Һayati ävlatqa ülgä

0
632 ret oqıldı

Nasirahun ROZAHUNOV,
«Uyğur avazi»

Һaşimҗan Qasimov bilän Maysäm İbragimovlarniŋ ailisidä çoŋ hoşalliq. Ailä egisi Һaşimҗan Qasimov 91 yaşliğini qarşi aldi.

Sšyümlük ata häm bovini däsläpkilärdin bolup oğli Alimҗanniŋ ailisi täbrikläp käldi. Atiniŋ nävrilirigä eytidiğanliri nurğun. Bu küni uni şundaqla jumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ häy°ät äzaliri Sänäm Beşirova, Mizangül Avammisimova vä Şämşiqämär Abdrahmanovamu täbriklidi.
Һaşimҗan Qasimoğli elimizdiki äŋ hšrmätlik ihtisatçiliriniŋ biri, pän namziti, ikki aliy bilimgä egä. Ändi bir çağlarda u Ämgäkçiqazaq nahiyäsidiki Taştiqara yezisiniŋ bar vuҗudi bilän bilimgä intilğan, uniŋ üçün mäktäptä päqät äla bahalarğa oquşqa tirişqan, addiy oğlini edi.
Һaşimҗan Qasimov yättä yeşida atisidin ayrildi. Umu, kšpligän täŋtuşliri ohşaş arqa säptä nurğun ämgäk qildi. 1949-jili tšmür yol tehnikumida oquş imkaniyiti yaraldi. Tehnikumdin keyin umumtamaqliniş sistemisida hesapçi, buhgalter, çoŋ buhgalter bolup işlidi. 1951-jili härbiy hizmätkä çaqirtilip, İran bilän çegaridaş җayda diviziyalik çarliğuçi bolup hizmät qildi.
Һärbiy säptin qaytqandin keyin uni ihtisat sahasi ilgärkidäkla qiziqturidu. U yärlik hakimiyätniŋ yollanmisi bilän Almutidiki Aşhanilar vä restoranlar trestiğa işqa ävätilidu. Bu yärdä 17 jil davamida ämgäk qilip, trestniŋ baş buhgalteri lavazimiğiçä kštirildi. Moşu jilliri u ämgäktin qol üzmäy, Moskva şähiridiki Keŋäş soda institutini sirttin oqup tamamlaydu. U işiğa dayim iҗadiy yšniliştä bolup, ihtisatçilarniŋ müşkül ämgigini yenikläştürüşniŋ yeŋi usul vä şäkillirini җariy qilişqa bar küçini säpärvär qildi. U җumhuriyät boyiçä hesaplaşniŋ jurnal-orderliq usulini ämäliyatta paydilinidu. Bu, šz novitidä, iş җäriyanida kšpligän operatsiyalärniŋ qaytilinişini yoqitişqa imkaniyät yaritidu. Talantliq rähbär buhgalterliq hesavat beriş qärälini 50 payizğa qisqartiş yollirini izdäp tapti. Ästaidil ämgigi üçün җumhuriyät Soda ministrliginiŋ, käspiy ittipaqlar komitetiniŋ yarliqliri bilän täğdirlinidu.
Һ.Qasimov hizmät babida turaqliq šsüp, oquşni vä ilmiy paaliyätni davamlaşturidu vä yetäkçi ihtisatçilarniŋ birigä aylinidu. 1966-jili u Almuta şähärlik soda başqarmisiniŋ baş buhgalteri hizmitigä tayinlinidu.
— Män dayim qol bilän işläydiğan buhgalterlarniŋ ämgigini avtomatlaşturuşni arman qilattim, — däydu Һaşimҗan aka Qasimov.—1968-jili bu arminimğa yättim: elektronluq hesaplaş maşiniliri bilän täminlängän stantsiya qurdum. Biz bir qetimda 180 egilik hesaplaş karhanisiğa hizmät kšrsitişkä başliduq.
Mäzkür sahaniŋ yetük mutähässisi şiҗaätlik äҗri tüpäyli «İzgü ämgigi üçün» medali bilän mukapatlandi. Äŋ muhimi, uniŋ bu täҗribisi pütkül Keŋäş İttipaqiğa tarqaldi. Moşu jilliri täҗribilik mutähässis ihtisat mavzusiğa onliğan näzäriyäviy maqalilarni yazidu. Ularmu pütkül ittipaq dairisigä tarqap, käsipdaşliriğa çoŋ payda kältüridu.
Һaşimҗan aka qol yätküzgän utuqlirini tehimu rivaҗlandurup, Qazaqstan Soda ministrligi җumhuriyätlik hesaplaş märkiziniŋ mudiri bolup saylinidu. 70-jilliri u aliy oquş orunlirida ihtisat näzäriyäsi boyiçä studentlarğa bilim beridu, ularniŋ diplom işliriğa rähbärlik qilidu. Emtihan eliş boyiçä dšlät komissiyasiniŋ räisi bolidu.
İlğar ihtisatçiniŋ ämgigi maddiy vä mäniviy bahalinip turdi. Uniŋ barliq mukapatlirini eytip tügätküsiz. Täҗribilik ihtisatçi hšrmätlik däm elişqa çiqqandin keyin yänä 17 jil ämgäktin qol üzmidi.
— Dšlät vä häliq üçün hizmät qiliş äŋ juquri baha, — däydu Һaşimҗan aka sšhbätara. — Ämgäk qilimän däp bäzidä tävlügigä ikki-üç saatla uhliğan päytlär bolğan. Öz işiŋniŋ nätiҗisini kšrgändä barliq närsini untuysänkän.
Mštivär toğra eytidu. Uniŋ ämgäk yoli häqiqätänmu bügünki ävlat üçün ülgä-nämunä bolup qalğusi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ