Ämgäk tavliğan insan

0
514 ret oqıldı

«Başqa kälsä batur» degän hayattin elinğan çoŋqur mänaliq ibarä bar. Därhäqiqät, barçä häliqni tävritivätkän Uluq Vätän uruşi jilliri härbir insan, mäyli beli qatmiğan yaş bala bolsun, mäyli mükçiyip qalğan qeri bolsun, beşiğa çüşkän azap-oqubätlärgä çidap, ğalibiyätkä šz ülüşini qoşqan.
Bügünki bizniŋ parlaq hayatimiz üçün šzliriniŋ yaşliğini, hayatini bärgän anilirimiz bilän atilirimizniŋ qährimanliqlirini hazirqi yaş ävlatqa eytip yätküzüş bizniŋ muqäddäs borçimizdur.
Adämlär hulqi-müҗäziniŋ bir-birigä ohşimaydiğanliği heçkimgä sir bolmisa keräk. Һätta bir ata-anidin tuğulğan pärzäntlärniŋmu müҗäzlirimu bir-biridin päriqlinidu. Bu, älvättä, täbiätniŋ bizgä äta qilğan mšҗüzisidur. Mana şundaq jutdaşliriniŋ arisida müҗäzi heçqaysiğa ohşimaydiğan kämtar bala Näsirdin Vaҗitov 1939-jili Dovun yezisida İzzäthan aniniŋ ailisidä duniyağa kšz açqan edi.
“Uruş başliniptu!” – degän şum hävär jiraqtiki Dovun yezisiğimu yetip käldi. Yär-yüzini zil-ziligä kältürgän bu şum hävär hämmini mäŋditip qoydi. Һäyäl qilmayla, hoşna jutlardikigä ohşaş, Dovun yezisidinmu qoliğa qural tutqidäk är kişilär җäŋ mäydaniğa atlandi. Mälidä beli qatmiğan balilar bilän qizlar, qeri-çürilär bilän ayallar qayğu-häsrätkä petip qaldi.
Aridin kšp štmäyla җäŋ mäydanidin «Qara hätlär» kelişkä başlidi. Yezida štüvatqan eğir künlär tehimu eğirlişip, jiğa-zerä basqan edi. Şuniŋğa qarimay, җäŋçilärni ozuq-tülük vä kiyim-keçäklär bilän täminläş üçün, etizdin herip kälginigä qarimay, anilar keçiçä päläy vä paypaq toqatti.
– Apamlar at vä šküz soqa bilän yär haydatti, uruq terätti, aşliqni suğiratti. Päqät käç-küzdila mäligä qaytip çüşätti, – däydu Näsirdin aka štmüşini äsläp. – Qişiçä çoŋlar İli boyidin jiğip kälgän kändirdin ağamça eşätti. Çanilar bilän mälä ätrapidiki terilğuluqqa oğut toplatti.
Uruştin keyin yezilarni äsligä kältürüş tehimu eğir bolğan edi. Näsirdin aka 1955-jili Dovun yättä jilliq mäktivini pütirip, yezidiki härhil işlarni atquridu. Yeza egiligidä tehnika zor küç. İşläpçiqirişni uniŋsiz täsävvur qiliş mümkin ämäs. Şu säväp 1961-jili Kätmän yezisida eçilğan şoferlarni täyyarlaydiğan kursni muvappäqiyätlik tügätti. U jilliri nahiyä märkizidä jük toşuş avtokarhanisi yeŋidin qurulğan edi. Näsirdin aka anisiniŋ raziliğini elip, nahiyä märkizigä atlandi. Җenidin äziz kšridiğan yalğuz oğlini qiymiğan animu Çonҗiğa kšçüp käldi.
Öz käspiniŋ qir-sirlirini çoŋqur ügängän uniŋğa keyiniräk karhana başliği 1971-jili «ZiL-130» markiliq avtomaşinini bäkitti. Qäyärdä muhim iş çiqsa, şu yärgä uni ävitätti. U šzigä bäkitilgän avtomaşinini 12 jil davamida muräkkäp remontsiz haydidi. Jük toşuş planini dayim aşurup orunlap, yanarmayni ihtisat qildi. Pidakaranä ämgigi bilän kšpkä tonuldi. Näsirdin akiniŋ bu äҗri rähbärlik täripidin bahalinip, u karhana hesaviğa 1976-jili turistik säpär bilän Bolğariyani ziyarät qilip käldi. Şu jili «Ämgäktiki älaliği üçün» medali bilän täğdirländi. Näsirdin aka Vaҗitovniŋ räsimi vilayätlik jük toşuş karhanisi başqarmisiniŋ Һšrmät tahtisiğa ilindi. Eytmaqçi, җumhuriyitimizdiki ämgäk ilğarliri qatarida uniŋ süriti bilän tärҗimihali Qazaqstan Avtotransport ministrliginiŋ mirasgahida helimu saqlaqliq. Peşqädäm şofer Näsirdin Vaҗitovni 1999-jili avtobaza rähbärligi 60 yaşliq tävälludi bilän sämimiy täbrikläp, kšpjilliq mevilik ämgigi üçün minnätdarliğini bildüridu vä uniŋğa hšrmät süpitidä «KamAZ» avtomaşinisini imtiyazliq bahada setip beridu. Aridin üç jil štkändin keyin, yäni 2002-jili Näsirdin aka Vaҗitov hšrmätlik däm elişqa çiqidu.
Näsirdin aka Vaҗitov bir yezida çoŋ bolğan Aminäm hädä Muratova bilän ailä qurup, säkkiz pärzänt tepip, qatarğa qoşqan bähtiyar ata-anilar. Baliliriniŋ hämmisi aililik bolup, hayattin šz ornini tapti. Pärzäntliriniŋ yetişkän utuqliri bilän pähirlinip, jut hšrmitigä bšlängän Näsirdin aka bilän Aminäm hädilär “dayim asminimiz oçuq, zamanimiz teç, hälqimiz aman bolsun”, – däp tiläydu.

Şerinbüvi ҖÄLİLOVA.
Uyğur nahiyäsi.
SÜRÄTTÄ: ämgäk veterani Näsirdin Vaҗitov räpiqisi Aminäm vä nävrisi bilän.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ