Ädäbiyat vä sän°ät 

0
48 ret oqıldı

Yiltizsiz däräq bolmiğinidäk, äҗdatsiz ävlatmu, millätmu bolmaydu. Huddi şuniŋdäk, muqäddimisiz tarihmu bolmaydu. İptidaiy ämgäk bilän iptidaiy obrazliq täsävvur – iptidaiy sän°ätni mäydanğa kältürüştiki asasiy amil. Ämgäk türliriniŋ kšphilliği, eğirliği vä zerikişlikligi, ämgäk җäriyaniniŋ ritmdarliği, insan tuyğusidiki ritm eŋi sän°ätniŋ päyda boluşiğa elip kälgän. Hilmu-hil ämgäk, küräş, säpär җäriyanliri vä bu җäriyandiki muvappäqiyät täntäniliri bilän mäğlubiyät kšrünüşliridin härhil ritmdiki muzıka küyliri, ussulluq härikätlär kelip çiqişqa başliğan. Adämlär ämäliy turmuşta kšrgän, bilgän vä beşidin štküzgän särgüzäştilirini äkis ättürüşkä vä arzu qilğan, intilğan vä hiyalida äkis ätkän närsilärni täsävvur qilişqa, uni bädiiy şäkildä ipadiläşkä tirişqan. Bu җähättin «Hotändä gül säylisi», «Uyğur näğmisi» qatarliq şeirlar bilän «Tele qoşiği» sšzümizgä ispat bolalaydu.
«Mukadil näğmisiniŋ» miladidin ilgärki 208 — 206-jillirila Quriğarda käŋ tarqalğanliği tarihiy kitaplarda qäyt qilinğan. Ğärbiy hän sulalisiniŋ älçisi Җaŋ Çyän miladidin ilgärki 119-jili Quriğarğa ikkinçi qetim kälginidä, bu makandin uyğurlarniŋ «Mukadil näğmisini» vä bärbap (pipa-barbit), dap, dumbaq, nağra, karnay, burğa, näy qatarliq çalğu äsvaplirini elip kätkän.
Suy vä Taŋ sulaliliri hšküm sürgän dävirlärdä uyğurlardin çiqqan büyük sän°ätkarlarniŋ uşbu sulalilär mädäniyitigä qoşqan tšhpisimu alahidä gävdiliktur. Bu mäzgildä uyğurlarniŋ ussul, muzıka sän°iti vä çalğu äsvapliri alahidä orunni egiligän. Mäsilän, bärbap ustazi, buharaliq uyğur sän°ätkari Än Moro, kuçaliq mäşhur muzıka ustazi Sujup, kuçaliq mäşhur küyşunas häm muzıka alimi Aqari Manda qatarliq muzıka pirliri vä sän°ät peşivaliri milliy sän°itimiz täräqqiyatiğa munasip tšhpä qoşup, hayatida šçmäs iz qaldurğan.
Juqurida qäyt qilinğan iptidaiy sän°ätni mänbä qilğan realizmliq, romantizmliq vä rivayät-çšçäklärdä zikri qilinğan äpsaniviy bädiiy täsävvur vä izdiniş şäklidiki bädiiy sän°ät äsirlär davamida rivaҗlinip, bügünki däriҗigä yätkän. Tarihiy mälumatlardin biz sän°itimiz tarihiniŋ nahayiti qedimdin başlanğanliği häm uniŋ başqilarğa sezilärlik däriҗidä täsir kšrsätkänligi bilän häqliq räviştä pähirlinimiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ