiçä tehnologiyalik җäriyanlar bilän tonuşturdi.
Qasım-Jomart Toqaev işläpçiqiriş orniniŋ Atırav şähiridin ançä jiraq ämäsligini (u Maqat nahiyäsigä orunlaşqan) täkitläp, ätrap muhitni qoğdaşqa alahidä diqqät bšlüşkä çaqirdi. Dšlät rähbiri uniŋdin taşqiri Qazaqstan grajdanliriniŋ ämgäk hoquqliriğa riayä qilişniŋ muhim ekänligigä alahidä tohtaldi.
Qasım-Jomart Toqaev şu küni Atıravdiki APEC PetroTechnic Aliy kolledjini ziyarät qilip, oquş korpusini, laboratoriyalärni, işhanilarni, kitaphana vä yataqhanini kšzdin käçürdi.
Prezident kolledj oquğuçiliri vä pedagoglar kollektivi bilän bolğan sšhbättä çoŋ häliqara neft'-gaz kompaniyaliri üçün mutähässislärni çät äldä ämäs, bälki Qazaqstanda täyyarlaşniŋ muhim ekänligini täkitlidi.
Dšlät rähbiri Atıravda vilayätlik mäslihätniŋ deputatliri, җämiyätlik keŋäşniŋ äzaliri, iҗadiy vä pedagog ziyalilarniŋ, veteranlar, käspiy ittipaq häm yaşlar täşkilatliriniŋ väkilliri, dšlät hizmätçiliri bilän uçraşti.
Atırav vilayiti — bay mädäniy vä insaniy ihtidarğa egä region. Regionniŋ muvappäqiyätliri yärlik turğunlar turmuşiniŋ süpitini vä daramitini aşuruşqa yardäm qilişi keräk. Һakimiyät, Һškümät, biznes — biz hämmimiz şuniŋğa diqqät bšlüşimiz şärt, — dedi Prezident uçrişiş qatnaşquçiliriğa muraҗiät qilip.
Prezident šz sšzidä ahali paravänliginiŋ šsüşini täminläşniŋ vä elimiz işläpçiqirişini täräqqiy ätküzüş üçün neft'-gaz sektoriniŋ ihtidarini toluq paydilinişniŋ zšrür ekänligigä çoŋ diqqät ağdurdi. Qasım-Jomart Toqaev Һškümätkä mähsulat setivelişta vä çoŋ layihilär boyiçä hizmät kšrsitiştä yärlik ülüşni kšpäytiş, çätällik häm elimiz hadimliriğa ohşaş häq tšlinişini täminläş boyiçä sistemiliq işni uyuşturuşni tapşurdi.
Biz grajdanlirimizniŋ süpätlik bilim vä helä juquri iş häqqi elişi üçün şarait yaritişimiz keräk. Meniŋ elimiz tiҗarätçilirigä muraҗiät qilğum kelidu.
Yadiŋlarda bolsunki, dšlätniŋ vä härqandaq kompaniyaniŋ äŋ çoŋ bayliği — bu adämlär. Äŋ muhimi, yeŋi iş orunlirini vuҗutqa kältürüş, iş häqqini aşuruş keräk, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri.
Qasım-Jomart Toqaev şundaqla turuşluq šy mäsilisini vä ekologiyalik problemilarni häl qilişniŋ, transport infraqurulumini yahşilaşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.
Prezident uniŋdin taşqiri mämlikät byujdetini şäkilländürüştä transfertlarni adalätlik tähsim qiliş vä korruptsiyagä qarşi kürişiş mäsililirigä tohtaldi.
Uçrişiş ahirida vilayätniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiğa çoŋ hässä qoşqan bir top şähslärgä Prezident Täşäkkürnamisi tapşuruldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ