“Sädvaqasov fenomeni”

0
194 ret oqıldı

Duniyaviy uyğur til biliminiŋ kšrnäklik mutähässisi, tonulğan türkşunas, Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigi, filologiya pänliriniŋ doktori, professor, җämiyät ärbabi, salahiyätlik ustaz, mehrivan ata, sšyümlük yar Ğoҗähmät Sädvaqasoğli Sädvaqasov arimizda bolsa, eli, hälqi, ilim-pän ähli, qerindaşliri bilän tonuş-bilişliri 90 yaşliq tävälludini täntänilik nişanliğan bolar eduq. Täğdirniŋ yazmişi şundaq ekän, u kün bizgä nesip bolmidi.
“Yahşiniŋ nami šçmäydu, alimniŋ heti šçmäydu”, däp häliq danaliğida eytilğinidäk, bügün Ğoҗähmät akimizniŋ isim-näsibini häşlärgä kštirip mädhiyiläş arqiliq ilim-pän duniyasini, җümlidin uyğurşunasliq pänini juquri kštirivatimiz. Çünki Ğ.Sädvaqasov toğriliq eytqanda biz, sšzsiz, uyğurşunasliq mavzusidin jiraqlap ketälmäymiz.
Pütkül šmridä uyğur til bilimi üçün hizmät qilip, şu mäsilä bilänla şuğullinip, ataqliq Qaydarov eytqandäk, “bir mähkimidä bir işiktin kirip şu işiktin çiqip, talay ziyali ähli bilän qatar jürüp, qapaq türmäy, kšŋlini qaldurmay, dostluq munasivätlärgä dağ çüşärmäy” hayat käçürgän Ğoҗähmät akimizniŋ kšpkä ülgä bolarliq hayati, häqiqiy baturlarğa has bolğan sämimiy täşäbbus-başlanmiliri tehi bizniŋ yadimizda.
Ataqliq uyğurşunas-türkşunas, akademik Abduväli Qaydarov “Sädvaqasov fenomeniğa” Ğ.Sädvaqasovniŋ 5 türlük hislitini kirgüzidu. “Ular: baliliq dävri, täbiät äta qilğan ämgäkçanliq, talant, alim bolup şäkillinişigä qolayliq ilmiy muhit vä adämgärçilik. “Sädvaqasov fenomenini” vuҗutqa kältürgän qudrätlik küç җämiyätlik iҗtimaiy ähval vä šziniŋ täbiitigä has aliy insaniy päzilätliri ekänligi häqiqät”, däp yazğan edi Ğ.Sädvaqasovniŋ äŋ yeqin dostliriniŋ biri, ilim-pän duniyasiğa bir dävirdä kälgän zamandişi, akademik Abduväli Qaydarov šziniŋ äslimiliridä.
Çoŋ Aqsudin bilim izdäp Almutiğa kelip, Abay namidiki Pedagogika insititutiniŋ Filologiya fakul'tetida oqup, mutähässislik egiläp, ilim-pän yoliğa çüşkän Ğ.Sädvaqasov ilimda šzigä has iz qaldurup kätti. Uniŋ nami päqät Qazaqstan ilim-pänidila ämäs, şundaqla uniŋdin sirt yärlärdä uyğur tiliniŋ kšrnäklik mutähässisi, kšrnäklik alim, җämiyät ärbabi süpitidä tonulidu. Yänila Abduväli akimizniŋ sšzini äslisäk, “Ğoҗähmätniŋ alim süpitidä yätkän çoqqisiğa, alğan ataq-lavazimiğa hazirğiçä birmu uyğur pärzändi qol yätküzälmidi. Mundaq boluşiniŋ äŋ muhim sävävi, älvättä, uniŋ millitigä, yäni az millätlär väkili boluşiğa munasivätlik ämäs, — ilgirimu, hazirmu filologiya sahasiğa kälgän uyğur yaşliri az bolğini yoq, – moşu sahada, moşu däriҗidä biz Ğoҗähmättin başqa heçkimni kšrmiduq”.
Ğ.Sädvaqasov 20 yeşida bilim izdäp, akademiyaniŋ işigini açqan edi. Bu dävir Qazaqstan ilim-pän ordisi ataqliq Q.Sätpaevniŋ ismi bilän bevasitä munasivätlik bolidiğan. Qazaqstanda Sätpaevniŋ şarapiti bilän däsläpki milliy ilim-pän ordisi qäd kštirip, uniŋda yaş mutähässislärgä käŋ yol eçilğan edi. Näq şuŋlaşqa Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ uyğur tili mutähässisligi boyiçä akademiya aspiranturisiğa birdin çüşüşi moşu tarihiy dävirgä toğra kälgän edi. İlim-pän sariyiğa kirimän degüçilär şu dävirlärdimu yetärlik. Biraq şularniŋ içidin “yüzdin – jügrük, miŋdin – tulpar” atalğan talantlarla mähsitigä yetätti. Ändi Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ äynä şundaq tuğma talant egisi ekänligigä danişmän Sätpaev birdin kšz yätküzgän edi.
Mana moşu päyttin başlap Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ uyğurşunasliq pänidiki mehnätlik paaliyiti nahayiti utuqluq boldi. Eytmaqqa oŋay, märhum qiriq jildin oşuq vaqit ilim-pänniŋ meğizini çaqqan ataqliq alimlarğa vä dost-buradärlirigä sadiq insan bolalidi. Moşu yärdä yänila käsipdaş dosti Abduväli akimizniŋ sšzi boyiçä eytqanda, “Ülkenge – ini, kişige – ağa, dosqa – dos” boluşni bilip, “sıyğa – sıy, sırağa – bal” mävqäsigä sadiqliğini ispatlidi. Şuniŋ bilän billä insaniy päzilätlärgä yat hislätlärdin tamamän jiraq edi. Päqät ilim-pängä bolğan huştarliq Ğoҗähmät Sädvaqasovni kšrnäklik alimlar qatariğa elip käldi. Nami duniyağa mäşhur S.E. Malov, A.N. Kononov, E.V. Sevortyan, N.K. Dmitriev, N.A. Baskakov, V.Nasilov, E.N. Nadjip, B.A. Serebryanikov, E.R. Tenişev, A.M. Šerbak, Djerar Klouson, Gerard Derfer men Petr Tsıma, Gunnar Yarring bilän bir säptä boluş kšrüngän alimniŋ qolidin kälmäydiğanliği eniq.
“Һäqiqiy türkşunas bolimän desäŋ, aldi bilän uyğurşunasliq bilän şuğullan” degän alimlar arisidiki qanatliq qaidä häqiqiy uyğurşunas, moşu millätniŋ väkili Ğoҗähmät Sädvaqasov “yultuziniŋ” duniyaviy türkşunasliq ilimidä parlap yenişiğa šz täsirini yätküzdi. Akademik Ä.Qaydarov eytqan “Sädvaqasov fenomeniniŋ” yänä bir qiri moşu däp bilişimiz keräk. Çünki Ğoҗähmät akimiz šzi kštirilgän ilim-pän çoqqisiğa, huddi qirandäk, ärkin uçup çiqqanlarniŋ biri boldi.
Märhum ilim-pän sahasiğa Qazaqstandiki til bilimi ilimi yeŋidin täräqqiy etişkä başliğan bir dävirdä käldi. Şu ilim bilän billä šsüp, billä är yetip, billä kštirilip, billä täräqqiy ätti. Qazaqstan lingvistikisini egiz çoqqiğa kštärgän, uni tehimu rivaҗlandurğan alimlar arisida akademik Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ orni alahidä bolğanliğinimu eytip štküm kelidu: student, aspirant, kiçik ilmiy hadim, filologiya pänliriniŋ namziti, dotsent, filologiya pänliriniŋ doktori, professor, akademik basquçliriniŋ hämmisidin tenimäy-täntirimäy štüp, Qazaqstan ilim-pän käŋligidä däsläpki uyğurşunasliq pänini qeliplaşturğuçi җämiyät ärbabi, institut mudiri boldi. 1950-jili Pänlär akademiyasiniŋ bosuğisini atliğan bolsa, 1957-jili “Һazirqi uyğur tilidiki has isimniŋ yasiliş yolliri” mavzusidiki namzatliq disertatsiyasini himayä qilip uyğurşunasliq pänidiki muhim bir bšlümniŋ asasini saldi. Uyğur tiliniŋ termin yasaş mäsilisini tätqiqat qilişi şu tilniŋ kelip çiqişini çoŋqur çüşinip, täräqqiyat qanuniyätlirini bilişi, uniŋğa ilmiy kšzqaraşta bolup termin model'lirini beriş Sädvaqasovniŋ änçisigä tägdi.
Pänlär akademiyasidä štkän äsirniŋ 60-jillirila uyğurşunasliq iliminiŋ asasi selinişqa başliğan bolsa, şu asasni salğan, sšz yoq, Ğoҗähmät Sädvaqasov edi. 1963-jili Til bilimi instituti yenida Uyğurşunasliq bšlümi quruldi. Bu bšlüm tilçi, ädäbiyatçi, tarihçi, sän°ätşunas alimlarniŋ beşini qoşti. Moşu işlar häqqidä Ğoҗähmät Sädvaqasov šziniŋ “Razvitie kazahskogo sovetskogo yazıkoznaniya” toplimida mundaq däp yazidu: “…sozdanie otdela sıgralo bol'şuyu rol' v dele kontsentratsii nauçnıh sil, sistematiçeskogo izuçeniya problem, svyazannıh s istoriey i kul'turoy uygurov. V sootvetstvii s nauçnım profilem vnutri otdela bıli sozdanı gruppı – lingvistov, istorikov i literaturovedov. Za vremya funktsionirovaniya otdela znaçitel'no uveliçilsya ob°em nauçnoy produktsii. Suöestvennım vkladom v razvitie uygurskogo yazıkoznaniya yavilis' kapital'nıe trudı, izdannıe v poslednie godı”.
Alimniŋ “Һazirqi zaman uyğur tili” ämgiginiŋ orni alahidä. Bu kitap päqät ilim-pän turğusidin elip qariğandila ämäs, bälki ämäliy ähmiyiti bilänmu qimmätlik boldi. Kitap Ürümçi şähiridä äräp grafikisi asasida ikki tom bolup çiqti. Keyiniräk bu ämgäk toluqturulup, 1963 vä 1968-jilliri “Leksika vä fonetika” häm “Marfologiya” degän nam bilän ikki tom bolup qayta näşir qilindi. Moşu kitaplar toplinip, Beҗinda hitay tilida yoruq kšrdi. Demäk, bu ämgäk päqät Qazaqstandiki uyğurşunaslarla ämäs, çät ällär alimlirimu šz paaliyätliridä paydilinidiğan tepilğusiz qollanmiğa aylandi. Moşu bir misalniŋ šzila uniŋ büyüklügini ispatlap turidu. Buni az desäk, Ğoҗähmät Sädvaqasov 20 yeşida ilim-pän duniyasiğa uyğur tili mäsilisi bilän kirip kälsä, 40 jildin oşuq vaqittip keyin, yäni 62 yeşida ahirqi maqalisini uyğurşunasliq pänigä beğişlap, pani duniyadin baqiğa nahayiti ätigän kätti.
Bügün arimizda uluq alim yoq, biraq uniŋ başliğan işini šmürlük җüpti Omaq apimiz bilän qizi Gülҗahan, oğulliri Nurähmät bilän Mirzähmät davamlaşturup kelivatidu. Ädipniŋ vapatidin keyin näşir qilinğan tom-tom kitaplarni äynä şularniŋ äҗri däp bilişimiz keräk.
Ğoҗähmät Sädvaqasovtäk uluq alimniŋ arqisida qalğan çoŋ ğäznini — elan qilinmiğan ämgäklirini kšziniŋ qariçuğidäk saqlap, jiğip-toplap här jili yeŋi kitaplirini näşir qilivatqan uniŋ šmürlük җüpti Omaq hädä ekänligi talaşsiz. Moşuni kšrgändä “Ğoҗähmät akidäk alp şähsniŋ hayat yoli tehi tohtimaptu” däp apirin eytimiz. Çünki şu dağdam yolni Omaq hädä davamlaşturup kelivatidu. Һädimizniŋ yeşi bir yärgä yätkinigä qarimay, uluq alimniŋ mirasiğa egä bolupla qalmay, uni käŋ ammiğa tonuşturmaqta. Başqilarğa tärbiyä, ülgä däp moşuni eytsaq bolidu. Buni Omaq hädiniŋ šmürlük җüptigä bolğan sadaqiti, hšrmiti däp biliş lazim.
Omaq hädiniŋ štkän äsirniŋ 40 — 50-jilliri oquğan sanaqliqla qizlar arisida bolup, daŋliq QazMUniŋ studenti atilip, şu bilim därgahida qazaq hälqiniŋ ataqliq ärbapliri Zeynolla Qabdolov, Safuan Şaymerdenov bilän billä oquğininiŋ šzi bir tarih. İsmi җismiğa, bilimi müҗäzigä yaraşqan bu gšzäl qiz Moskvağa berip, pütkülittipaqliq student-yaşlar sletiğa qatnişip, Stalinniŋ aldida šz hünirini namayiş qilğanliğini kšpçilik bilivärmäydu. U tarihniŋ täkrarlanmas sähipiliri. Omaq hädä Ğoҗähmät akidäk insan bilän täğdirini qoşup, yerim äsirgä yeqin billä hayat käçürdi. İlim-pän muhitida billä šmür sürdi, mehrivan ana ataldi. Һazirmu şu muqäddäs çiraqni šçärmäy, til biliminiŋ uluq alimi, ataqliq insan Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ käynidä qalğan ilmiy mirasiniŋ mäş°ili bolup kälmäktä.
Eytiş keräkki, ilim-pän ählimu Ğoҗähmät akiniŋ ismini dayim yad etip kälmäktä. Märhum istiqamät qilğan Almuta şähiridiki Qurmanğazı vä Välihanov koçiliriniŋ qiyilişidiki šyniŋ sirtida ismi yezilğan vä räsmi selinğan hatirä tahta bar. Şundaqla märhum tuğulup-šskän yeri – Çoŋ Aqsu yezisidiki ottura mäktäpkä uniŋ ismi berildi, şu mäktäptä Ğ.Sädvaqasovniŋ mirasgahi eçildi. Almuta şähiridä vä Çonҗa yezisida Sädvaqasov namidiki koçilar bar.
“Öldi deuge bola ma, aytıŋdarşı, šlmeytwğın artına sšz qaldırğan” däp Abay eytqandäk, hälqimizniŋ uluq pärzändi Ğoҗähmät aka Sädvaqasov bizniŋ yadimizda mäŋgü saqlanğusi.
Roşängül AVAKOVA,
filologiya pänliriniŋ
doktori, professor.

 

Öçmäydiğan iziŋ qaldi

Seni izdäymän maŋğan yoluŋda,
Çüşkän iziŋ tepilarmu däp.
Büyük çoqqiğa yätkän çeğiŋda,
Yalğuz taşlap kättiŋğu häҗäp.

Meni qäysär çağlidiŋmu yä,
Eğir jükni arttiŋ yälkämgä.
Ah, deŋizda üzimän tänha,
Һiҗran jipin bağlap yälkämgä.

Jiŋnä bilän quduq qazğandäk,
İntilğandiŋ yeŋi zamanğa.
İlimdin bay ğäznä qaldurup,
Özäŋ kättiŋ tähtiravanğa.

Äl täğdiri mänzilgä başlap,
Armanliriŋ aşti ämälgä.
Özäŋ salğan dağdam yol bilän
Yaş alimlar dadil kälmäktä.

Güldästilär elip barimän,
Seni yoqlap qäbriŋ taman.
Ämgäkliriŋ yoruq kšrmäktä,
Rohiŋ huş bolsun, qädirdan.

Bügün seniŋ tuğulğan küniŋ,
Äskä alar oğul-qizliriŋ.
Hälqiŋ barkän, alim Ğoҗähmät,
Mäŋgü šçmäs seniŋ izliriŋ.

Omaq ҺASANOVA.

Ädip häqqidä äslimilär

Märhum Ğoҗähmät aka Sädvaqasovniŋ sabiq keŋäş eli uyğurliriniŋ beşini qoşidiğan, ularniŋ iҗtimaiy-säyasiy, mädäniy-maarip sahaliridiki problemilirini häl qilidiğan birär täşkilat quruş toğriliq täşäbbusi šz vaqtida kštirilgän muhim väzipä boldi. Män bu täşkilatniŋ haҗätlik hšҗҗätlirini işläp çiqişqa qatnaştim.
Arimizdin tuyuqsiz vä bevaqit kätkän hälqimizniŋ kšrnäklik җämiyät vä pän ärbabi, җumhuriyätlik Uyğur mädäniyät jämiyitiniŋ räisi, Uyğurşunasliq institutiniŋ däsläpki mudiri Ğoҗähmät aka Sädvaqasov bilän җamaätçilik vidalişip, biraz kündin keyinla u kişiniŋ namiğa jiraq Gaaga şähiridin hät kälgän edi. U – BMTqa qobul qilinmiğan, yäni vakalätsiz millätlär vä häliqlär täşkilati (rusçä —ONN, uyğurçä — VMT) Tallin şähiridä štküzülidiğan häliqara konferentsiyagä täklipnamä edi.
Җumhuriyätlik Uyğur mädäniyät jämiyitiniŋ keŋişi mäjlisidä konferentsiyagä Änvär Һaҗievni ävätiş qarar qilindi.
Öz vaqtida җämiyätlik täşkilat quruş imkaniyiti ärkinlikniŋ intayin çoŋ bir kšrünüşi süpitidä qobul qilindi vä bahalandi. Şuŋlaşqa җay-җaylardiki däsläpki uyğur mädäniyät märkäzlirini quruş işliriğa barliq җamaätçilik, bolupmu tonulğan ziyalilirimiz toluq degidäk paal qatnaşti. Almuta şähärlik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ däsläpki räisi bolup hälqimizniŋ tonulğan yazğuçisi Turğan Tohtämov, ändi Qazaqstan uyğurliriniŋ җumhuriyätlik җämiyitiniŋ birinçi räisi bolup ataqliq uyğurşunas alim, җämiyät ärbabi Ğoҗähmät Sädvaqasov saylanğan edi.
***
İnstitutqa kelişi bilänla istedatliq alim Kommunar Talipov Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ äŋ yeqin mäslihätçisigä aylandi. Bu yärdä eytip ketidiğan närsä, Ğoҗähmät aka «yättä šlçäp, bir kesidiğan» adäm edi. Ändi Kommunar aka bolsa, härqandaq mäsilä boyiçä dadil, asasliq pikir eytidiğan iqtidarğa egä edi. Şuŋlaşqimu ikkisi – rähbär vä orunbasar süpitidä – bir-birini toluqturatti. İkki ziyaliniŋ müҗäzimu tepilğusiz uyğunluqni ipadilätti. Һätta häzil-çaqçaqlirimu bir-birini toluqlap turatti.
1986 — 1990-jillar Uyğurşunasliq institutida yüksäk ümüt, kštiräŋgü käypiyat hšküm sürgän dävir, «romantizm» jilliri boldi. İnstitutta än°äniviy til, ädäbiyat, sän°ät, tarih sahaliridin başqa, etnologiya, etnoiҗtimaiy, iҗtimaiy mädäniyät vä milliy munasivätlär boyiçä mähsus tätqiqat bšlümliri uyuşturulup, ularda atmiştin oşuğiraq ilmiy hadim, uniŋ içidä ottuzğa yeqin pän doktori bilän pän namziti paaliyät elip bardi. Ğ.Sädvaqasov rähbärligidiki iqtidarliq ilmiy küçlär jiğilğan institut qisqa vaqit içidä hälqimiz hayatiniŋ mäniviy märkizigä aylanğan edi. Amma, mälum ob'ektiv säväplärgä bola, bu dävirniŋ җäriyani bäk qisqa boldi.
***
Ötkän äsirniŋ 90-jilliriğiçä dšlät däriҗisidä tonulğan, eniğiraq eytsaq, Qazaqstan uyğurliriniŋ mäniviy väkili süpitidä etirap qilinğan ziyalilirimiz bar edi. Quddus Ğoҗamiyarov, Ğoҗähmät Sädvaqasov, Һezmät Abdullin, Murat Һämraev äynä şular җümlisidindur.
Quddus Ğoҗamiyarov yaki Ğoҗähmät Sädvaqasov yetäkçi ziyalilarni jiğip, muhim mäsililärni muhakimigä selip, hämmisi üzül-kesil bir pikirgä kälmisimu, qandaqtu-bir asasliq pikir, kšzqaraşni şäkilländürüp, şu arqiliq šzliriniŋ u yaki bu mäsililärgä mävqäsini bildürätti.
***
Uluq zat, märhum Ğoҗähmät aka Sädvaqasov bilän bolğan sšhbättin keyin qalğan hayatimni uyğurşunasliq ilim-pänigä beğişlaşqa bäl bağlidim. Ğoҗähmät aka 1991-jili 25-oktyabr' küni Qazaqstan, Qirğizstan, Özbäkstandiki 200gä yeqin väkilni Almutiğa җämläp, A.Rozibaqiev namidiki 153-uyğur ottura mäktiviniŋ mäҗlislär zalida pävquladdä konferentsiya štküzdi. Şu jiğinda eytqanliri Ğ.Sädvaqasovniŋ uyğur ziyaliliriğa ahirqi qetim җekigän armanliri edi…
***
Öz iş-reҗiliri bilän keläçäk planlirini ämälgä aşuruşqa täğdirniŋ tänisi, iҗtimaiy hayatiniŋ musapisini besip kelivetip, bu otluq jüräk mäŋgü tohtidi… Ömriniŋ härbir minutini ilham mänaliriğa tolturup yaşiğan bu mähsuldar alimniŋ hälqigä yezip qaldurğan ämgäkliri äl qälbidä mäŋgü hayat bolğusidur.
(Änvär Һaҗievniŋ «Mäyrämgä täşna täğdir»
kitavidin elindi).

İsmi qälbimizdä saqlinidu

Män Ğoҗähmätni däsläpki qetim – Qazaqstan Җumhuriyiti Milliy pänlär akademiyasi Til vä ädäbiyat institutiniŋ aspiranturisiğa çüşkän 1956-jili küzdä kšrdüm.
Rastimni eytsam, män šzäm qirniŋ qaziği bolğanliqtin, şundaq häliq bar ekänligini sirttin aŋliğinim bolmisa, yeşim jigirmidin aşqiçä uyğur qerindaşlar bilän üzmu-üz uçraşmiğan. 1950-jili Almuta vilayiti Ämgäkçiqazaq nahiyäsidä turidiğan šzämniŋ bir tuqqan akam Ualihan Omarbekovni izdäp barğinimda, qerindaş uyğur hälqini däsläpki qetim kšrdüm, halas. Akamniŋ tuğulğan juti — Ämgäkçiqazaq nahiyäsigä qaraşliq «Eŋbek» kolhoziniŋ «Örnek» bšlümçisi däp atilatti. U – uyğur-qazaq arilaş yeza ekän. Uyğur qerindaşlirim bilän ziç arilişişimniŋ beşi moşu boldi. Tomurimiz bir häliq bolğan bilän ilgiri här yaqqa bšlüp, härqaysimiz här jutniŋ egiligidä kätkän şu bir zamanlarda bir-birimizdin jiraqlap, birimiz-birimizni bilmäydiğan bolup qalğinimiz bekar ämäsqu.
Ğoҗähmät äyni qazaq bolidiğan. Ğoҗähmätni aspiranturiğa kälgändin keyin uzaq vaqitqiçä qazaq däp jürdüm. Uniŋ üstigä heçbir qiynalmastin qazaqçä sšzläp ketidiğan Ğoҗähmätniŋ tiliniŋ qazaq aktsentidin heçqandaq çälkäşlik bayqalmatti. Keyin bilsäm, Ğoҗähmät QazPİniŋ qazaq filologiyasi bšlümini tamamliğan ekän. Sirttin qariğanda «jürüş-turuşi salmaqliq, müҗäzi säl eğir ekän» däp oylap qalidiğandäk kšrüngini bilän, Ğoҗähmät kişi bilän sämimiy, illiq sšzlişişkä täyyar jigit bolup çiqti. Uniŋ bilän qoyuq arilişişim 1963-jili türkiy tillarniŋ dialektologiyasi boyiçä Qirğizstanniŋ paytähti, hazirqi Bişkek şähiridä štkän ittipaq dairisidiki konferentsiyasidin başlandi. Bu säpärdä biz Ğojekeŋ (yeşi meniŋdin çoŋ bolmisimu, hšrmät bilän häm qazaq hälqiniŋ än°änisigä benaän şundaq atap kättim) bilän ilgärkidinmu yeqin bolup, qoyuq arilaştuq. Bir-birimiz bilän pikir almaşturup, ziç munasivät bağlişimizğa mutähässisligimiz arisidiki yeqinliqmu säväp boldi. Undaq deyişim, ikkilimizniŋ tätqiqat qilivatqinimiz – turkşunasliqniŋ bir sahasi – dialektologiya edi. Ğojekeŋ uyğur tiliniŋ dialektlirini tätqiq qilatti, män qazaq dialektologiyasi bilän şuğullandim. Dialektolog bolğanliqtin, bir jilliri kšpiräk štüp turidiğan konferentsiyalärgä Ğoҗähmät ikkimiz billä berip turduq. Bu kişi bilän Bişkektin taşqiri Taşkänt, Oş, Nukus vä başqimu şähärlärdä štkän dialektologiya boyiçä jiğinlarğa talay qetim billä qatnaştuq. Һärhil milliy җumhuriyätlärdiki türkiy tillar boyiçä ilim-bilimniŋ här sahasida işlävatqan mutähässislärni biriktürüp, ularniŋ šz älliridä ilimniŋ bu sahasida nemä qilinivatqanliğidin hävärdar qilidiğan, bir-biri bilän ärkin pikir almaşturuşqa käŋ imkaniyät yaritidiğan şu konferentsiyalär bu künlärdä qol yätmäydiğan armanğa aylandi.
1980-jili Taşkänt şähiridä štkän pütkülittipaqliq türkşunasliq konfenrentsiyasigä jiğilğinimizda akademik A.N. Kononov: «Türkşunasliq boyiçä moşundaq jiğinlarni türkşunas alim üçün mäyräm, ilim-pängä kšrsitilgän hšrmät däp bilişimiz keräk», degän edi. Һäqiqätänmu, mundaq çarä-tädbirlärdä mutähässisligi bir, tili bir alimlarniŋ beşi qoşulup, hoşal bolup qalatti. Şu künlär jiraqliğansiri ularniŋ qädrigä yetivatimiz.
Ğojekeŋniŋ tätqiqatliri materialğa bay bolidiğan, til faktlirini täptişläp hekayä qilğinida, u alahidä salahiyiti bilän çoŋqur bilimini namayiş qilatti. Ana tili bilän qazaq tilini yetük bilişi kšp җähättin selişturmiliq räviştä – tarihiy mälumatni šz ämgäkliridä käŋ paydilinişqa yol açqini sšzsiz.
Dialektologiya sahasi bilän şuğullanğaçqa, “häliq tiliniŋ dialektologiyalik sistemisini qaysi turğidin tätqiq qiliş keräk” degän mäsilidä gayida Ğojekeŋ bilän bäs-munazirilärgä çüşüp qalidiğan päytlärmu bolğan. Ğoҗähmät eniq bir šlkiniŋ hälqiniŋ tilini dialektikiliq turğidin tätqiq qilğanda, šzigä natonuş bir tilni tätqiq qilivatqan adäm ohşaş, şu šlkä hälqiniŋ tilida neminiŋ bar, neminiŋ yoq yoqliğini jip-jiŋnisiğiçä qaldurmay baştin-ayaq süzüp çiqiş haҗät däp oylatti. Yäni šzi tätqiqatlirida moşu uslubtin paydilinatti.
Män doktorluq dissertatsiyamni himayä qilğanda räsmiy opponentimniŋ biri – Ğojekeŋ boldi. Qazaq dialektliridiki җaraŋsiz tavuşlarniŋ lingvo-geografiyasini tarihiy turğidin tätqiq qilğan ämgigimgä juquri baha berip, işimniŋ ayrim hataliği süpitidä šz tätqiqatlirida paydilinip jürgän uslubniŋ käŋ qollinilmayvatqanliğini täkitligän edi. Amma, häqiqätni eytqanda, moşu ikki uslubniŋ šzigä has artuqçiliqliri vä kamçiliqlirimu bolğanliği talaşsiz.
Män aspiranturiğa kälgän päyttä Pänlär akademiyasiniŋ prezidiumi bilän uniŋ җämiyätlik ilim sahasidiki mähkimiliriniŋ hämmisi hazirqi Bogenbay batır koçisidiki ançä yoğan ämäs benağa orunlaşqan edi. Şu benaniŋ bir qanitiğa Til-ädäbiyat instituti bilän hoşna kiçik bir bšligi «Uyğur-tuŋgan mädäniyät sektori» däp atilatti. Moşu yärdä uyğur tili mutähässisliri işlätti. Akademiyaniŋ mustäqil mähkimisi hesaplanğini bilän käspiy ittipaq, partiya täşkilati şu Til-ädäbiyat instituti bilän billä edi. Jiğinlar, mäyrämlär, täntänilär billä štätti. 1961-jili Til-ädäbiyat instituti šz aldiğa ikki ilmiy tätqiqat instituti bolup bšlüngändin keyin Uyğur-tuŋgan sektori Uyğurşunasliq bšlümi bolup qayta qurulup, hazirqi A.Baytursınov namidiki Til bilimi institutiniŋ tärkivigä kirdi. Bir mähkimidä ziç munasivät bağlap işligäçkimu, äytävir, Ğojekeŋ bilän ilgärki qälämdaşliq-käsipdaşliq munasivitimizgä häqiqiy dost, pikirdaşliq his-tuyğuliri qoşuldi. Kiçik peyil, härqandaq kişigä hšrmät bilän qaraydiğan Ğojekeŋniŋ kollektiv arisidiki hšrmiti bäk juquri edi.
Studentliq altun dävrimizdä biz yaşlarniŋ «Kšŋilaşar» birläşmisini täşkil qilduq. Biraz jil institutniŋ käspiy ittipaqilar komiteti vä partiya täşkilatini başqurup jürgäçkä, Ğojekeŋmu moşundaq җämiyätlik işlarğa arilişidiğan. Alimliğidin sirt mahir täşkilatçi bolğaçqa, Uyğurşunasliq instituti Til institutidin bšlünüp çiqqanda, Ğoҗähmät moşu institutniŋ mudiri bolup tayinlandi. U birdinla işni qizğin başlavätti. Uyğurşunasliq päniniŋ täräqqiyati üçün tinmay ämgäk qildi. İnstitutniŋla ämäs, šziniŋ abroyinimu häşlärgä yätküzdi. Hälqi, eli qädir tutidiğan alim boldi. Äpsus, ändi arimizda bügün Ğojekeŋ yoq. Biraq uniŋ ismi qälbimizdä mäŋgü saqlinidu.

Saparğali OMARBEKULI,
filologiya pänliriniŋ
doktori.

Alim, şähs, dost

Biz Ğojähmät Sädvaqasov bilän uzun jillar davamida dost bolup, yeqin arilişip šttuq. Qerindaş uyğur hälqiniŋ yarqin väkili, çoŋ alim, ilim-pän sahasiniŋ mahir täşkilatçisi Ğoҗähmät Sädvaqasov käsipdaşliri, dost-buradärliri bilän bolğan muamilidä kiçikpeyil, kämtar, yumşaq, aliy päzilätlik insan bolidiğan.
Uniŋ pütkül aŋliq hayati Milliy pänlär akademiyasidä štti, aspiranttin Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigiğiçä, kiçik ilmiy hadimdin Uyğurşunasliq intitutiniŋ mudiriğiçä bolğan musapini besip štti. Näq moşu yärdä uniŋ alim süpitidiki talanti eçildi, dayim izdiniştä jüridiğan tätqiqatçiliq qabiliyiti kšründi, šziniŋ aliy insaniy hislätliri vä adil häm tinimsiz ämgigi tüpäyli çoŋ hšrmätkä bšländi.
Käspi boyiçä alim-filolog, uyğur tilini tätqiqat qilidiğan mutähässis edi. U ilim-pänniŋ moşu sahasiğa çoŋ tšhpä qoşti. Buniŋğa alimniŋ nurğunliğan ämgäkliri yarqin ispat bolidu. Sabiq Keŋäş İttipaqi vä başqimu dšlätlärdä štkän ilmiy konferentsiyalär, simpoziumlarğa paal qatnişip turdi. Uni yetäkçi uyğurşunas alim süpitidä Qazaqstandila ämäs, bälki jiraq çät ällärdimu yahşi bilätti.
Ğoҗähmät Sädvaqasov uyğurşunasliqniŋ til mäsililiri bilänla çäklinip qalmatti, u šz hälqiniŋ tarihi vä mädäniyitini tätqiq qiliş işliriğa arilaşti, härhil däriҗidiki änҗumanlarda Qazaqstandiki vä başqimu regionlardiki uyğurlarniŋ iҗtimaiy-mädäniy täräqqiyati boyiçä eniq täkliplärni berätti häm millitiniŋ mänpiyitini himayä qilatti. Uyğurşunasliq mäsililiri boyiçä çoŋqur bilimi, äqliy iqtidari җähättin uyğur hälqiniŋ yarqin väkili edi vä häqiqiy mänada aliy izzät-hšrmätkä sazavär boldi.
Biz buni u hayat päytidä yahşi çüşinättuq, bilättuq, bolupmu hälqiniŋ uniŋğa nisbätän muhäbbitini vapatidin keyin tehimu çoŋqur his qilduq. Pänlär akademiyasidä işlävatqan päytlirimdä uyğur ziyaliliri bilän nurğun uçrişattim. Ularmu dayim Ğoҗähmät häqqidä illiq lävzilirini bildürätti, uniŋ ismini äbädiyläştürüş boyiçä täkliplärni berätti.
Ğoҗähmät Sädvaqasovni biz päqät uyğurşunas-alim süpitidila ämäs, şundaqla Milliy pänlär akademiyaniŋ, umumän Qazaqstan Jumhuriyitiniŋ kšrnäklik җämiyätşunas-alimi süpitidä etirap qilattuq. Uzun jillar davamida Uyğurşunasliq institutini başqurup häm QҖ Milliy pänlär akademiyasi җämiyätşunasliq pänlär bšlüminiŋ äzasi süpitidä Qazaqstanda җämiyätşunasliq, gumanitarliq tätqiqatlarniŋ mäsililirini tählil qiliş işiğa çoŋ tšhpä qoşti. U dayim, birinçi novättä, ilim-pänniŋ mänpiyitini himayä qilatti, tätqiqat mavzulirini җämiyättiki aktual mäsililärni häl qilişqa qaritişqa tirişatti.
Milliy pänlär akademiyasi sistemisidiki şäriqşunasliq päniniŋ täräqqiyati Ğoҗähmätniŋ ismi bilän çämbärças bağliq. Şu tüpäyli u štkän äsirniŋ 70 — 90-jillardiki җämiyätlik-säyasiy pänlär sahasiniŋ kšrnäklik lideri süpitidä qälbimizdä mäŋgü saqlinidu.
Milliy pänlär akademiyasiniŋ äŋ aliy mukapiti – Ç.Välihanov namidiki mukapatniŋ laureati, Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigi, başqimu aliy mukapatlar – uniŋ çoŋ alim ekänligini, ilim-pängä qoşqan tšhpisini eniqlap turidu.
Juqurida eytqinimdäk, bu äҗayip insan bilän naräsmiy ähvallardimu kšp uçrişip turattim. Uniŋ inaq ailisidä bolup, šmürlük җüpti Omaq Һasanovaniŋ bäk mehmandostluğiniŋ guvaçisi boldum, bärikätlik dästihinidin däm tarttim. Ğoҗähmät uyğur tilinila ämäs, şundaqla qazaq tilinimu mukämmäl bilidiğan. Һär ikki tilda maqal-tämsillärni kältürüp qilğan çaqçaqliri uniŋ bilän arilaşqanlarğa juquri käypiyat hädiyä qilatti. Uniŋ ätrapida dayim çaqçaq, külkä, sämimiy dostluq moҗut bolup turatti.
Biz akademiklar Abduväli Qaydarov, Manaş Qozıbaev vä başqimu käsipdaşlar bilän täbiät mänzirisidä däm elişni yahşi kšrättuq. Mundaq päytlirimiz pat-pat bolup turğaçqa, birläşmä quruşni qarar qilduq häm uni «Boztorğay» däp atiduq. Ğoҗähmät Sädvaqasov bizniŋ birläşminiŋ güli edi, Omaqqa bolsa, uyğur hälqiniŋ äŋ tatliq taamliriniŋ biri — hoşaŋni täyyarlaş väzipisi jüklinätti. Һazirmu şu künlärni çoŋqur hissiyatlar ilkidä äsläymän. Bu adättiki tamaqliniş ämäs, bälki, uyğur hälqiniŋ än°äniliri, qiziq vaqiälär hekayä qilinidiğan qandaqtu-bir äҗayip sorunlardin edi. Moşuniŋ šzi uniŋ hälqigä bolğan çäksiz muhäbbiti, mäniviy yiltizini çoŋqur bilgänligi, hayatni mümkinqädär gšzäl, qiziq qilişqa intilişi sezilip turatti.
Biyil җamaätçilik Ğoҗähmät Sädvaqasovniŋ 90 jilliğini nişanlavatidu. U bizniŋ qälbimizdä uluq şähs, sämimiy dost, äҗayip insan vä alim süpitidä mäŋgü saqlanğusi.
Kenjeğali SAĞADİEV,
akademik.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ